Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: Ikkala - Syyskuu 04, 2015, 23:50:46 ip
-
Alkas mun vanhus eli Cali2 naputtaa siihen malliin että piti jo kurkata venttilikopan alle. Ainahan se on pitänyt kovaa napinaa mutta tämä kävi jo sielulle. Oikealla puolella oli imuventtilissä välystä 0.30 ja vasemmalla 0.80!!! Pako oli hyvä 0.20 molemmin puolin.
Taitaa olla nokkakauppaan meno edessä? Kupit on vaihdettu justiin, noin 35tkm sitten, tuskin ne on yksin kuluneet. En vielä enempiä jaksanut purkaa, öljypohjan otin pois ja yritin kuikuilla miltä ylempänä näyttää mutta eihän sinne kunnolla näe. Raappasen huomenna pytyt irti niin näkee paremmin. Öljypohjassa oli jotain kertymää, vaaleaa mutta ei tuo sitä perinteistä kylmälimaa kyllä ole. Rautaa?
Jatkuu joskus....
-
Kokeile magneetilla. Ei tuosta kuvata voi sanoa, kiiltääkö? Eli näyttääkö metalliselta?
-
Katso vielä tönärit, ettei ole alkanut nivelpää elää alumiinipuikon päässä. Ei ole kuulemma ihan ennekuulumaton tapaus.
-
Katso vielä tönärit, ettei ole alkanut nivelpää elää alumiinipuikon päässä. Ei ole kuulemma ihan ennekuulumaton tapaus.
No pirnales sentään, kovin oli ko venttiilin tönäri tyssääntynyt. Ja tuo, kuvassa siis oikealla, pää irti itse puikosta. Kävikö taas niin hyvä tuuri että muuta vikaa ei oliskaan. Minä jo luulin että alle 200tkm ajettu vaatisi isompaa remppaa... pitäis vaan aina jaksaa luottaa näihin ;D
Kaippa tuohon tonniseen käy tonnisatasen tönäri. Niitä kun mulla on. Ainakin ne on suht saman mittaiset. Kokeilen ainakin.
Iso kiitos Egonille vinkistä, tuskin olisin tuota tönäriä huomannut ja olisin jo ehtinyt purkaa pytyn yms pois ihan turhaan.
-
Onko pelkästään tyssääntynyt, vai pyöriikö insertti tangossa?
-
Pyöriihän se, ja lähtee ihan tuosta vaan irtikin. Taitaa olla alumiinimuhjua tuo mitä öljypohjassa on. Siis tuosta kepistä. Mitä varmaan ajattelitkin.
-
Ne nivelpäät on kiinni krympillä ja jos siellä jostain syystä on puristus alkanut löystyä niin klappia tulee ja äkkiä. Ittellä on sellainen mielikuva, että guzzeihinkin on ollut saatavana terästönäreitä, saattoivat olla sporttisempiin malleihin, joissa männän päällä saattaa olla reilusti painetta kun pakovenoja poljetaan auki. Painoahan niissä on todennäköisesti enempi kuin alumiiniputkissa mutta ei ole tuota krymppiliitosta.
-
Mulla 850GT:stä alkoi myös kuulua kolketta ja tönärihän siellä syyllinen oli. Inserttikuppi lähti sormin pois. Sillä kertaa ei ollut varatönäriä ulottuvilla mutta liimaaminen korjasi asian. Ensin niin maan perustellinen puhdistus osille ja laakerilukitetta runsaasti. Sen vuoksi ei ollut sen enempi murhettä. Miten lie nykyään kyseisen pyörän kanssa?
-
Moi, kuulosta siltä että mulla on tuo tönäriongelma T5:ssa kun tuota naputusta ei millään saa pois, vaikka kuinka säätäsi venttiilien välyksiä. Tuon tönärijurun kun olisi tietänyt, kun viime talvena oli Pekan konstin takia keinuvipusysteemti irti, sammalla olisi voinut tarkistaa nuo nivelpäät :(
-
Tuon asian katsominen on vähemmän purkamisen takana kuin "Pekan konsti".
Saattaa syyllisen löytää jo katseella niin ei tarvitse irrottaa kuin kyseinen keinuvipu.
Kohtahan tässä taas jo talvi saa ja huollon aika.
Myös keinuvipu voi kalista joustansa vasten tai löysyyttään akseliin. Venttiilinohjurin välyskin tuottaa kalkattavaa ääntä.
-
Jos ei vika olisi jo löytynyt, mainitsisin että ittellä petti pinnoitus nostinkupin pohjasta.
Seuraukset:
- nostinkuppi lyheni muistaakseni melkein millillä
- venttiilivälys ... mitähän se oli. milli tai kaksi
- epämuotoinen nostinkuppi tuhosi nokka-akselin
- tumpelo mekaanikko tuhosi nokka-akselia vaihtaessaan öljypumpun
- neljä uutta nostinkuppia, yksi uusi nokka-akseli, yksi uusi käytetty öljypumppu, ... $$$
Mutta tässä ketjussa oli jollakulla siis "mujua" öljypohjassa? Sellaista hammastahnamaista? Alumiiniko se sellaiseksi menee? Mulla nimittäin oli, kun tuhannen kilometriä sitten käytin öljypohjan irti, "hammastahnamaista" mujua, enkä tiedä mistä ja mitä se on.
Voikohan nokkaketju tehdä ympäristöstään mujua? Ei kuulosta kovin vaaralliselta, mutta pitää joskus varmaan vaihtaa ketju ja kiristäjä.
-
Pitäisi olla sellaiset tönärit, kuin ennen Opelin tikkukoneessa. Putkesta tehty, jonka molemmat päät oli taottu pallomaisiksi. Reikä oli vieläpä jätetty päihin keskelle. Nostajan keskelläkin taisi olla reikä, josta paineinen öljy nousi tikulle. Tikku itsessään hölskytti sitä sisällään, voiteli siis yläpäätäkin. Kevyt ja todella kestävä rakenne.
-
Karvaooppelin tönäreissä on koiraspäät molemmissa päissä. Guzzissa pitäisi ylös loihtia naaraspää, mikä ei insinöörille liene suuri haaste. Ne on vaan sen verran pitkät ja hoikat puikot, että alumiinista tulee kevyemmät.
-
Ei se Ooppelin teräsputkinen juuri mitään paina. Ja kestää muuten 9200 kierrosta.. Onhan se toki lyhyempi kun Guzzissa.
-
Vaihdoin nyt oikeallekkin puolelle tönärin kun sieläkin oli välys vähän kasvanut ja oli hiven samaa näköä kun siinä pahassa pötkössä. Pää oli kumminkin vielä kiinni. Romulaatikossa sattui olla kaksi hyvää tonnisatasen tönäriä. Kävivät tonniseen vaikka vähän eri näköisiä ovatkin.
Hiljenihän tuo. Ei sitä hyvällä uskollakaan voi hiljaiseksi sanoa mutta pahin kalkatus katosi.
-
Guzzin koneen naputuksia voisi olla jännä joskus syynätä oskiloskoopilla, että näkyykö siinä piikkejä miten. Iso venttiilinvälys, väljä keinuvivun laakeri, rupinen venttiilinostin, kololle syöpynyt kukkopoika/venttiilin pää tai väljä ohjuri. Kaikki todennäköisesti päästävät äänensä aika tavalla samaan aikaan, eli silloin kun venttiilin on aika alkaa avautua. Ittelä vaikein paikallistaa oli aikoinaan GT 850:n kaputus. Kaiken peuhaamisen jälkeen osoittautui, että toisessa pytyssä oli pienen porauksen kategorian mäntä suuren kategorian pytyssä, kirjainlogiikkaa en nyt muista, että oliko se A- mäntä C -pytyssä vai päinvastoin.
-
Vuosikaudet kuunneltiin kaverin vaimon 600cc Ducatin kalkatusta. (Ei kytkimen, sillä siinä on öljykylpykytkin) Kun mekastus oli sitä luokkaa että se häiritsi jo ajofiilistä niin pyörään vaihdettiin männät ja sylinterit. Samalla kuutiotilavuuskin nousi. (Samassa remontissa kaasuttimet vaihdettiin ruiskutukseen) Kalkatus hävisi eikä ole ilmennyt sen jälkeen.
Syy meluamiseen olivat sylintereihinsä helmoista erinomaisen väljät männät jotka alhaalla käydessään kolkkasivat kun eivät pyrkineet menemään suorassa. Männät olivat kuitenkin oikean kokoiset merkintöjen perusteella eikä ilmennyt erityistä öljyn kulutusta vaikka mäntä ei voinutkaan kulkea sylinterissä aivan suorassa väljyytensä vuoksi. Moottorit siis sietävät melkoisesti joissain kohdin kulumista ilman että meno heikkenisi. Vain ääni kavaltaa.
Ei sitä hyvällä uskollakaan voi hiljaiseksi sanoa mutta pahin kalkatus katosi.
Nyt olen kahteen moottoriin laittanut RVS-lisäaineen ja erityisesti California Adamantin (Työnimeltään Sääksjärvi Trike, ent. California III) moottori hiljeni merkittävästi. Vain vasen pakoventtiilin ohjuri intoutuu joskus kalkattamaan kun moottori ei ole vielä ajolämpöinen. Vaikka kokemusta aineesta on vielä ajallisesti vähän on ilmennyt taipumusta tulla "uskovaiseksi". Lisäksi Latimon hyvä kokemus aineen vaihteistokäytöstä.
MotoJussi testaa parhaillaan RVS:sää perävaihteen lisäaineena ja kuulemma nyt myös moottorissa. Kuulostelen kuulumisia kunhan on muutama tonni matkaa takanapäin.
-
MotoJussi testaa parhaillaan RVS:sää perävaihteen lisäaineena ja kuulemma nyt myös moottorissa. Kuulostelen kuulumisia kunhan on muutama tonni matkaa takanapäin.
Nyt on:
1) uusista osista kasattuun perään (ajettu 0 km) Molykoten sijaan RVS:t paketin T-paketin annostusohjeen mukaan
2) käytettyyn ja hyvin ajettuun vaihteistoon (ajettu noin 123 000 km) määräaikaishuollon yhteydessä T-paketin annostusohjeen mukaan RVS-liemi sekaan
3) väärinkäytettyyn ja hyvin ajettuun moottoriin (ajettu noin 123 000 km) noin 1000 km määräaikaishuollon jälkeen G-paketin annostusohjeen mukaan RVS-liemi sekaan
Havainnot:
1) perä ei enää lämpiä yhtä paljon kuin tarkan shimmaamisen ja kasaamisen jälkeen. tämä tosin olisi tapahtunut ihan ilman RVS:ääkin
2) eipä muita havaintoja, joskin pikkaisen laite tuoksuu poltetulle öljylle, kun RVS on ollut sisällä alle 150 km
-
Siinä siis aloitustilanne. Nyt odotellaan tonni - pari että mitä vaikutusta vai ei vaikutusta lainkaan.
Onko jotain referenssiä olemassa? Esimerkiksi moottorin osalta jokin kilkatus josta haluat eroon tai moottorin yleinen melutaso. (Ei pakoputkimelu) Millainen on vaihteiston ääntely ennen/jälkeen.
Useimmat asiat tapahtuvat, jos tapahtuvat, niin hiljalleen että muutosta on vaikea huomata. Toisaalta taas on kuullut sellaista että nyt voi ajaa avokypärällä ja ilman korvatulppia kun melu on laantunut: onko mennyt kuulo vai onko oikeasti tapahtunut. Ehyeen koneeseen tai mekanismiin RVS:n ei pitäisi vaikuttaa mitenkään. Vasta kun alkaa ilmetä häiriötilanne on aineella vaikutustapansa.
Itse olen laittanut meluisaan vaihteistoon (noin 100.000 km takana) ja saanut osittaisen avun uliseviin vaihteisiin sekä moottoriin (kilometrit ei tarkasti tiedossa) josta jo on mainittu että hajoaa kohta kun käy niin hiljaisesti. Epäilykset venttiilien kantamisesta on kuitenkin torjuttu katsomalla välykset uudelleen.
1100 Brevaan laitoin RVS:n sekä vaihteistoon että moottoriin. Kummassakaan ei ole ollut havaittavissa ylimääräistä melua. (Ensiövetohan näissä aina hieman ääntää.) Silti moottorin melutaso on laskenut mutta tietysti kokemus aiheesta on subjektiivinen. Kuitenkin avopotalla ajaessa ja pleksin taakse kumartuessa ei moottorin ääntä erota tuulen suhinalta. Aiemmin, mielestäni, erotti.
MotoJussi otti tietoisen riskin korvatessaan perävaihteen Molykoten RVS:llä. Katsotaan miten käy. Toistaiseksi oli lämmöt ihan ok ajon jälkeen. Tarkistin asian viime perjantaina MotoJussin ajettua muutama sata kilometriä noin 18 asteen lämpötilassa sivuvaunun kera. Kuormitusta siis tavanomaista enemmän.
Tuloksia/turmiota odotellessa vain odotellaan.
-
Guzzin koneen naputuksia voisi olla jännä joskus syynätä oskiloskoopilla, että näkyykö siinä piikkejä miten. Iso venttiilinvälys, väljä keinuvivun laakeri, rupinen venttiilinostin, kololle syöpynyt kukkopoika/venttiilin pää tai väljä ohjuri. Kaikki todennäköisesti päästävät äänensä aika tavalla samaan aikaan, eli silloin kun venttiilin on aika alkaa avautua. Ittelä vaikein paikallistaa oli aikoinaan GT 850:n kaputus. Kaiken peuhaamisen jälkeen osoittautui, että toisessa pytyssä oli pienen porauksen kategorian mäntä suuren kategorian pytyssä, kirjainlogiikkaa en nyt muista, että oliko se A- mäntä C -pytyssä vai päinvastoin.
Kenellä on älypuhelin ja siihen ladattuna taajuusanalysaattori sovellus pääsisi kokeilemaan, miten se
reagoi Guzzin rikkaaseen äänimaailmaan ;D. Pitäisi ainakin periaatteessa olla mahdollista tehdä vertailu kampiakselin ja nokka-akselin kierroslukuihin.
Tuolla saa ainakin RC-helikopterin roottorin kierrosluvun selville ja Ekun kanssa sitä kokeiltiin
englantilaisen urheiluauton huollossa mittarina. Tosin tässä mittaukset tehtiin käymättömästä moottorista.
Todettiin toimivaksi, vaikka tallia ahkerasti kierrellyt Ilmavoimien Hawk tukki välillä koko taajuusalueen.
-
Oliskohan peto vie munki Specialissa tuo tönärivika, kun venttiilit ei väljisty, mutta kalistaa niin pirusti. Kun ostin pojalle muutama viikko sitten Jakalin ja ajoin sen Turusta Siikajoelle, oli se paljon nätimpi käyntinen kun tuo mun oma, niin aattelin, että täytyy varmaan talvirupeamana tutustua aiheeseen ja koittaa saada tuota hiljasemmaksi. Mistäköhän noita tankoja ois paras kysellä, jos entiset näyttää huonoilta?