Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: Ikkala - Marraskuu 13, 2015, 21:25:39 ip
-
http://www.nettivaraosa.com/kuljetuskalusto/2118624
Sattuuko olla kokemusta linkin kärrystä?
-
V2Tre noita on menestyksekkäästi harrastanut. Ei juuri tuota mallia, mutta vastaavia. Mukavia vetää ja nätisti tulee perässä.
Erde on ainakin yksi valmistaja.
https://v2tre.wordpress.com/2012/08/17/erde-moottorinpyorankuljetuskarry/
Ja vanhempi (tuo jossa Honda ja Buell kyydissä)
https://v2tre.wordpress.com/2008/08/31/kemora-30-08-2008-8-2008/
-
Jos taloudessa on ennestään lavakipillä tai taittoaisalla (en tiedä onko nykyään enää sallittu rakenne) varustettu perävaunu tai sellaisen saa edullisesti käytettynä niin ei tarvitse hankkia kuin erillinen kuljetustuki tai kaksi.
MP-kuljetuskärryssä lienee tärkeintä se että lavan korkeus maanpinnasta lastattaessa on alhainen tai lavan voi kipata niin että pyörän voi siihen lykätä ilman suurempia hikoiluita.
Itse olen hinannut pyöriä auton vetokoukussa olevassa laitteessa. Ei tarvitse rekisteröintiä.
-
Eikä saa vetää yli kuuttakymppiä..
-
80 km/h on sallittu nopeus. Asia on tarkistettu. Jos olisi pyörän päällä kuljettaja niin rajoitus olisi 60 km/h.
-
Ota kirjallisena tuo mukaan kun vetelet. Kuorman kanssa (rekisteröimätöntä) hinattavaa laitetta ei saa vetää yli kuuttakymppiä, vai onko sulla jarrut ja jousitus siinä? Nuo hinattavat laitteet on pitänyt rekisteröidä vuodesta -11 alkaen. Jos siis kuormaa haluaa kyytiin. Siirtymäaika loppui -14. Joo, on myös tarkastettu konttorilta..
-
Ei ole hinattava laite eikä sitä siten tarvitse rekisteröidä eikä sitä vedetä tietä myöden. Laitteella hinataan hinattavaa laitetta kuten moottoripyörää jossa on vakuutus, joka on rekisteröity ajoneuvo ja tarvittaessa myös valot perässä. Myös vetoauton takavalot näkyvät esteettömästi. Aivan kuin perävaunua vetäisi. Hinauslaite ei ole millään lailla kosketuksissa tiehen. Kuten esimerkiksi dolly-tyyppiset laitteet ovat. Homma menee samaan kategoriaan kuin henkilöauton hinauslaite kuormurin perässä jossa etupyörät laitetaan kehikoihin jotka nostetaan maasta ylös ja auto kulkee omien takapyöriensä varassa.
En ole laskenut mutta lienee jo yli tuhat kilometriä takana turvallista moottoripyörien hinausta. Hinausmatkat ovat yleensä olleet muutaman kilometrin mittaisia mutta muutaman kerran on tehty noin 150 km matkoja. Virkavalta on kyllä seuraillut toimintaa katseella.
Vehje on tienannut moninkertaisesti hintansa.
Katsastusmiehelle jo vuosia sitten näytin vehjettä mutta hän ei osannut sanoa laitteesta sitä eikä tätä.
-
Matti ja TT vääntää tapansa mukaan mutta ei hinnan kiroissa tuo kärry jos sellaista tarvitsee.
Taitaa olla sama mikä nopeusraja, liikenteen mukana menee.
-
Ei ole hinattava laite eikä sitä siten tarvitse rekisteröidä eikä sitä vedetä tietä myöden. Laitteella hinataan hinattavaa laitetta kuten moottoripyörää jossa on vakuutus, joka on rekisteröity ajoneuvo ja tarvittaessa myös valot perässä. Myös vetoauton takavalot näkyvät esteettömästi. Aivan kuin perävaunua vetäisi. Hinauslaite ei ole millään lailla kosketuksissa tiehen. Kuten esimerkiksi dolly-tyyppiset laitteet ovat. Homma menee samaan kategoriaan kuin henkilöauton hinauslaite kuormurin perässä jossa etupyörät laitetaan kehikoihin jotka nostetaan maasta ylös ja auto kulkee omien takapyöriensä varassa.
En ole laskenut mutta lienee jo yli tuhat kilometriä takana turvallista moottoripyörien hinausta. Hinausmatkat ovat yleensä olleet muutaman kilometrin mittaisia mutta muutaman kerran on tehty noin 150 km matkoja. Virkavalta on kyllä seuraillut toimintaa katseella.
Vehje on tienannut moninkertaisesti hintansa.
Katsastusmiehelle jo vuosia sitten näytin vehjettä mutta hän ei osannut sanoa laitteesta sitä eikä tätä.
Ehkä Tampereen suunnalla on eri pykälät, mutta muussa Suomessa moottoriajoneuvojen hinaaminen on sallittu 60km/h nopeudella.
-
Kyse ei ole tarkoittamastasi hinaamisesta. Hinaaminen tarkoittaa köyden tai puomin päässä hinaamista ja se on paljon vaativampaa. Varsinkin köyden kera. Kuuskymppiä on siinä hommassa jo varsin vaativaa. Varsinkin moottoripyörän hinaaminen. Silloin tarvitaan hinattavassa ajoneuvossa kuljettaja.
Ps: on se moottoripyörä siellä perässä kulkenut turvallisestii moottoritiellä 120 km/h kun kuljetuksen tilaajalla oli kiire. Kuljetuksen tilaaja sai ajaa itse. Matkaa tosin oli alle 10 km.
Siinä olisi tullutkin melkolailla sakkoa jos kärähdys olisi käynyt: pakulla kun maksiminopeus on 100 km/h ja hinausyhdistelmällä se 80 km/h.
Nuo "pelastusmatkat" tien varresta pajalle ovat yleensä olleet noita lyhyitä. Samoin hinausmatkat katsastuskonttorille muutoskatsastusta varten. Pidempiä ovat olleet matkat ajoneuvomuutoksien hyväksymistestauksiin. Noin 150 km per sivu. Kun on poliisille kelvannut niin en kovasti huolta kanna.
-
kyllä on aika edullinen kärry, kaverin kanssa tehtiin kuvan mukanen kärry ns. omavalmiste kun oli ylimääränen akseli (telikärryn toinen akseli hajosi), ostettiin vaan valopaneeli vetopää lokarit ja lamput silti meni pari sataa, putket ja faneri oli omasta takaa, runkonumeron hakeminen ja kattastuskin makso jotain
PS on siinä pokalla ollut kiire, 10 kilsan matkalla 80 ja 120 nopeusero tekee jottain 2,5 minsaa
-
Ebaystä keväällä kopsasin tällaisen kuvan. Liike valmistaa ja myy Englannissa.
Yksinkertainen ja pieneen tilaan menevä kuljetin tavalliseen vetokoukkuun MM:n tapaan.
-
helvatti tossa on kyllä mietitty yksityiskohtia tarkkaan, tommosen sais kyllä ittekkin tehtyä ....
sen verran vielä hinaamisesta että mitä on joutunut mp:ä hinaamaan niin narua ei kannata sitoa hinattavaan pyörään vaan vetää narun haarukan välistä jostain niin että kulkee vapaasti ja pitää kahvalla käden alle narua, jos alkaa vipottaa niin voi helppaa narusta
-
PS on siinä pokalla ollut kiire, 10 kilsan matkalla 80 ja 120 nopeusero tekee jottain 2,5 minsaa
Joo, oli aika erikoisen kiireinen herra. Piti saada Kawasaki korjaamolle ennen sulkemisaikaa ja itsensä junaan heti perään. Oli pyörästä leiponut eturattaan akselin laakeri.
Hyvä keikka. Otti itse riskin ja maksoi satasen. Jonkin sortin tietokoneasiantuntija on hän. Niillä on usein kiire.
Mutta kyllä on moottoritien pientareella hermostuttavaa tehdä hommia. Pirssiä vetää metrin päässä toistasataa ohi niin jotenkin rauhallistakin miestä alkaa nyppimään.
Ebaystä keväällä kopsasin tällaisen kuvan. Liike valmistaa ja myy Englannissa.
Kieltämättä on homma yksinkertaistettu. Itsellä ensimmäinen versio oli saman tapainen mutta en saanut lykätyksi yksin Californiaa noin korkealle vaikka auton resorit hiukan painuivatkin. Siksi mun versiossa on veivattava tunkki. Eräässä protossa oli myös hydraulinen tunkki mutta siihen ei oikein voinut luottaa ja oli älyttömän hidas. Nykyään omaa malliani on myös pari muuta käytössä.
Nyt on jo ajateltuna yksinkertaisempi malli jossa silti samat toiminnot. Saa nähdä tuleeko tehtyä.
Hankaluus on että vetokoukut eivät ole samalaisia ja sähköliitännän kiinnityskin voi olla tiellä. Oma viritykseni tukeutuu sekä vetokoukun nuppiin että sen varteen.
Rakenteen haittana on että takaovet eivät enää aukea kun laite on paikoillaan. Sedan-mallisessa autossa sitä hankaluutta ei ole.
-
Joka tapauksessa, jos matka on pitkä tai harrastaa rata-ajoa ja pyörää on siirreltävä pitkiä matkoja on perävaunu ehdottomasti paras valinta ja jos on vielä kuomu niin pysyy ajopeli siistimpänä.
Itselläkin on käytössä kevytperävaunu mutta yksin siihen en pyörääni saa lykättyä. Ei johdu voiman puutteesta vaan siitä että välilevyn pullistuma ei diggaa moista toimintaa.
Tuo oma hinauslaitteeni on alunperin suunniteltu triken hinaukseen mutta pienellä kehityksellä soveltuu nyt myös kaksipyöräisen kuljetukseen.
Alunperin suunnittelin dolly-tyyppistä laitetta mutta se on oltava rekisteröitävissä joten piti ryhtyä kiertämään lakia ja tekemään asia erilailla.
-
Kyse ei ole tarkoittamastasi hinaamisesta. Hinaaminen tarkoittaa köyden tai puomin päässä hinaamista ja se on paljon vaativampaa. Varsinkin köyden kera. Kuuskymppiä on siinä hommassa jo varsin vaativaa. Varsinkin moottoripyörän hinaaminen. Silloin tarvitaan hinattavassa ajoneuvossa kuljettaja.
Ps: on se moottoripyörä siellä perässä kulkenut turvallisestii moottoritiellä 120 km/h kun kuljetuksen tilaajalla oli kiire. Kuljetuksen tilaaja sai ajaa itse. Matkaa tosin oli alle 10 km.
Siinä olisi tullutkin melkolailla sakkoa jos kärähdys olisi käynyt: pakulla kun maksiminopeus on 100 km/h ja hinausyhdistelmällä se 80 km/h.
Nuo "pelastusmatkat" tien varresta pajalle ovat yleensä olleet noita lyhyitä. Samoin hinausmatkat katsastuskonttorille muutoskatsastusta varten. Pidempiä ovat olleet matkat ajoneuvomuutoksien hyväksymistestauksiin. Noin 150 km per sivu. Kun on poliisille kelvannut niin en kovasti huolta kanna.
Eipä tuossa ole eritelty. Hinaus on hinaus.
http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/nopeusrajoitukset (http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/nopeusrajoitukset)
-
Mikään noista säännöksistä ei ole validi tässä tapauksessa kuin tuo 80 km/h rajoitus.
-
Kallistuisin kyllä tuohon:
60 km/h
- Hinattaessa toista moottoriajoneuvoa
Mutta, jollei lain koura tartu liikennevirran mukana kuljettaessa, niin...
p.s. Toinen kuljetin, jossa "vipuliina-kiinnitys" vähentämässä koukulle tulevaa vääntöä. Siinä on kyllä koukun alla uralevy, johon sivuttaisvoimat kohdistuu. Toiminee vain tasaisella maalla.
-
Kallistuisin kyllä tuohon: 60 km/h
- Hinattaessa toista moottoriajoneuvoa
Mutta, jollei lain koura tartu liikennevirran mukana kuljettaessa, niin...
p.s. Toinen kuljetin, jossa "vipuliina-kiinnitys" vähentämässä koukulle tulevaa vääntöä. Siinä on kyllä koukun alla uralevy, johon sivuttaisvoimat kohdistuu. Toiminee vain tasaisella maalla.
Näin se tulkittiin Jyväskylässä konttorilta kyseltäessä.
-
Harvemmin sitä on auto mukana kun mopossa laittoa tienpäällä.
Mukavan yksinkertainen ratkaisu tuo vetokuukkoon, toivava.
-
Toimiva.. hitto tätä kirjoitusdementiaa..
-
Mennäänpä sitten vaikka tuurilla. Kuuskymppiä sopii vauhdiksi sivuteillä mutta moottoritiellä voinee painella lujempaa varsin turvallisesti.
Tällä palstalla keskustelevilla ei kuitenkaan ole laintulkintaoikeutta. Poliisillakaan ei kovin paljoa ole tulkintavaraa. Ovat siis viisaasti jättäneet rakennelmani tulkitsematta.
Laite on ollut kuitenkin tavattoman kätevä: ei vie tilaa tavaratilassa kovin paljoa ja on hetkessä otettavissa käyttöön.
Mutta ostakaa ihmeessä perävaunuja.
Jos tarvitsisi oikeasti ryhtyä pyöriä kuljettamaan niin keskikokoinen pakettiauto takalaitanostimella lienisi pätevin. Pyörät ovat suojassa lukon takana satoi tai paistoi.
http://www.nettikone.com/mercedes-benz/ajettu-vain-157tkm/1462661
-
Moottoripyörän kiinni sitominen tavalliseen peräkärryyn tai pakuun voi olla hankalaa, epävarmaa
tai jopa mahdotonta. Tuossa nettivaraosan kärryssä näyttäisi olevan tarkoitusta varten kiinnityslenkkejä,
Perälautanosturilla varustertussa Sprintterissä ei ole välttämättä muuta kuin kuormaliinakisko metrin
korkeudella seinässä.
Oma tarve on sitoa pyörä lattiaan siten että samalla jousitus kiristetään liki pohjaan. Seisontatuet jätän ylös.
Tätä varten tarvitaan lattiassa sopivissa kohdissa neljä tukevaa kiinnityslenkkiä, sekä neljä kiinnitysliinaa. Työtä ja kiinnipysymistä helpottaa, tai vaikeuttaa joku erillinen etupyöräkiinnike/tuki. Jos jotain pientä löystymistä tapahtuu sitomisen jälkeen, jousitus huolehtii uudelleen kiristämisestä.
Toki tilannetta pitää tarkkailla kuljetuksen aikana.
Joskus olen joutunut kuljettamaan moottoripyörää kuorma-auton kontissa missä ei ollut tuon kuormaliinakiskon
lisäksi muuta kiinnitysmahdollisuutta. Onneksi löytyi pari kuormalavaa joiden päälle kiinnitin ensin pyörän em.
menetelmällä. Koko paketin sai sitten sidottua kontin etunurkkaan kiinni.
Aktiivisella rataharrastajalla ja kisakuskilla voi tietysti olla mukana sen verran muuta rekvisiittaa että
sillä saa pyörän kiilattua liikkumattomaksi pakun kuormatilaan ;D
Viimeksi tänä kesänä tuotiin tontille moottoripyörä peräkärryssä, oli kiinni neljällä liinalla, sivujalalle laitettu
ja kaatunut kuljetuksen aikana.
Surullisin tapaus oli kun BMW K1 oli käyty ostamassa jostain kauempaa ja kuskattu pakulla kotiin. En tiedä
miten oli sidottu, vai ei mitenkään, mutta oli kaatunut kahdesti kuormatilassa kuljetuksen aikana.
-
mitens teette laivalla ? oon laittanut keskituelle ja se liinalla etupyörään kiinni ja sitten takapyörän etteen ja taakke rekkakolmio ja ne liinalla toisiinsa kiinni
-
Miula on tavallinen kuomukärri, joka lavalle pulttaan kuvaa vastaavan himmelin, kun pitää rätkää kuljettaa.
Helppoa, nopeaa ja yksinkertaista.
(http://images.biltema.com/PAXToImageService.svc/product/large/2000034126)
-
Sama juttu, mutten edes pulttaa kiinni. Etulaitaa vasten pukki, keula kasaan ja 1-2:lla liinalla eteen alas kiinni. Takapyörän voi vielä varmistaa pikaliinalla alas taakse, niin ei vaeltele isommissakaan röykyissä.
Kaksi pyörää saa tavalliseen kärryyn, kun laittaa toisen etulaitaa vasten ja toisen peruuttaa kärryyn ja kiristää takalaitaa vasten.
-
Totesin, että oma systeemini olen toteuttanut juuri Pekan kuvaamalla tavalla - tosin kulkusuuntaan poikittain.
Breva 750 / Vespa GTS 300 kulkeneet matkassa useampia kymmeniä tuhansia kilometrejä.
(https://lh3.googleusercontent.com/-YYmbIH0NOYI/TlslNRKkYqI/AAAAAAAABzg/RmahM32kAjA/s512-Ic42/IMG_4927.JPG)
(https://lh3.googleusercontent.com/-OiydGbQei-M/TlslSvOf7MI/AAAAAAAABzk/EH7WoFC6g9M/s512-Ic42/IMG_4929.JPG)
Aluksi käytin kuvissa näkyviä valkoisia kevyempiä liinoja varmistuksena - nyt on useampi vuosi menty neljällä.
Pystyssä ovat pysyneet - myös itsestä riippumattomassa täysjarrutuksessa.
T,
Jukka
-
Taannoin kuskattiin crossipyöriä tavallisen kärryn lavalla melkein jatkuvasti. Tein tarkoitusta varten telineen putkesta, taisi olla jotain 40 x 40. Ensin putket poikittain, että ne yltää kärryn sivulaidasta toiseen. Sitten putket pitkittäin niin, että pyörän renkaat mahtuu putkien väliin, renkaan pinta lavan pohjaa vasten ja poikkiputket toimivat renkaiden edessä rullaushaittoina. Kolmas komponetti oli saranoitu tuki, jonka saattoi keikauttaa pystyyn pyörän alle niin, että tuki tuli runkoa vasten ja tuessa oli haitat, jotka estivät pyörää kaatumasta poikittain. Noilla mentiin vuosikaudet kun sidontaa varten oli lisäksi kolme kunnon liinaa. Pyörän sai kyytiin ihan hyvin kun peruutti kärryn ojaan tai notkoon niin, että peräpalkki tuli lähes maata vasten.
Se vika on tietenkin tuossa, että kun pyörä vaihtuu, niin telinettä joutuu hiukkasen modaamaan.
-
Tavallinen muuli kippilavalla ja sitten tuommonen eturenkaan tellinki mulla on ollu tähän asti jos joskus harvoin on pyörää pitäny lavalle saada. Aika hankala ja kahden pyörän kanssa vielä hankalampi. Nyt tekee mieli oikeeta ratasusukia ja helpompaa kuljetuskalustoa sille.
-
Kippi on hankala kahdella pyörällä. Rampit reissuun. Ne ei vie kärryssäkään juuri tilaa. Kaksi menee rampeilla helposti, kuten tuolla aiemmin laittelen, eli eka oikein päin ja toinen peruuttamalla.
-
Lautoilla on ollut parempi Cali sivutuelle ja liinalla kansikoukkuihin näissä lähilautoissa.
Täydessä matkavarustuksessa en ainakaan minä saa yksin keskituelle.
Etupyörä kiinni laitaan ja kumikiila takapyörän taakse on mennyt hyvin vähän rajumissakin keleissä.
-
joo millen sivujalka on sitä vaaksan pitusta mallia että se on tosi epävarma, oon luottanut niihin kiiloihin takanakin molemmin puolin en ole laivaan laittanut kiinni ollenkaan, ei se ihan vaaratonta ole joskus myrsky yllätää isommatkin vehkeet ....
-
Itsekseen ponnahtavaa sivujalkaa varten on mulla ollut lyhykäinen liina jolla sen saa pysymään ala-asennossa vaikka paino päältä poistuisikin.
Useimmissa pyörissäni on ollut keskituki ja sen varaan olen lautalla luottanut. Em lyhyttä liinaa senkin varmistamiseen olen käyttänyt. Kun on keskituki niin kaksi rickrack-liinaa riittää pitämään pyörän pystyssä. Etupyörästä suoraan eteenpäin ja takapyörästä suoraan taapäin.
Turkkilainen kansimies tuli nauramaan viritykselleni. Pyysin häntä kokeilemaan että pysyykö pystyssä. Ei hänen yrityksillään saanut edes heilahtamaan. Kelpasi hänelle.
Minusta on karmeata kun lautalla kansimihet sitovat moottoripyöriä: satulan yli vain heitetään rekkojen sitomiseen tarkoitettu rasvanpaskainen liina ja sitten kiristetään niin että satulanpohja taipuu. Sekin on nähty. Sitten tarjotaan kaavaketta jolla haetaan korvauksia rikkuneesta satulasta. Mukava sitten istua reissussa siinä mutkalla olevassa satulassa....
Joka kerta ei tule riitoja kansimiesten kanssa ja saa sitoa pyöränsä niin että ei varmaan kannesta irtoa vaikka laiva nurinpäin kääntyisi.
Kerran pyöräni häädettiin paikkaan aivan kannen reunaan jossa ei ollut kuin yksi kannessa oleva lenkki ja sekin metrin päässä sivulla. Joutui hieman käyttämään luovaa ajattelua. Onneksi parin metrin korkeudessa oli jonkinlainen laipion vahvikerauta jonka yli heitin kaksi mukanani ollutta sidontaliinaa ja kiristin ne nostamaan pyörää edestä ja takaa. Sitten kaksi liinaa etu- ja takapyörästä ainoaan lattiassa olevaan silmukkaan. Siinä pyörä oli riippumassa irti kannesta lievästi oikealle kallistuneena. Hieman se mahtui heilumaan mutta en niin että olisi mihinkään kiinni ottanut. Eikä kukaan tarkastanut sidontaani.
Olen ymmärtänyt että laivayhtiön vakuutus on voimassa vain kun kansimiehet tekevät sidonnan. Asiakas sitoo omalla vastuulla.
-
Sitten on niitä laivayhtiöitä jonka miehistö ei sido pyörää, eikä auta sitomisessa, tietenkin ulkoistavat vastuun motoristille. Itse pyrin saamaan pyörän sellaisen paikkaan jossa saa etupyörän johonkin nurkkaan tai seinän ja laipion väliin. Pyörä sivujalalle (calissa pitkä hyvä sivujalka) ja yksi sidonta jalan puolelle ja kiilat takapyörän molemmille puolille jos kiiloja löytyy. Sitten vielä vaihde ja ohjauslukko päälle.
Aina on pysynyt .
-
Tykkään tuosta omalla vastuulla versiosta.
Kun pyörän sitoo ja kiilaa niin ettei sitä pysty mihinkään suuntaan liikuttamaan, niin homma kotona.
Jos ei viereinen pyörä kaadu päälle tms, niitä vierustovereidenkin kiinnityksiä kannattaa vilkaista jos kovempaa keliä tiedossa.
Pari omaa liinaa on tosiaan reissussa hyvä olla mukana. Niille saattaa keksiä monenlaista käyttöä..
-
Rengas kiinni laivan seinään ja kolme liinaa käyttöön. Sivujalkakin voi mennä poikki, kokemusta on, ja sen takia laitan liinat myös jalan vastapuolelle pyörää eteen ja taakse ja kiristän ne niin, että ei ihan kaikki paino tule sivujalan varaan. Kiilat takapyörän taakse. Vaihde vapaalle, kun joskus jostain kuulin tai luin, että voi tehdä häjyä jonnekkin vaihdejärjestelmään, tiedä sitten onko totta..
Kerran SeaWindin aikaan kateltiin kanssamotoristien kanssa hetki toisiamme silmiin ja jätettiin lopulta sitomatta, kun miehistö kertoi kapteenilta terveisiä, että turha sitoa, keli on tyyni. Eipähän tarvinnu sotkea käsiä. Eikä vahinkoja.
Jouko
-
Kyllä voi olla haitallista vaihteistolle. Kun sopivassa kelissä tulee edestakaista rytkytystä.
-
Muutama vuosi sitten oltiin tulossa Ruotsista kotiinpäin ja sen toisen yhtiön laiva, jonka kyydissä ei oltu,
laski vauhdilla laituriin. Uutisten mukaan pyörät autokannella dominopalikoina nurin ja yksi tavaroiden
pakkaaja oli jäänyt pyöränsä alle.