Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: NorgeGT8V - Elokuu 05, 2015, 18:17:54 ip
-
Pyörä (Norge GT 8V) on ollut minulla uudesta asti ja nyt kolmatta kesää ajossa. Pyörä toimi moitteetta ensimmäiset 20 tkm (mitä nyt kaatui perseeni alta Länsisatamassa 1 tkm mittarissa ennen Euroopan turneeta), mutta viimeisimmän (20 tkm) huollon (Kuopion Pyörä ja Mopo) jälkeen on alkanut tulla kaikenlaisia oireita. Ensinnäkin olin huomaavinani, että pyörän tehot olisivat laskeneet. Toisekseen, pyörä alkoi 'röpöttää', kun kaasun päästi tyhjäkäynille moottorijarrutuksessa. Yhdessä vaiheessa toinen pytty pimeni kokonaan. Syyksi paljastui vioittunut tulpanhattu, joka iski kipinää venttiilikopan kanteen. Vika korjattiin lennosta Marko Nurmen toimesta Piikkiössä.
Tänään Tampereelta Savoon päin ajellessani tuli eteen aivan uusi vika: Jos lähtee kiihdyttämään alta 3000 kierroksen kone halvantuu täysin (siis käy kyllä mutta ei ota kierroksia) tai alkaa nykimään tosi voimaperäisesti. Pienempi vaihde silmään, ja ohituksetkin kyllä onnistuvat. Piti käydä Lofooteilla, mutta ei tuolla nyt uskalla.
Yritin opiskella netistä (eli tältä foorumilta) mahdollisia vikoja, ja eteen tuli viallinen tai väärin säädetty TPS. Olisiko muita mahdollisia syitä moiseen epäasialliseen käytökseen? Olen sen verran käsi näissä moottoriasioissa, että varasin kyllä jo ajan kahden viikon päähän KPM:ään ja samalla 30 tkm huollon. Olisi kyllä kiva paneutua Guzzin sielunelämään tarkemminkin, jos löytyisi jokin tuutori täältä Kuopion lähistöltä.
-
Mitä edellisessä huollossa oli tehty? Oliko kajottu tai päivitetty moottorinohjausta. Mutta se ei liene kovin relevanttia vaan epäilenpä että jossain on sähkövikaa. Jos TPS on väärin säädetty vika tulisi ilmi heti säädön jälkeen. TPS voi toki vikaantua mutta noin vähillä kilometreillä ei oikein uskoisi.
Hankkimalla OBD-välikaapelit ja asentamalla ilmaisen GuzziDiagin tietokoneellesi pääset itse lukemaan vikalogit ja tekemään toimintotestauksia. Todennäköisesti logeihin on jäänyt merkintä epämääräisestä käynnistä. Sieltä voi siis löytää vian kirjallisesti ilmoitettuna ja selväksi suomeksi.
Tuskin ECUssa on mitään vikaa koska pyörä käy ja jos joku niin väittää niin älä usko. Se on sitten kokolailla täysin mykkä kuin siihen on tullut vika mutta sellaista en ole vielä nähnyt.
Ensimmäiseksi katsoisin kaikki sulakkeet ja niiden liitospinnnat ja sen jälkeen relepalkin releitten kontaktit. Sitten vaihtaisin samanlaiset releet keskenään tai hakisin kaupasta uudet ja kokeilisin joko pelaa. Viallisia voivat olla lambda, sytytysjohtimet, tulpanhatut, polttoainepumpun sähkönsaanti, jopa puolatkin mutta kunhan aloitat näistä. Niin ja tietysti ensin kaikki maadoitukset kuntoon ja akunnavat puhtaiksi. Ahkeralta pesijältä on voinut päästä kosteutta ECUn liittimiinkin. Ainakin kaksi vikaa tiedän korjautuneen liittimien puhdistuksella. Mutta koita muut asiat ensin. Liittimien kiinnitys on hieman erikoinen.
-
Mikään tuutori tai guzzitietäjä en ole, mutta satun asustelemaan Kuopiossa viikot työasioissa ja tuo Guzzidiagilla vikalogin ja arvojen tsekkaus kyllä onnistuu. Läppäri on kotona Kajaanissa, mutta voisin ottaa sen ja piuhat mukaan viikonloppuna ja ensi viikolla voitaisiin periaatteessa mikä ilta vaan tutkia, löytyisikö jokin vihje siitä, mikä Norgeasi vaivaa. Foorumilta saattaisi löytyä sen jälkeen helpommin tarkkaa tietoa ongelmasta ja ongelman poistamisesta. Samalla selviäisi sekin, onko moottorinohjauksen kartta kenties aikoinaan päivitetty huollossa, kun uusi on kaiketi eri numerolla, kuin alkuperäinen. Talli olisi hyvä olla, mutta tarvittaessa sekin ehkä löytyy Siilinjärveltä työkaverilta.
Laita viestiä yv:nä, jos kiinnostuit.
Jouko
-
Jos ja kun merkkihuolto päivittää moottorinohjaustiedoston määräaikaishuollossa uusi tehtaan päivitys tuhoaa edellisen tiedoston. Siksi on hyväksi ottaa vanhasta tiedostosta kopio GuzziDiag Readerilla ennen huoltoon vientiä. GuzziDiagilla täten toimien voi vanhan toimivan päivityksen palauttaa Writer-ohjelmalla.
Uudet tehtaan päivitykset eivät aina olleet kovin hyviä tai pyörään on tehty pakoputkimuutos tai muuta kehitystä jolloin tehtaan päivitys ei siinä ympäristössä enää toimikaan. Sama ongelma on päivittämisessä jos pyörässä on asennettuna Power Commander, Rapid Bike tai muu lisäohjain. Silloin myös lisäohjain pitäisi päivittää.
Ihmeen helposti kuitenkin käytetty lisäohjain menee kaupaksi seuraavalle "kokeilijalle" vaikka olen antanut ymmärtää että pyörän oman moottorinohjauksen voi säätää itsekin kohdalleen paljon pienemmin kustannuksin. Ihminen on kummallinen eläjä.
-
Tänään Tampereelta Savoon päin ajellessani tuli eteen aivan uusi vika: Jos lähtee kiihdyttämään alta 3000 kierroksen kone halvantuu täysin (siis käy kyllä mutta ei ota kierroksia) tai alkaa nykimään tosi voimaperäisesti. Pienempi vaihde silmään, ja ohituksetkin kyllä onnistuvat.
Nuo oireet kuulostavat ihan samanlaisilta mitä mulla oli Grisossa kun se löi kipinän tulpanhatun läpi kanteen. Pienillä kierroksilla ei jaksanut mennä mihinkään (toinen pytty pimeänä) mutta kun laittoi kytkimen pohjaan ja antoi kierroksia niin toinenkin pytty heräsi henkiin ja kone kulki taas.
Kannattaa ne hatut tarkastaa vaikka olisi jo kertaalleen aiemmin vaihdettukin.
-
Nykyään käytetään noin kaksi - kolme kertaa voimakkaampaa sytytysjännitettä joka osaa loikata ohuen eristeen ja jopa kuivan ilmankin poikki. Karkea nyrkkisääntö on että jo 10 kV aiheuttaa noin 1 mm pituisen kipinän kuivassa ilmassa. Nykyään sytytyskipinä hyppää jopa sentin matkan. Se kertoo jotain jännitteestä.
Muoviset tulpanhatut ovat tietyllä tapaa ongelmallisia materiaalinsa suhteen: jos kostealla ilmalla lian, kosteuden tai vian vaikutuksesta alkaa satunnainen läpilyönti eristeen ohi tai läpi muodostuu nopeasti hiiltymää kipinän reitille ja kipinä alkaakin kulkea sähköä johtavan hiilen kautta muualle kuin on tarkoitettu. Tulpanhatut pitää pitää puhtaina sekä sisä että ulkopuolelta.
Kipinän muodostumiselle tulpassa palotilan olosuhteissa on kovat vaatimukset ja kipinä etsii helpomman reitin mieluusti.
Aiemmin oli toisaalla juttua siitä että tulpanhatun tyyppi, puolan (ja sytytysjärjestelmän) tyyppi sekä tulpanhatun että tulpan sähköiset ominaisuudet ovat ne mitkä pitääkin kussakin järjestelmässä. Lisäksi puhtaat.
Kaikilla mainituilla komponenteillä on tietyt "suoritusarvot". Tässä yhteydessä puhutaan resistanssista eli osien suunnitellusta ominaisvastuksesta. Mikä tahansa mekaanisesti sopiva tulpanhattu ei välttämättä sovi lainkaan sähköisesti. Tuskin tässä tapauksessa on siitä kysymys että olisi väärät tulpanhatut tai -johtimet mutta vikaa niissä voi olla.
Kärkisytytteisen järjestelmän puolat, puolanjohtimet ja tulpanhatut eivät sovellu digitaaliseen moottorinohjaukseen, ja toisinpäin, vaan ovat oman tyyppisensä molemmissa järjestelmissä. Tätä eivät varaosamyyjät välttämättä tiedä.
-
Tuli mieleen vielä Californiasta tuttu sivujalan tappokytkimen aiheuttama vika. Jos säätö on hilkulla on/off, niin isolla vaihteella vedätettäessä saattaa Norgegin antaa semmosta värinää sivujalalle, että alkaa pätkiä. Pienellä vaihteella ja isommilla kierroksilla on värinä vähäisempää ja homma pelaa. Mutta sitä en kyllä tiedä, onko Norgessa sama systeemi?
Jouko
-
Tuo Matin toteamus >> läpilyönti eristeen läpi muodostuu nopeasti hiiltymää kipinän reitille << pitää täysin paikkansa. Joskus 24´000V:n systeemissä oli tukieristimen sisään palanut hiilikanava. Ei tehnyt täyttä oikosulkua - oli silti 600ohm - mutta töitä teetti yli yön...
Tulpanjohto voi olla hankautunut ja sopivassa tärinässä pätkii isonsähkön runkoon. Eikä tuo sivujalan kytkimen tarkistuskaan ole kuin hetken juttu.
-
Hei,
Tiedustelin Kuopion Pyörältä ja Mopolta jo uusia tulpanhattuja, ja sanoivat maahantuojan hinnaksi 130 € / pari (mukana myös johto). Kaipa nuo on syytä tilata, vaikka netin kautta varmaan saisi halvemmalla.
Eilen illalla pesin pyörän, ja tein vielä pienen koeajon. Tilanne näyttää vain pahenevan, ja nyt tyhjäkäyntikään ei ole enää tasaista. Kierrokset laskevat pikkuhiljaa alle tuhannen ja jossakin vaiheessa kone yskäisee nostaen kierrokset päästäen ne taas laskemaan. Tappokytkintä en oikein usko syylliseksi. Viikonloppuna pitää yrittää hieman perehtyä lisää, ja tsekata jok.tap. tappokytkin ja liitokset (sulakkeet, releet). On totta, että olen aika useasti pyörää pessyt.
Kiitokset joka tapauksessa foorumilaisille kaikista vastauksista. On kiva huomata, että ei ole guzzinsa kanssa yksin....
/ VP
-
Noista tulpanhattu ym. 8V - rykimis ongelmista näkyy löytyvän keskustelua ja vinkkejä ameeriikan sivustoilta. Kirjoitin googlehakuun "Norge 8V Spark plug" ja sitten ei tartte kuin valita..
Yhteinen piirre tuntuu olevan tulpanhattujen vaihto NGK SB05E malliin (hinta on luokkaa 6€/kpl). Eli 130:n uhraaminen alkuperäisiin ei välttämättä ole tarpeellista.
Tässä yksi asiaan liittyvä : https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CD0QFjACahUKEwiwpffbkZXHAhXlfnIKHWWSD-8&url=https%3A%2F%2Fwww.motointernational.com%2Fblog%2Fnews-and-events%2Fpost%2Fspark-plug-cap-update-for-guzzi-8v-models&ei=X67DVfD5MuX9yQPlpL74Dg&usg=AFQjCNElSL5Z_TFbyHTT0P3_gQhTvDw1hw&sig2=q_Uelv50U72a2zYzqrcGkA&bvm=bv.99556055,d.bGQ
Kaijus
täysin maallikko näissäkin asioissa :P
-
Tulpanhattuongelmakin ilmenee yleensä pesun jälkeen tai sateella. Kannattaa ottaa hatut irti ja tutkia onko reikiä. Vaikka olisikin reikiä niin välttämättä hetipaikalla ei tarvi uusia hattuja, hätäavuksi käy monta kierrosta erkkaria. Mulla erkkarikorjaus oli paikallaan pari vuotta eikä kertaakaan enää tullut käyntihäiriöitä.
Noita tulpanhattuja ei sitten kannata poistaa johdosta vetämällä vaan esim tuon videon mukaisesti: https://www.youtube.com/watch?v=XPQFl7W-H88
-
Noniin, nyt hävisi nykiminen - ainakin näin kuivalla kelillä. Vaihdoin tulpat iridium-tulppiin ja tulpanhatun NGK:n hattuun juurikin sen linkin mukaisesti, jonka kajk lähetti. Piikkiössä vaihdettuun vanhanmalliseen Guzzin tulpanhattuun oli nyt tullut selkeä reikä (ajettu vaihdon jälkeen muutama tuhat kilometriä), eikä tuo pyörän oma alkuperäinenkään välttämättä ollut täydellisen ok. Hieman kyllä hirvittää, kun johdot ovat nyt aika tiukassa käänteessä. Olivat johdot muuten hivenen eri mittaisia.
Huolestuttavaa, jos Guzzin omat osat eivät kestä. Minä kun ostin Guzzin juurikin sen takia, että ei tarvitsisi teknisistä ongelmista kärsiä ja voisi nauttia ns. huolettomista ajokilometreistä. Edellinen pyöräni, Nevada, toimi vanhasta tekniikastaan huolimatta moitteetta.
Osat muuten maksoivat Motonestissä yhteensä 45 €. Kiitokset vielä kaikille lusikkansa soppaan pistäneille.
-
"toimi vanhasta tekniikastaan huolimatta moitteetta" = toimi vanhasta tekniikastaan johtuen moitteetta.
Eka kesänä -85 sammui tosin Calif II kaatosateessa Saksassa samanlaisiin oireisiin moottoritielle. Ei ollut miellyttävä kokemus se. Syyksi selvisi lopulta, että oli laitteen kasaaja unohtanut puolien päästä kumitutterot pois. Pimeässä paljastui kun salamat välkkyivät sivukopan alla. Kun sitten sähkömiehen kitillä eristin, ei ole sen jälkeen temppuillut.
Puuttui siitä muutakin kuten tankin takapäästä kumikannatin, mutta se lienee unohtunut Piikkiössä kasatessa.
-
Noniin, nyt hävisi nykiminen - ainakin näin kuivalla kelillä. Vaihdoin tulpat iridium-tulppiin ja tulpanhatun NGK:n hattuun juurikin sen linkin mukaisesti, jonka kajk lähetti. Piikkiössä vaihdettuun vanhanmalliseen Guzzin tulpanhattuun oli nyt tullut selkeä reikä (ajettu vaihdon jälkeen muutama tuhat kilometriä), eikä tuo pyörän oma alkuperäinenkään välttämättä ollut täydellisen ok. Hieman kyllä hirvittää, kun johdot ovat nyt aika tiukassa käänteessä. Olivat johdot muuten hivenen eri mittaisia.
Huolestuttavaa, jos Guzzin omat osat eivät kestä. Minä kun ostin Guzzin juurikin sen takia, että ei tarvitsisi teknisistä ongelmista kärsiä ja voisi nauttia ns. huolettomista ajokilometreistä. Edellinen pyöräni, Nevada, toimi vanhasta tekniikastaan huolimatta moitteetta.
Osat muuten maksoivat Motonestissä yhteensä 45 €. Kiitokset vielä kaikille lusikkansa soppaan pistäneille.
Mielenkiintoisia vikoja, etten sanoisi "guzzimaisia". Tulpanhattu..., miten tuommonenki vika on ylipäätään mahdollinen? En oo ikinä kuullukkaan aikasemmin muiden merkkien osalta. Onko vika tulpanhatussa vai antaako sähköjärjestelmä jotenkin epämääräistä kipinää? Luulis että normaalikipinälle ei "titaania" tarvitse tulpanhatun olla... :-[
-
Siinä normaalikipinässä on aika paljon tehoa.
Eikä saa johdosta vetää irrotettaessa tulpanhattua. Siinä Youtube-videossa esitetty nippusidekikka on jo
vähän parempi, mutta saisiko tuon tulpanhatun pullautettua ylös kolostaan paineilmalla?
Onko kannessa tulpan kololle "viemäröintiä"? Jos vaikka sen kautta paineilmalla? Tai jos ei niin
hatun tiivistyshetuloiden ohi jos kokeilisi? Vai onko tulpan yhteys ulkoilmaan niin hyvä että painetta ei synny?
-
Offtopic, tuo voimakas nykyajan kipinä on näköjään käytössä jo vähän kaikkialla. Tuossa eräänä päivänä leikkasin nurmikon Briggsin voimalla. Kun homma tuli tehdyksi, niin kone ei sammunutkaan turvakytkimestä vaan jatkoi sitkeästi papatusta. Nokkelana poikana salpasin jarrun uudelleen auki ja nyppäsin tulpanjodon irti. Ihmetyksellä ei ollut rajaa kun kone jatkoi papatustaan entiseen malliin. Tulpanhatusta oli tulpan nippeliin reilusti tuuma välimatkaa eikä siinä näkynyt hyppäävää kipinää. Arvelin koneen olevan karstainen ja kuuma, niin että se käy hehkusytytyksellä, mutta kun liikautin tulpanjohdon kauemmaksi tulpan nippelistä, niin moottori sammui ihan kuin se tekee sammutinkatkaisijasta. En ole mokomaa ennen nähnyt.
-
Vähäisellä ymmärrykselläni olen aina ajatellut, että tämä kipinän karkaaminen on erityisasia niissä moottoreissa, missä tulpanjohto kulkee sylinterin rakenteen sisällä. Matkan varrella on jatkuvasti paikkoja, missä "lyödä maihin" kun johto ja tulpanhattu kulkevat runkomaassa olevien osien sisällä. Kosteus ja epäpuhtaudet auttavat kipinää karkaamaan väärään osoitteeseen. Ennen vanhaan ei ollut tästä erityisongelmaa.
Edit 14.7: "V7-II, there is a recall on the plug caps and HT leads". Kapseloitu järjestelmä siis edellyttää laatuosia.
-
Taitaa kuva esittää Brevahattuista, viimeistä Calimallia.
-
Kaukana "maasta" sijaitseva johdin ei todennäköisesti helposti vuoda. Mutta likainen ja kostunut johdin suljetussa tilassa on todennäköisempi vikakohde läpilyönnille.
Itsellä oli joskus pyörä joka pelasi kuivalla säällä erinomaisesti mutta riitti että ajoi märällä tiellä niin pätkiminen alkoi. Jos pintamärän ajohousun lahkeen vei liki tulpanjohtoa sai itsekin kokea sähköshokkien piristävän vaikutuksen. Tulpanhattujen uusiminen korjasi vaivan.
-
Joskus mopoaikaan sai kymmensenttistä kipinää avoimesta tulpanhatusta pohkeeseen. Tekee nannaa, kun Soliferi kiertää työkierroksia ja napsuttaa pohjetta..
-
Tulpan johtojen ja -hattujen irrottelu käyvästä moottorista aiheuttaa juuri tällaisia läpilyöntikanavia
korkeajännitepuolen eristyksiin.
Joskus kannattaa katsella katsella tulpanjohtoja yms. silloin kun on tosi pimeää, mutta laitteet vielä pelikunnosssa ;D
Jos kipinällä on aikomuksia karata väärään paikkaan, saattaa korkeajännitepuolella erottua mystisiä valoja ja salamointia. Sumutinpullolla vettä sekaan niin piilevä vika voi sieltä paljastua.
-
Pekan tiedusteluun tulpanhatun oikeasta irroittamistavasta. Sylinterissä, tai siis sen rivastossa, on peräpuolella reikä, josta voi työntää pitkähkön ruuvimeisselin tulpan kylkeen, ja nostaa hatun pois paikaltaan. Jos ruuvimeisseli on päästään vielä hieman väännetty, niin homma helpottuu.
-
Katkojankärkiaikoina testattiin tulpanhattu irrottamalla mikä sylinteri on pimeänä. Enää sitä ei pidä tehdä. Jännite on melkoinen ja on siinä kipinän verran virtaakin ja se purkautuu sitten jonnekin muualle. Ehkä juuri sinne hituvirtapuolelle joka on hyvin herkkä semmoiselle.
-
Lariossa oli muinoin bensaongelmia, jotka ilmenivät tulppien nokeentumisena. Nukahtaneen tulpan sai herätettyä irroittamalla käyvästä koneesta tulpanhattua. Tätä kun vei muutaman sentin päähän, hyppäsi kipinä hatun ja tulpan kannan välillä "buustaten" kipinää myös kärkien välissä. Sitten tulppa toimi taas seuraavaan sammutukseen asti. On siis kärkisytkä.
-
Jaahas, pätkimisen jahtaaminen jatkuu, seitsemäntenä kautena... Kahdeksas, eli eka kausi Sportilla alkaen 26.8.2010 oli lyhyt, eikä vielä oireillut ekan 1500 km:n aikana. Tulpanhatut ja johdot ovat ulkoisesti ehjät, mutta nyt alan käymään kaikkea läpi vaihtaen yhden osan kerrallaan. Viimeksi vaihdan koko pyörän tai poistan käytöstä. Josko aloittaisi tulpanhatuista. Motonetissa ei ole nykyisellään tuota NGK SB05 E -hattua. Osaatteko viisaammat sanoa, käykö noista joku muu? Noissa kun puhutaan NGK:n B- ja C/D -alkuisista tulpista ja kiinnityskierteen läpimitoista. Sportiinhan suositellaan PMR 8 B tai CR 8 EKB.
https://www.motonet.fi/fi/kategoria/1172/769576/Sytytysjohdot-ja-tulpanhatut
Tämän jälkeen tulpanjohtoa vaihtoon ja Motomatin edellä vinkkaamaa liitinten tarkastelua ja releiden vaihtoa, puolien vaihtoa. Karttapuoli on kunnossa, nyt mennään sähkö edellä. Sielläkin oli sanomista, mutta oireet jatkuu, eli nypyttää ja pätkii hienokseltaan kaikilla kierroksilla. On aikoja, ettei ilmene, mutta nyt on ryppyillyt monta viikkoa putkeen. Ei eroa onko mikä lämpötila ulkona tai kuivaa vai märkää. Diagissa ei näy myöskään vikakoodeja, imubalanssit balanssissa, tps-asteet kohdillaan, oppivat arvot nollattu (ja eipä tuolla väliä kun nyt on lambda off) jne.
Noista tulpanhattu ym. 8V - rykimis ongelmista näkyy löytyvän keskustelua ja vinkkejä ameeriikan sivustoilta. Kirjoitin googlehakuun "Norge 8V Spark plug" ja sitten ei tartte kuin valita..
Yhteinen piirre tuntuu olevan tulpanhattujen vaihto NGK SB05E malliin (hinta on luokkaa 6€/kpl). Eli 130:n uhraaminen alkuperäisiin ei välttämättä ole tarpeellista.
Tässä yksi asiaan liittyvä : https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CD0QFjACahUKEwiwpffbkZXHAhXlfnIKHWWSD-8&url=https%3A%2F%2Fwww.motointernational.com%2Fblog%2Fnews-and-events%2Fpost%2Fspark-plug-cap-update-for-guzzi-8v-models&ei=X67DVfD5MuX9yQPlpL74Dg&usg=AFQjCNElSL5Z_TFbyHTT0P3_gQhTvDw1hw&sig2=q_Uelv50U72a2zYzqrcGkA&bvm=bv.99556055,d.bGQ
Kaijus
täysin maallikko näissäkin asioissa :P
-
Olisko tästä taulukosta apua?
(http://www.sparkplugs.co.uk/media/catalog/product/cache/1/image/1200x/040ec09b1e35df139433887a97daa66f/s/b/sbsd_spec.gif)
-
Juu, törmäsinkin tuohon taulukkoon googlekierroksella. Jos tuo SB05E käy (kuten maailmalla kerrotaan, mutta sitä ei ole saatavilla) niin SBO5F käynee myös, koska plugin halkaisija on siinä sama. "Terminal type" on eri, mutta nipan saa pois. Eli en ymmärrä mikä ero noissa lopuksi on.
-
Ominaisuudet täsmää ja jos kerran tuon nipan saa irti, niin eikös tuon voi hommata?
-
Tyypillisesti tulpissa on kierre yläpäässä ja siihen voi kiertää sovittimen jos tulpanhattu on sellaista mallia. Mutta ei sääntöä ilman poikkeusta: tulipa vastaan tulppa jossa on kiinteä sovitin. Eli sillä tulpan mallinumerolla voi olla merkitystä. Mutta asia selviää tulpparasian avaamalla. Usein siellä on mukana irtonaisena kyseinen sovitin.
-
Mitä muuten tarkoittaa nuo tulpanhattujen luonnehdinnat, että "sopii NGK:n B-alkuisille tai C/D-alkuisille" tulpille. Sportissa on vaihtoehtoisesti P-alkuinen tai C-alkuinen tulppa (ks. yllä)?
-
Olisko vastusarvosta kiinni? Tai tuon posliiniosan pituudesta?
-
Ensimmäisenä tulee mieleen erot tulpanhattujen vastusarvoissa. Molemmissa tulppamalleissa lienee sovitin yläpäässä. Muutenhan tulpissa on eroja elektrodien määrässä ja muodossa ja materiaalissa.
-
Voisikohan releellä 16 (injection relay) olla jotain tekemistä asian kanssa? Mitähän virkaa rele 18 hoitaa?
http://www.wendelmotorraeder.de/rear-electrics-1200-sport-ex-30_3007_300701_30070102_3007010210_300701021040.html
-
http://guzzitek.org/schemas_electriques/gb/1200/norge_1200/Norge1200GT8V_WiringDiagram.pdf
Tuossa kytkentäkaavio.
Siinä releet 32 ja 33 ovat ruiskutuksen releitä. Ovat keskenään erilaiset.
Korjaamokirjassa sivulla 88 taulu M kuvaa joitakin releitä. Selostus vieressä.
http://www.guzzitek.org/gb/ma_us_uk/1200/Norge1200GT8V_2011Atelier(GB).pdf
Kaikista muistakin osista löytyy kuvat ja selitykset kunhan jaksaa kaivaa.
-
Kiitokset, vaihdanpa sitten nämäkin jos ei vika tule sitä ennen vastaan.
-
Miten on moottorinohjauksen suhteen: onko lambda on vai off? Saattaa vikaantuessaan aiheuttaa epätasaista käyntiä. Jos asetus on ollut off niin se ei vaikuta moottorin toimintaan.
Lambda-anturin(t) voi pyöritellä irti ja katsoa onko päällepäin näkyvää vikaa. Yleisin vika on että on nokeentunut kovasti jolloin anturi antaa moottorille tietoa että laihalla mennään, lisää soppaa! Vaikka pitäisi olla päinvastoin.
Jos anturi helisee eli sen sisällä on irtotavaraa niin silloin se on ainakin rikki. Jälkimmäisestä pitäisi kyllä tulla tieto vikalogiin.
Lambdan toimivuus, jos se on käytössä, näkyy kyllä GuzziDiagin etusivun ruudulla kunhan on valittu valikosta lambda-arvotieto. Jännite pitäisi keikkua kone käydessä 0,5 voltin tietämillä. Arvo on millivoltteja eli noin 500 mV. Jos arvo on jatkuvasti suuri tai pieni (Lähellä nollaa tai 1000 mV tai vatkaa holtittomasti.) voi epäillä kapineen toimivuutta. Jos on kahden lambdan kone niin molemmat pitää tsekata. Tätä ei välttämättä 5AM osaa tulkita viaksi eli ei näy vikalogeissa.
-
Onko näissä molemmat kapeakaistaisia?
-
Kapeakaistaisia lienevät. On sen verran vanhempi malli.
-
Jeps. Silloinhan tuon toiminta-alueen voi tarkastaa vaikka yleismittarilla. Laajakaista vaatisi jo muita konsteja.
-
On ollut tämän kauden lambda-off, joten se ei tällä kertaa vaikuta. Siksi ajattelin käydä läpi em. kohteita (tulpanhatut ja -johdot ym.). Alla olevilla vinkkeillä on varmasti laajempaa merkitystä, joten hyvä että tuli esille!
Miten on moottorinohjauksen suhteen: onko lambda on vai off? Saattaa vikaantuessaan aiheuttaa epätasaista käyntiä. Jos asetus on ollut off niin se ei vaikuta moottorin toimintaan.
Lambda-anturin(t) voi pyöritellä irti ja katsoa onko päällepäin näkyvää vikaa. Yleisin vika on että on nokeentunut kovasti jolloin anturi antaa moottorille tietoa että laihalla mennään, lisää soppaa! Vaikka pitäisi olla päinvastoin.
Jos anturi helisee eli sen sisällä on irtotavaraa niin silloin se on ainakin rikki. Jälkimmäisestä pitäisi kyllä tulla tieto vikalogiin.
Lambdan toimivuus, jos se on käytössä, näkyy kyllä GuzziDiagin etusivun ruudulla kunhan on valittu valikosta lambda-arvotieto. Jännite pitäisi keikkua kone käydessä 0,5 voltin tietämillä. Arvo on millivoltteja eli noin 500 mV. Jos arvo on jatkuvasti suuri tai pieni (Lähellä nollaa tai 1000 mV tai vatkaa holtittomasti.) voi epäillä kapineen toimivuutta. Jos on kahden lambdan kone niin molemmat pitää tsekata. Tätä ei välttämättä 5AM osaa tulkita viaksi eli ei näy vikalogeissa.
-
Pitäisi kai avata oma ketjunsa Sportille... Kausi on sitten tässä, niin se katkesi viime vuonnakin elokuun puolivälissä venttiilin nostimiin. >:(
Oikeassa kannessa on aika ajoin todella paha, kireä kilinä. Siis sairas ääni. Ei mitään ventiilinvälyksen normikilinää. Tämän huomasi Guzzirallissa muutama kun käynnistin vehkeen uudelleen tultuani ilmoittautumaan. Sitten on ollut muutaman kerran, usein käynnistyksen jälkeen, loppuen muutaman sekunnin päästä. Nyt mopon ollessa kytkettynä Guzzidiagiin ja tyhjäkäynnin kohottua 1800 kierroksen tuntumaan ääni jäi päälle, useaan otteeseen. Lisäämällä kierroksia se loppuu. Ettei olisi jotain vikaa viime talvena asennetussa rullanostinmsarjassa. Näitähän on maailmalla raportoitu, että satseista on puuttunut jotain osia. Päittäisvälys tutkittiin Guzzirallissa, ja se ei ollut liiallinen.
Tyhjäkäynti alkoi hurraamaan aika huolella kun vaihdoin taas lambda-on -kartan. Askelmoottoria en saanut säätämään tyhjäkäyntiä diagilla. Näyttää kai sitten lambda ottaneen nokkiinsa off-ajelusta, arvo pomppii villisti 9-174 mv noin suunnilleen, ja noin 500 kai pitäisi olla.
Guzzirallin jälkeisenä ongelmana on ollut saatanallinen nykiminen ja pätkiminen. Tulpat vaihdoin, ei muuta vaikutusta kuin että vastaa terävämmin kaasuun. Seuravaksi ajattelin vaihtaa tulpan hatut ja -johdot. Mutta mitäpä noilla tekee jos sillä ei voi ajaa. Ja jos kansi tms. nostinjuttu olisi konnossa, niin on ajokelvoton nykimisen vuoksi.
Mitäs tässä, kunhan avaudun. Täytyy selvittää, millainen takuu rullanoistinsarjassa on ja miten asia etenisi. Se nyt tuntuu ekalta vikamahdollisuudelta. On tota saanut peräkärrissä vetää korjattavaksi, nyt tulee kolmas kerta vuoden sisään! Hyvä ettei lähdetty viime, eikä tänä kesänä ulkomaille, sinne olisi jäänyt. Kerrottakoon, että tänä kesänä siihen on vaihdettu kampiakselin laippa/stefa-hässäkkä eli aika atomeina oli laitos. Kesti käydä Pyhjärvellä 1000 km hajotakseen taas.
-
Kerran olen törmännyt liki vastaavaan ilmiöön. Lambda-anturi(t) nokeentuneet kunnolla ja niiden antama tieto pani moottorinohjauksen rikastamaan seosta vaikka seos oli jo valmiiksi rikas. Syntyy siis itseään tehostava jatkumo.
Olen lambda-off-asetuksella ajavia kehottanut ottamaan lambdan(t) irti ja tulppaamaan niiden aukot. Jälkiviisaasti voin mainita että näiden seoskeskustelujen yhteydessä kerrottu useasti.
Anturin voi vielä pelastaa polttamalla se puhtaaksi esimerkiksi nestekaasupolttimella. Nesteeseen sitä ei pidä laittaa. Ei ihan valkohehkuiseksi kuitenkaan.
Josko viitsisit ottaa lambdan irti ja ottaa siitä kuvan niin olisi vastaisen varalle hyvä analysoida.
(Lambda-anturi pitää käyttöönottoa ennen kalibroida (esim puhdistuksen jälkeen))
SteinDinsen hinta on aika raju: http://www.stein-dinse.biz/Complete-partlist/Unsorted/LAMBDA-SENSOR::330022.html
Eiköhän noita halvempiakin löydy. Itse olen ostanut Bromanilta sekä Biltemasta.
Liitteenä kapeakaistalambdan toimintakaavio. Tavoitteellinen stökiömetrinen lambda-arvo on noin 1 ja sen jännite noin 500 mV riippuen hiukan anturivalmistajasta.
-
Mikä helkkari tuossa Dinsellä maksaa? Tuohon hintaan saa Saksasta parikymmentä lambdaa..
-
Mikä helkkari tuossa Dinsellä maksaa? Tuohon hintaan saa Saksasta parikymmentä lambdaa..
http://www.motonet.fi/fi/varaosat/10/942285/autot/alfa-romeo/164-166-1988-2007
http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Autonvaraosat/Moottorin-ohjaus/Pakokaasusaato/Happianturi/LAMBDA-SONSIT-JOSSA-NELJA-KAAP-2000029594/
Asiaa sivuava artikkeli: http://www.motomatti.fi/2011/12/ilma-polttoaineseoksen-vaikutus.html
Toinen juttu lambdan tehtävistä: http://www.motomatti.fi/2014/12/v-max-nimelta-maxmax-lambda-anturit.html
-
Mikä helkkari tuossa Dinsellä maksaa? Tuohon hintaan saa Saksasta parikymmentä lambdaa..
Norge 1200 GT 8V alkuperäinen Bosch-lamda numero 0 258 006 731. Ei taida olla ihan halpa missään.
Sen kuitenkin pitäisi mennä paikoilleen ns. heittämällä. Liitin on oikean tyyppinen ja liitosjohdon
pituus sopiva. Taitaa siitä joutua liki 140€ maksamaan (+rahti)?
Boschilla on käyttökelpoinen palvelu mistä löytää tiedon mitä Bosch-osia on ajoneuvossa.
http://www.bosch-automotive-catalog.com/fi/vehicle-search
Sitten kuuklettaa varaosanumeron ja hakee sen halvimman toimittajan.
Esillä olleessa tapauksessa kokeilisin elvyttää lamdan polttamalla nestekaasuliekillä kuten motomatti esitti.
Sitä joutuu hehkuttamaan aika pitkään.
-
Edelliseen autoon tilasin molemmat. Bosch olisi maksanut 150,nettiä selaamalla löysin Saksasta halvan korvikkeen parilla kympillä. Oli vielä liitinkin päässä. Toki voip olla erilainen, kuin Norgessa.
-
Tuon lambdan jättäminen "tulpaksi" lambda-off -ajossa oli tietoisesti ottamani riski. Jos ajot joskus jatkuu noiden muiden vikojen korjautumisen jälkeen niin em. vinkeistä on apua.
Siitä vielä utelen kokemuksia, miten ns. tulpanhattu- tai johto-ongelma on ilmennyt muutoin kuin pätkimisenä ja nykimisenä? Ts. miten olette keksineet vian olevan siinä? Ruiskutin vesisumua kohteeseen pimeällä koneen käydessä mutta valoilmiöitä ei näkynyt. Osaa varmaan olla piilommassakin oleva vika.
-
Omalla kohdalla epäillyn sytytyshäiriön etsintä menee näin: Saako sytytyspuola(t) jännitettä koko ajan riittävästi? Oli sitten digitaalinen tai analoginen systeemi: toimiiko tulppa? Jos toimii niin onko tulpanhatussa vikaa? Vaihdetaan kokeeksi tulpanhattu tai koko johdin myös. Onko puolassa vikaa? Kokeillaan toista puolaa. Tämän jälkeen menee digipuolella hankalammaksi ja pitää ottaa tietokone avuksi mutta analogiaosastolla siirrytään katkojan ja kondensaattoreiden pariin. Tosin analogiajärjestelmää voi tutkia vastakkaissuuntaisestikin vaihtamalla vaikka konkkien johdot keskenään. Jos vastakkaiset kärjet alkavat kipinöidä tai tulppaan ei tule kunnon kipinää on kondensaattorissa käpyjä.
(Kerran oli Centaurossa sytytysvika joka rassasi mieltä: kävi vain yhdellä sylinterillä. Toki etsin pimeältä puolelta vikaa ja se oli tosiaan ihan mykkä. Sen puola sai kyllä virtaa mutta ECU ei katkonut maadoitusta mutta asian toteaminen on liki mahdotonta ilman asianmukaisia välineitä tien päällä. Vika kuitenkin selvisi jonkin ajan päästä lähinnä tuurilla: ECUn sulake joka oli vaihdettu marketista ostettuun samanlaiseen kuin alkuperäinen sen vuoksi että se oli hapettunut kosteuden vuoksi. Uusi sulake oli vikaantunut näkymättömästi ja johti mitattaessa sähköä. Mutta ei tarpeeksi. Vain sen verran että vasen sylinteri kävi mutta oikea ei. Sulakkeen vaihto korjasi asian. Perin hämärä juttu.)
Huom! Digilaitteissa on huomioitava että maadoitus on aina kunnossa. Esimerkiksi tulppia testatessa irti moottorista on ehdottoman tärkeää että tulppa on silloin hyvin maadoitettu.
Komponentteja on Guzzin koneessa sytytysjärjestelmässä molemmin puolin samanlaisia. Vertailua ja vaihtoa näiden välillä voi tehdä: siirtyykö vika toiselle puolelle osasiirtojen vuoksi ja minkä niistä. Se selviää vain testaamalla komponentti kerrallaan. Joskus vika on osien puolenvaihtojen vuoksi kadonnut kokonaan eli vikaa on ollut mutta räplääminen poisti vian. Silloin voi arvella kytkentähäiriötä tai eri asennossa olevia johtoja tai komponentteja jotka toimivat juuri siinä tilanteessa vaikka vika piilee edelleen. Mutta siitä ei kannata olla huolissaan: vika ilmenee ennemmin tai myöhemmin.
Vesikoe on silloin tarpeen jos vikaa on ilmennyt sateella ajettaessa kun selvitetään missä komponentissa on vika talliolosuhteissa. Läpilyönti tulpanhatussa, puolassa tai johtimessa voi olla myös viallisen tulpan syytä. Joskus tulppa antaa hyvänkin kipinän ulkoilmassa mutta paineen alla palotilassa ei.
-
Mitataanko puolalle tuleva jännite koneen ollessa pysähdyksissä virrat päällä vai käydessä? Millaisia lukemia pitäisi tulla?
-
Mitataanko puolalle tuleva jännite koneen ollessa pysähdyksissä virrat päällä vai käydessä? Millaisia lukemia pitäisi tulla?
Mitata voi molemmin tavoin. Paikallaan ja käydessä. Paikallaan pitäisi tulla akkujännite, käydessä akkujännite + latausjännitteen akkujännitteen yli menevä osa.
Paikallaan vähintään 12V jos akku on kunnossa ja käydessä noin 14V. Akku- ja latausjännitettä voi seurata myös ajotietokoneen näytöltä samalla kun mittaa puolalle menevää jännitettä yleismittarilla.
Mitatessa mittarin miinuskaapelin maadoitus koneen maalamattomasta kohdasta. Sinnehän se sytytyskin maadoittaa.
Oletko pitänyt kirjaa siitä mitä on tehty ja miten?
-
Tarkoitatko tässä nykimisongelmassa vai koko pyörän historiassa? Täytyy vielä kysellä, miten puolalle tuleva jännite mitataan pyörän käydessä kun liitin on kiinni?
Vähän tuohon on muutoksia tehty, lähinnä eri karttoja kokeiltu, ja aika ajoin olen palannut hetkeksi alkuperäiseen vertailun vuoksi. Pakopuoli on vakio. Nyt karttojen vaihto ja oppivien arvojen nollaus ei vaikuta vikaan, joka näyttää pahenevan. Jotain fataalia siellä on.
Oletko pitänyt kirjaa siitä mitä on tehty ja miten?
-
Onko tuossa vielä perinteiset puolat? Ei mitään puolapakettia?
-
Nykimisasiassa. Sillä kyselin kirjanpitoa että kun on monta paikkaa katsottu ettei tule tehtyä turhaa tutkimusta. Lisäksi toimiviksi havaitut toiminnot ja laitteet rajaavat jäljelle jääneiden, tutkimattomien toimintojen ja osien määrää. Itsellä ainakin on niin harva pääkoppa että ei ilman muistiinpanoja tule hommista mitään kun on hiemankin monimutkaisemmasta asiasta kyse. Kolme asiaa on maksimi mitä muistaa. Ainakin kauppareissussa.
Voit mitata jännitettä sekä käydessä että sammuksissa. Virtaa ei paljonkaan kulje mittarin läpi kunhan et amppeereita ala mittaamaan. Potentiaalieron näkee vain mittarilla.
Sytytyspuolalle tulee jatkuva jännite aina kun virta on päällä. Maadoituspuolta katkoo ECU. Oskilloskoopilla näkisi miten puola "latautuu" ja miten "kipinä" lähtee korkeajännitepuolelta.
Norsa Oy:llä on tähän laitteet mutta en usko että niitä tarvitaan tässä tapauksessa kun tarkastellaan vain puolalle tulevan virran jännitettä.
Sytytyspuolia on vain kaksi.
-
Kun toisaalla päädyin miettimään polttoainepumppuja niin aiheeseen liittyen onko polttoaineen paine mitattu?
Itsellä oli joskus omavalmisteruiskun yhteydessä synnytysongelmia polttoainepaineen kanssa niin ongelmat olivat otsikon kuvaamia.
-
Näkynee Guzzidiagilla?
-
Näkynee Guzzidiagilla?
Siihen ei ole anturia joten ei näy näytössä. Mitata täytyy ihan analogisesti haaroittamalla suuttimelle tuleva letku. Helpoin olisi jos olisi samojen liittimien, kuin tankin alla, uros ja naarasversio ja niiden väliin haarakappale josta letku ja mittari päähän. Voi olla jokin muukin otollinen mittauspaikka.
Välttämättä pumpussa ei ole vikaa. On tankin sisäinen vuoto tai yksinkertaisesti suodatin on tukossa. Myös paineensäädin voi olla vikaantunut tai vaikka roska säätimen karassa.
-
Jassoo. Tuo ruisku ei siis itsekään valvo painetta. No, siksipä sen putoaminen ei hälytä esim vikavalolla.
-
Pitäisi kai avata oma ketjunsa Sportille... Kausi on sitten tässä, niin se katkesi viime vuonnakin elokuun puolivälissä venttiilin nostimiin. >:(
Oikeassa kannessa on aika ajoin todella paha, kireä kilinä. Siis sairas ääni. Ei mitään ventiilinvälyksen normikilinää. Tämän huomasi Guzzirallissa muutama kun käynnistin vehkeen uudelleen tultuani ilmoittautumaan. Sitten on ollut muutaman kerran, usein käynnistyksen jälkeen, loppuen muutaman sekunnin päästä. Nyt mopon ollessa kytkettynä Guzzidiagiin ja tyhjäkäynnin kohottua 1800 kierroksen tuntumaan ääni jäi päälle, useaan otteeseen. Lisäämällä kierroksia se loppuu. Ettei olisi jotain vikaa viime talvena asennetussa rullanostinmsarjassa. Näitähän on maailmalla raportoitu, että satseista on puuttunut jotain osia. Päittäisvälys tutkittiin Guzzirallissa, ja se ei ollut liiallinen.
Tyhjäkäynti alkoi hurraamaan aika huolella kun vaihdoin taas lambda-on -kartan. Askelmoottoria en saanut säätämään tyhjäkäyntiä diagilla. Näyttää kai sitten lambda ottaneen nokkiinsa off-ajelusta, arvo pomppii villisti 9-174 mv noin suunnilleen, ja noin 500 kai pitäisi olla.
Guzzirallin jälkeisenä ongelmana on ollut saatanallinen nykiminen ja pätkiminen. Tulpat vaihdoin, ei muuta vaikutusta kuin että vastaa terävämmin kaasuun. Seuravaksi ajattelin vaihtaa tulpan hatut ja -johdot. Mutta mitäpä noilla tekee jos sillä ei voi ajaa. Ja jos kansi tms. nostinjuttu olisi konnossa, niin on ajokelvoton nykimisen vuoksi.
Mitäs tässä, kunhan avaudun. Täytyy selvittää, millainen takuu rullanoistinsarjassa on ja miten asia etenisi. Se nyt tuntuu ekalta vikamahdollisuudelta. On tota saanut peräkärrissä vetää korjattavaksi, nyt tulee kolmas kerta vuoden sisään! Hyvä ettei lähdetty viime, eikä tänä kesänä ulkomaille, sinne olisi jäänyt. Kerrottakoon, että tänä kesänä siihen on vaihdettu kampiakselin laippa/stefa-hässäkkä eli aika atomeina oli laitos. Kesti käydä Pyhjärvellä 1000 km hajotakseen taas.
Tuskin se lambda on itteensä ottanut, et ole ajellut millään ylirikkaalla woimakartalla. Ja muutenkin, jätä se lambdan osto ihan viimeiseksi, et sitä edes tarvi. Ja mitä muistaisin niin vaikka lambda on OFF- tilassa niin se toimii ihan samoin kun ON- tilassa, ECU vaan ei huomioi sitä mitenkään.
Mutta nämä lambda jne pätkimisjutut on nyt sivuhommia jos kone pitää semmosta metakkaa ettei uskalla edes ajaa. Oletko katsonut nyt hiljattain sinne venttiilikoppaan? Minä kyllä ottaisin sen koko metelikannen irti ja ihan paloiksi, samaten pytty ja mäntä. Pakkohan se äänen lähde on löytyä. Jos ei vikaa löydy niin vaikka koko mylly paloiksi.
-
Jos nyt koittaisi tekstin mukaan diagnosoida niin vahva veikkaus olisi nokkaketjun kiristimen toimimattomuus käynnistyksen jälkeen. Pitää silloin todella ilkeää meteliä. Jos ilmenee lämpimällä moottorilla pienen seisonnan jälkeen niin ykkös vaihtoehtona alhainen öljynpaine. Mahdollisesti sen öljypohjan välilaipan tiivisteen pettäminen. Siitä lähtisin itse liikkeelle.
-
Joo, voihan se olla tuokin.
-
No niin, näitä voi talven aikana huolto selvitellä. Juu, lambda on viimeinen huolen aihe. Kun näitä vikoja on eri sektoreilla, niin nyt mittailin jännitteitä. Jännittävää oli, että kummallekaan puolalle ei tule virtaa kun ei käy ja virrat on päällä!
Bensapuolta ei ole tutkittu. Alkuperäinen suodatinhan siellä vielä on.
Akun navoilla on 12,8. Ajotietokone ilmoittaa 12,1. Viittaa myös siihen, että ei jää käymään startin jälkeen, starttaa kyllä hyvin. Pukkaisikohan startin jälkeisessä kaasuttelussa virtaa sen verran että käy? Seuraava vaihe olisi, että ecu ei anna lupaa käynnistyä. Nyt on älylaturissa, kattotaan mikä on tulos. Kyseessähän on tällainen yhden kesän Euroglobe, joka hankittu vuosi sitten keväällä.
Tuo ketjunkiristäjä kuulostaa oireisiin sopivalta diagnoosilta! Kolina loppuu kierroksia lisätessä. Jos vika on siinä, niin uskaltaako enää ajaa? Jos taasen on vajaa öljynpaine koneessa muutoin, niin kaiketi öljynpaineen merkkivalo kertoisi, että ajo syytä lopettaa siihen paikkaan?
-
Jännittävää oli, että kummallekaan puolalle ei tule virtaa kun ei käy ja virrat on päällä!
Pitänee ottaa takaisin mitä sanoin. ECUn järki sanookin että mitäpä sitä turhaan virtaa tarjotaan jos ei ole tarkoitus käydä. Selitän syyksi että en ole kaikki sytytyssysteemejä tutkinut aivan perinpohjaisesti. Käydessä ainakin oli jännitettä koska kävi. ECU ei siis rasita puolia turhaan.
Akun navoilla on 12,8. Ajotietokone ilmoittaa 12,1.
Erinomaisen tyypillistä. Ajotietokone näyttää sitä mitä näyttää ja moottorinohjaus eli ECU uskoo mitä näytetään eli tunnistaa signaalin mutta ei todellista käyttöjännitettä joka riittäisi käyntiin. Tätä osastoa on ohitettu erillisellä kytkennällä jolla ohjataan starttia suoraan.
CARC-mallit ovat olleet varsin ronkeleita akun jännitteelle. Itselläni oli heikohko akku 1100 Brevassa yhtenä suvena ja se esitti monta hankaluutta. Euroglobeissa on laatueroja keskenään. Jotkut toimivat varsin hyvin.
-
Aivan, kun tuo oli C-Tecin päässä 10 tuntia niin jännite oli navoilla 12,7 ja ajotietokoneessa 12,4. Eli ei ota virtaa sisään. Laturi jäi 8-vaiheisessa latausprosessissa vaiheeseen 4. Toki käyttövalmis, mutta ei päässyt kohtaan 7 käyttövalmis. 8 on ylläpitolataus.
Tässä vaiheessa suvaitsi antaa puolille 0,3 v :o