Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: Junkers - Marraskuu 07, 2015, 00:01:37 ap
-
Hiukkasen kerettiläinen keskustelunaihe Guzzi-palstalle tämä on, mutta kysynpä kuitenkin kun keskustelujen perusteella foorumilla monenlaisia ajopelejä omistaneita motoristeja on. Onko kellään kokemuksia tuollaisesta Yamaha Diversion 900 pyörästä ? Erityisesti tietysti kiinnostaa ajettavuus ja tekniikan kestävyys (tällä hetkellä minulla -99 Nevada, joka kyllä on kaikinpuolin mukava pyörä). Olisi nimittäin tilaisuus vähän ajettu 2000-luvun alun Yamaha edullisesti ostaa. Perusolemukseltaanhan tuo vaikuttaa asialliselta koneelta keppivetoa myöten.
-
Viime kesänä Pulkkilanharjulla tapasin tauolla XJ 900 Diversion omistajan ja tuli hieman juttua pyörästäkin.
Kehui olevan helpohko huollettava nelipyttyiseksi ja mukava tiellä.
Satikutia tuli liian löysästä jousituksesta, varsinkin matkustajan kanssa ajossa.
Kestäviä ja luotettavia kuulemma ovat ja edullisia ostaa & ylläpitää.
-
GuzGuzia komppaan. Moottoriluonteeltaan hieman "harmaa" mutta Nevadan jälkeen varmaankin varsin menevä peli. Yamahan peruspyöristä se perus. Ei herätä yletöntä kateutta muissa.
Jousitus on helppo hoitaa kuntoon jos kaksipäällämatkailua aikoo. Taakse parempi iskunvaimennin ja eteen jämäkämmät jouset.
-
Ittellä ei ole ollut, mutta sellaista puhuu hevosmiesten tietotoimisto, että venttiilinvälysten säätö pitäisi antaa ammattimiehen tehtäväksi. Nokkapukit on kiinni herkillä ruuveilla, tarvii tietää miten paljon kiristää ettei korkkaa jengat. Sama neuvo taitaa päteä kyllä aika moneen muuhunkin peliin. Minulle se on hiukka liika pieni raameiltaan.
-
Venttiilin tarkastus ja säätö onnistuu kyllä kotonakin. On vaan vähän työläämpi, kuin Guzzissa. Ei edes vaikea homma.
Jos on tottunut Guzzin ratapölkkymäiseen runkoon, niin huomaa kovin äkkiä, että runkorakenne ei vastaa jäykkyydeltään eurooppalaista. Tämä ihan ilman vaaleanpunaisia Guzzi-lasejakin. On tuon sorttisten japanilaisten synti, että runko on lakritsaa.
-
Palasäätöinen venttiilikoneisto, en muista onko palat kuppien ala- vai yläpuolella. Jos ovat alapuolella, niin nokka-akselit pitää ottaa irti palojen vaihtamiseksi. Palasäätöistä ei kuitenkaan vallan usein tarvitse säätää.
Taitaa kone muutenkin olla niitä Kawa Z 900:n jälkeläisiä, 8-venttiilinen. Siinä nokkapukit on kiinni M6:n pulteilla, ja vastakierre on alumiinissa. Ei niistä mikään ole mun Kawastani vielä korkannut, vaikka ne on pari kertaa tullut avattua. Helicoileilla ovat niitä jotkut korjailleet.
Runko on teräsputkea eli ihan tukeva. Jostain olen muistavinani, että ohjauslaakerin kireyttä XJ 900:ssa kannattaa seurailla. Jos siinä on väljää, niin voi alkaa peli vaellella. Muuten varmaan ominaisuuksia voi säädellä jousilla ja iskareilla.
-
Mulla oli viime keväänä puntarissa juurikin XJ 900 ja Breva 750... Siinä ne köllöttivät kaupassa vierekkäin ja mutu -pohjalta lähdin Guzzilla kotio. Jammu on ihan okei, sellainen peruspuurtaja joka ei sinällänsä fiiliksiä herätä... paitsi että sekin on moottoripyörä ;)
-
En tiedä miten vastaava on, mutta minulla oli vuosina 1999-2001 uutena hankittu XJ600S. Muuten hyvin mukava ajella, mutta runko aika lailla pehmeä kuten tuolla yllä tulikin pari kertaa mainintaa. Tässä toki oli ketjuveto, mutta runko kai aika lailla samaa filosofiaa ???
-
Taitaa XJ 900:ssa olla samat ominaisuudet kuin Kawa Z1:ssä. Vaikka runko on tukeva, niin etupää on alimitoitettu. On tuossa sentään pari milliä suurempi etuputkien halkaisija (37 mm) kuin Kawassa, mutta ei tuollakaan juhlita. Vasta USD-keulat ja paksummat putket toivat selvän muutoksen ajo-ominaisuuksiin.
Sama ominaisuus on tullut tutuksi MilleGT:n 35 millin etuputkien kanssa. Mutta kyllä niiden kanssa elämään on pystynyt vallan hyvin myös kaksi päällä kaikkien reissukamojen kanssa.
-
Kesällä "raiskasin"XJ-600 asentamalla siihen, saarivaltion "muotoiluinstituution" valmistaman sivuvaunun. Jos ei jousitus ole 900 parhaita puolia, niin voi arvata miten alimittainenen on "pikkuveljen". Mutta ei hätää, kylän iskarivelhon kanssa tehtiin suunnitelma ja hän toteutti sen varsin mallikkaasti. Alkuperäisestä tehtiin purettava ,shimmattiin kohdilleen , sopiva jousi teetettiin tuolla naapurimaassa ,sellainen keltainen. Etupää jäykennettiin ja lopputulos oli varsin asiallinen ja budjetti-sivariin sopiva. Eli ei aina kannata marssia uutta ostamaan, alkuperäisiä voi kohtuu hinnalla viritellä. Kylän velholla on iskari-dynamometri, niin ominaisuudet voi hakea varsin hyvin kohdalleen penkissä, kun on ammattitaitoa.
-
Yamahoihin tuli ensimmäisen kerran kelvollista runkotekniikkaa FZ 750 ja FJ 1100 -mallien myötä. Runkoratkaisu kun oli sign. Tamburinin työtä Bimotalla. Samaa runkoratkaisua sovellettiin myös Cagivalla Ducati Paso -malleissa sen jälkeen kun Tamburini lähti Bimotalta ja ryhtyi Castiglionien hommiin. Ducatia (1R) lukuun ottamatta oli rungoissa vielä hieman hennot keulat.
-
Tieto lisää tuskaa kuuluu vanha sanonta. Kun omat motoristikokemukseni rajoittuvat vuoden -72 Kawasaki Samuraihin, Sveitsin armeijan Condoriin vm. -74 ja nyt sitten kolmen kauden ajalta -99 Nevadaan, täytyy vielä kysyä, että miten tuo esiin nostettu Yamaha XJ:n rungon puutteellinen jäykkyys ilmenee tuollaisessa arkiajossa, jossa nopeudet pysyvät raamissa sallittu nopeus + max. 20km/h. Noista kokemistani pyöristä tymäkin runko lienee ollut tuossa Condorissa, jonka likimain täydelliseen varustukseen kuuluivat kivääritelineet ja tukeva tarakka patruunalaatikkoa varten.
Nevadan ajettavuus toki on mielestäni oikein hyvä kun ajelen vain yksikseen.
-
Normaaliin ajoon täysin riittävä. Ääriolosuhteet, 2-päällä ja täydet reissuvehkeet mukana ,jousitus on alamittainen, niin kuin monessa muussakin.
-
Sen tuntee. Myös ihan reippaammassa katuajossa, jos on kokemusta paremmasta (vaikka sitten Tonti-rungosta).
-
Eihän se mikään hyper-sportpyörä ole, mutta kelpo yleis/matkapyörä, ja ihan hyvännäköinenkin. Tehtiinhän sitä yli 10 vuotta, ja joka pyörälle löytyi ostaja. Jos hypersportin haluaa, niin ostaa sitten R1:n, mutta se taas ei ole aivan paras matka-ajoon.
Paljon scheissea monesti sisältävästä suomi24:stä löytyy tällä kertaa ihan asiallisia vastauksia:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/2829834/yamaha-xj-900-kokemuksia
-
Ei ole tarkoitus vastustaa ko pyörän hankintaa, ei se mikään huono ole. Kyllä se pyörästä menee. Sitä kun itse osaa jo jonkin verran analysoida noita eroavaisuuksia pyörien välillä, niin pistää merkille asioita.
-
Luulenpa, että tällä ajokokemuksella en tuossa XJ:ssä mitään ajettavuuteen liittyviä ongelmia havaitsisi. Hyviä näkökulmia kaikki esitetyt kommentit ovat. Täytyy asiaa huolella pohtia. Jos tuollaisen ostaisi, pitäisi tietysti Nevadasta päästä eroon. Lisäksi merkin vaihto toisi mukanaan toisenkin ongelman, nimittäin sen, että tämän keskustelevan veljeskunnan tuki puuttuisi harrastukselta kokonaan.
-
Kaipa noilla japaninmerkeilläkin on merkki- ja mallikerhoja. On niitä ainakin paljon enemmän. Yleiskerhojakin on kuten Moottoripyora.Org. Ja aina voi turvautua Suomi24:seen.
-
Tuota Suomi24:ää en kyllä juurikaan jaksa lukea. Parin kolmen ensimmäisen viestin jälkeen kun alkaa keskustelu kuin keskustelu yleensä olla pelkkää p...kaa.
-
Neljäs viesti on yleensä "Olet mäntti, osta Bemari! " Oli kysymys mitä tahansa..
-
Oma käsitykseni on, että juuri tuo XJ 900 on yksi perusparhaista japskeista kun ollaan hankkimassa käyttöjuhtaa. Sehän se on nykyaikana, että kaikesta pitäisi tulla fibaa, joten nuo harmaavarpuset ei oikein pääse top teniin myyntitilastoissa. On tietysti myönnettävä sekin, että omassa taloudessa on kaksipyttyisellä vinkkelillä ihan oma sarakkeensa. Vanhan liiton isolohkon jälkeen useimmat rivinelkut tuntuvat sähkömopoilta.