Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: motomatti - Elokuu 04, 2015, 16:55:41 ip
-
Moottoriin, vaihteistoon ja peräänkin on saatavissa mainitun nimistä lisäainetta. Sen käytön yhteydessä ei saa olla muita lisäaineita. Yksi tai kaksi kertaa käsittelyjä riittää. Aine on alkuperältään Neuvostoliittolaista.
Onko seurakunnassa tämän aineen käyttäjiä ja kokemuksia aineesta?
Guzzissa kun on kohteita joissa tästä lisäaineesta on apua: pikkulohkoisen viitosvaihde ja osin isommissakin, kaikissa malleissa venttiilinnostimet sekä perävaihde.
http://www.rvs.fi/
-
Oon mä tota kaatanut niin Le mansin kuin V75:n moottoriin, vaihteistoon ja perään. Onko ollut hyötyä on vaikea arvioida, ei ainakaan haittaa.
Nää on näitä juttuja, kun ei voi tietää miten olisi ilman ainetta käynyt. On nuo nipussa pysyneet, ehkä vähän hiljaisempina.
-
On tullut kokeiltua ja samat fiilikset kuin Aapolla. Kasassa on pysynyt ja ellei ole kuulohäiriö tai mielikuvitusta, niin äänet (mekaaniset) on vähän siistimmät.
-
Ne mainostavat: >> Sivuäänet ja värähtely vähenevät murto-osaan entisestä << ... Siis Guzzi ei enää kilkata ja kalkata, eikä tutise ja tärise!
Näkis vaan... :D
-
Opel clubin foorumilla olen seurannut keskustelua aiheesta. Käyttäjät kehuvat ja ainetta käyttämättömät epäilijät haukkuvat. Välillä joutuu moderaattori siivoushommiin, tappelun jälkipuinteja tehdessään..
-
Ducatiguru Cuda (Cuda Motors) suosittelee ainetta ja laittoipa Turpon edelliseen
Ducatiinkin pari kertaa. Ei tosiaan tiedä, miten olisi toiminut ilman lisäainetta.
Ei se ainakaan tuhonnut moottoria.
-
Kyselin kun sattui semmoista ainetta tallille ilmestymään. Ensin laitoin California Adamantin vaihteistoon. Viitonen kun ulisee. Ulisee edelleen mutta vasta on ajettu muutamia satoja kilometrejä ja haluttaisi sanoa että "kirkkain" ulina on poissa mutta voi olla iän tuomaa luuloa. Moottoriversiota laitoin myös kokeeksi mutta siitä ei voi olla vielä kokemusta kun ei ole kilometrejä tullut.
Kiinnileikanneeseen perävaihteeseen laitoin ja ajoin väkisin eteenpäin: jurisee mutta eteenpäin menee eikä enää juurikaan kuumene. Perjantaina pitäisi lähteä noin 1000 - 1500 km reissuun. Ehkä sitten voi sanoa jotain. Erityisesti perän osalta.
Aineen hinta on törkeä: Noin 4500€/litra jos ostaa vähittäin.
-
Kiinnileikanneeseen perävaihteeseen laitoin ja ajoin väkisin eteenpäin: jurisee mutta eteenpäin menee eikä enää juurikaan kuumene. Perjantaina pitäisi lähteä noin 1000 - 1500 km reissuun. Ehkä sitten voi sanoa jotain. Erityisesti perän osalta.
Tämä kiintoisa! Kun joskus purat tuon perän, kerro mitä löytyi.
-
Aineen hinta on törkeä: Noin 4500€/litra jos ostaa vähittäin.
Eikös tuota ainetta ole joku kymmenen milliä käyttökerrassa? Ja vaikutus kestää satatonnia. Litralla siis ajelisi kymmenen miljoonaa kilometriä. Eli kallis hinta taitaa olla aika suhteellinen..
-
Jep. Ostin säästöpakkauksessa josta jakoon meni muillekin asiasta kiinnostuneille. Aine myydään tavallisesti kuluttajalle 10ml tuubeissa ja tuubista riittää moottoripyöräkäytössä aina kahteen kohteeseen. Esim vaihteistolisäaine on tarkoitettu 1 - 3 litran öljymäärään eli riittoisuutta on kahteen askiin. Tai askiin ja perään. Moottorilisäaine on myös pienessä 10ml tuubissa ja siitäkin riittää kahteen kohteeseen tai kahteen käsittelyyn samaan kohteeseen.
Vähittäiskustannus siis alle 25€ per kohde.
Haittana se että ei toimi voimakkaasti lisäaineistetun öljyn kanssa kuten Molykote "A".
Mielenkiinnolla seuraan mitä tapahtuu. Kohteet ainakin ovat kuluneita ja ilmaisivat toiminnallaan ja äänellään että jotain tarttis tehdä....
-
Kokemukseni mukaan toimii vaihdelaatikoissa ääntelyä vähentäen sekä vaihteensiirtoa herkistäen.
Ei toimi molycoten kanssa ja toimii paremmin mineraaliöljyjen kanssa. Vaihteiston ujellus vaimenee n.1000 km matkalla. Aine muodostaa liukupinnan kitkakohtiin ja vaikuttaa kuumassa nopeammin. Tuotemerkit ovat samaa Venäläistä alkuperää (VMP Auto).
RVS aikanaan matkailuautossa (Ducato) ja nykyisin vastaava Resurs aine Nevadan vaihteistossa.
http://www.kaasutinexpertti.fi/shopultra1/cat/product_details.php?p=911
Nevadan laatikko piti ujellusta, joka ylitti moottoriäänet (kuten tässä -> videolinkki (https://www.youtube.com/watch?v=uSlbkxT7-ws)).
Aineen vaikutuksesta vaihteistoäänet jäivät moottoriäänten alle, joka oli omasta mielestäni merkittävästi ajonautintoa lisäävä asia.
Itselleni tilasin useamman satsin ja myös moottoriin täältä edullisemmin:
http://resurs.lt/tepalo-priedai/resurs-total-mechaninei-pavaru-dezei.html
p.s.Moottorilisäaineen laitoin autoon tasaamaan syl.paineita (mainoksen mukaan) ja antamaan lisäsuojaa E85 ttä varten lisärikastuksia säätäessä. Vaikutusta en havainnut, eikä kulutukseen ole tietääkseni vaikuttanut. Moottorissa ei tosin ollut mitään sivuääniäkään, joiden vaimenemisen olisi voinut huomata.
-
Telkussa, olikohan TV2, pyöri aikanaan sellainen Puskuri niminen moottoriohjelma. Siinä oli kerran testi jossa käsittelivät vanhan Sierran koneen jollakin moottorin lisäainelitkulla ja sen jälkeen lähtivät sillä Hesasta Tampereelle ilman moottoriöljyjä. Taisi hyytyä vasta paluumatkalla ja silloinkin muistaakseni sen vuoksi, että kone alkoi lämmetä liiaksi.
Edelleen muistini mukaan kone purettiin heti lisäainekylvetyksen jälkeen auki Otaniemessä ja kaikki strategiset osat mitattiin ja sama testin jälkeen, jotta selviäisi kulumisen taso.
Minulla oli pitkään tekstiversio testistä entisessä sähköpostissa, mutta on näemmä hukkunut johonkin outlook-muutoksen myötä. Sen muistan, että ohjelman sekä tekstiversion nimi oli Öljytön puskuri.
-
Olisiko kenelläkään heittää mitään tieteeseen vivahtavaa linkkiä aiheesta? Olisi mukava lukea objektiivista selvitystä eikä pelkkiä tapausselostuksia, joiden perusteella ei voi sanoa mitään. Moottorin/laatikon ääni kyllä hiljenee, jos sinne kaataa esim. muovia, joten sekin on mittarina huono.
-
Telkussa, olikohan TV2, pyöri aikanaan sellainen Puskuri niminen moottoriohjelma. Siinä oli kerran testi jossa käsittelivät vanhan Sierran koneen jollakin moottorin lisäainelitkulla ja sen jälkeen lähtivät sillä Hesasta Tampereelle ilman moottoriöljyjä. Taisi hyytyä vasta paluumatkalla ja silloinkin muistaakseni sen vuoksi, että kone alkoi lämmetä liiaksi.
Edelleen muistini mukaan kone purettiin heti lisäainekylvetyksen jälkeen auki Otaniemessä ja kaikki strategiset osat mitattiin ja sama testin jälkeen, jotta selviäisi kulumisen taso.
Minulla oli pitkään tekstiversio testistä entisessä sähköpostissa, mutta on näemmä hukkunut johonkin outlook-muutoksen myötä. Sen muistan, että ohjelman sekä tekstiversion nimi oli Öljytön puskuri.
https://www.youtube.com/watch?v=-NymF_vEst0
-
Tuo oli kieltämättä viihdyttävä raina.
-
Kokemuksen tuskalla, kun öljyvalo syttyi maantiellä (Citroen BX), niin ei juuri ehtinyt tiensivuun, kun jo kävi kalkatus konehuoneessa ja täysremonttiin meni. Vauhdissa ei heti voinut konetta sammuttaa, kun jarrutkin toimivat hydraulipumpun paineella. Öljyt oli vajunneet huohotukseen tulleen reiän kautta.
Lisäaine on halpa vakuutus, vaikka kestäisi vain muutaman kilometrin.
-
Kolleega ajoi myös tuoreen tila-autonsa (reilu kymmenen vuotta sitten) kiveen. Kahdeksankympin vauhdista ei kerennyt pysähdyksiin, kun jo korkkasi laakeri kampiakselilla. Oli silloin omasta pussista maksettuna aika lihava nippu seteleitä.
-
Tiedoksi että se perä mihin RVS:n laitoin ei ole Guzzin perä vaan peräisin Toyota Corolla 1200:sta. Siellä oli irtoesine tehnyt vikaa ja siksi leikkasi kiinni. Laskin sakkaiset öljyt pois, laitoin uudet ja RVS:n sekaan. Pitää ääntä jurisemalla (ratas rupattaa) kuudenkympin vauhdissa ja satasessa hieman ujeltaa mutta viitosvaihteen valitus voittaa sen. Eikä enää kuumene ihmeemmin. Jatkan ajoa kunnes hajoaa tai saan uuden käytetyn lautaspyöräparin.
-
Itsellä kokemusta aineesta jotain 7 vuotta . Toimii , viimeksi laitoin breva 1100 vaihteistoon ja perään kun huuhtelin molykoten ensin pois.
Moottoriin (n.50tkm ajettuun) laitoin ja vääntö pers tuntumalta parani. On tullut laitettua omiin ja lukuisiin kavereiden autoihin ja pyöriin.
Suosittelen vaikken myy enkä saa provikkaa ;D
Jatkoa edelliseen nyt n. 1000km takana RVS laiton jälkeen niin voin sanoa että Breva jaksaa lähteä isoimmalla
vaihteella tuntuvasti paremmin kiihtymään, sen huomaa hyvin esim n.80km/h kun lisää reilusti kaasua.
Kierros herkkyys on parantunut , käynti värinä pehmentynyt.
-
En minäkään myy mutta toistaiseksi tyytyväinen käyttäjänä. Teimme Latimon kanssa noin 1000 km reissun viikonvaihteen kahta puolen ja jotain asioita ilmeni.
Jatkoa edelliseen nyt n. 1000km takana RVS laiton jälkeen niin voin sanoa että Breva jaksaa lähteä isoimmalla
vaihteella tuntuvasti paremmin kiihtymään, sen huomaa hyvin esim n.80km/h kun lisää reilusti kaasua.
Kierros herkkyys on parantunut , käyntivärinä pehmentynyt.
Tuohon lainaukseen muuttaisin vain että California Adamant Brevan sijaan ja muutoin samat sanat.
Moottori käy niin miellyttävällä äänellä että en ole ennen Guzzissa kuullut ja on herkkä ottamaan kierroksia. Mutta mihin hävisi venttiilien kilkatus? Nyt vain kuuluu tasainen kahina. Väljä pakoventtiilin ohjuri sentään on väljä edelleenkin. Mutta eihän aine "messinkiin" tehoakaan.
Ulvova viitosvaihde ulvoo edelleenkin mutta sävy on muuttunut eikä kuulu lainkaan yli sadan vauhdissa mutta se voi olla siinä että ääni jää jälkeen ja tuulen suhina voittaa. Mutta aiemmin kuului. Siitä olen varma.
Toyotan perävaihde, aiemmasta kiinnileikkautumisestaan huolimatta, kesti em reissun renaamatta mutta aiheutti joitakin resonansseja 60 ja 90 km/h nopeuksissa. Muilla nopeuksillä peileihin saattoi luottaa....
Kaikissa kohteissa kuhunkin tarkoitukseen sopivaa RSV-versiota lisättynä.
Latimon Carillofornia Triken vaihteistoon laitettiin myös RVS mutta 100 prosenttisen myönteistä lausuntoa ei asiasta saanut aikaiseksi. Jotain kuulemma oli kuitenkin tapahtunut matkan aikana. Ehkäpä Latimo kerkiää myöhemmin asiasta kommentoimaan. Kauaahan aine ei vielä ole ehtinyt vaikuttamaan.
Tulkinta on kuitenkin subjektiivista ja usein mielialaan liittyvää: väsyneenä tuntuu kaikki vaivat mutta kun matkanteko maittaa niin pyöräkin tuntuu toimivan varsin kivasti.
Paras teho aineella saavutetaan kuitenkin laittamalla se täysin ehyeen laitteeseen. Silloin se toimii ennalta ehkäisevänä. Vian jo ilmettyä ei sekään ihmeisiin pysty vaikka hieman "korjaakin". Rikkinäinen laakeri pysyy rikkinäisenä ja loville kulunut hammaspyörä lovellisena.
-
Saiskohan tuolla "poistettua" sen epämääräisen ajoittaisen kilinän,raksutuksen tms, joka mulla vasemmasta kannesta silloin tällöin kuuluu. Ei ole mikään kovin ihmeellinen ääni, mutta lähinnä kuin keinuvipu liikkuisi akselillaan päittäin ja aiheuttaisi välillä kilahduksen pari. Mitää rikkinäistä en ole kannesta löytänyt. Pako-ohjuritkin tuntuvat pitävän venttiilit kuosissaan.
-
Saiskohan tuolla "poistettua" sen epämääräisen ajoittaisen kilinän,raksutuksen tms, joka mulla vasemmasta kannesta silloin tällöin kuuluu.
Noin 50€ sijoitus lienee ainoa kustannus jos haluaa kokeilla. Aineen laitto on helppoa koska paketissa tulee tehoaineen seurana öljypullo johon tehoaine sekoitetaan ja kaadetaan moottoriööljyn sekaan. Voi laittaa myös käytetyn moottoriöljyn sekaan ja uusia käsittelyn seuraavan öljynvaihdon yhteydessä jos moottori on kovin kulunut.
Uskoisin kuitenkin että aineen teho on parhaimmillaan lähinnä nokka-akselin ja nostimien välissä sekä männänrenkaiden kanssa. Kuten kerroin ei aine poista tai korjaa olemassa olevia välyksiä eikä varmaan keinuvivun sivuittaisliikettä joustaan vastaan.
-
Siksipä kirjoitin lainausmerkeissä. Tuo ääni on niin random, ja en tiedä mistä se tulee. Kuvailu vaan mikä saattaisi päästää tuon äänen. Ehkä siinä joskus löytyy joku sopiva osien välinen resonanssi, joka ilmenee hetkittäisenä naputuksena. Ei vaan ole löytynyt mitään viallista osaa.
-
"lainaus"
Latimon Carillofornia Triken vaihteistoon laitettiin myös RVS mutta 100 prosenttisen myönteistä lausuntoa ei asiasta saanut aikaiseksi. Jotain kuulemma oli kuitenkin tapahtunut matkan aikana. Ehkäpä Latimo kerkiää myöhemmin asiasta kommentoimaan. Kauaahan aine ei vielä ole ehtinyt vaikkuttamaan.
Empä anna vielä 100 prosenttista lausuntoa,korkeintaan about 50%. Ehkäpä ulina vitosvaihteella on madaltunut sen verran että voi jo avopotalla päästää menemään.
Täytyy senverran myöntää että maantienopeuksissa 90-110 km/h ulina on melko huomaamatonta entiseen verrattuna ja nopeuden pudottaminen ko. vauhdeista 60-80 km/h pienemmälle vaihtamatta ei aiheuta suurempaa volinan lisääntymistä.
Liikkeelle lähtiessä, nopeutta ja vaihteita lisätessä ja viimein vitoselle vaihtaessa en ole juuri eroa huomannut. Vauhdin kasvaessa huomaa ehkä eron.
Aine on nyt pyörinyt laatikossa n1500km.
Matti Nykäsmäisesti todeten ehkä toimii ehkä ei.
latimo.
-
Maanläheisesti alkuperä on poraamalla maansisältä hankittavaa, kuin savea, jota sitten jatketaan labrassa. Näin tehtaalta VMP Autosta sanoivat, kun jälleenmyyjäksi koittivat joskus värvätä. Sama aine on ympäri maailmaa eri merkkisenä ja erilaisissa purkeissa kaupan. Suomalaisen maahantuojan merkki on RVS. Nettisivuilta voi tehdä tilauksen omalla etiketillä ( http://resursmotor.com/ ). Jenkeissä hihhulit myy Guardian Angelina etiketissä pyhimys sädekehä päänpäällä jne.
Tällaisia aineita on aina vähän paha mennä suosittelemaan, kun niitä jonain ihmeentekijöinä myydään. Saisivat tuonkin markkinoinnista jättää kaikki hurjat bensansäästö prosentit ym. "klassiset kusetukset" pois. Loppuun kulunutta tai vaurioitunutta ei muutaman mikronin filmipinta uudeksi korjaa. Fiksummin vain kitkan vähentäjä, josta seuraa hyviä juttuja, etenkin suht hyväkuntoisessa laitteessa. Resonanssien taajuus madaltuu, kaynti tasoittuu ja antaa suojan voitelun pettäessä. Nevadassa tykkään, kun vaihteet menee kevyemmin ja nopeammin päälle ja laatikon ääni vaimenee.
-
Kokemuksen tuskalla, kun öljyvalo syttyi maantiellä (Citroen BX), niin ei juuri ehtinyt tiensivuun, kun jo kävi kalkatus konehuoneessa ja täysremonttiin meni. Vauhdissa ei heti voinut konetta sammuttaa, kun jarrutkin toimivat hydraulipumpun paineella.
Vuonna 1985 oli firmassa leasingautoina Toyotoja. Ihan hyviä autoja. Olin viemässä varaosalaatikkoa heti-pian-äkkiä -tyyliin lentoasemalle. Tuusulantiellä oli vauhtia ~150... Nelospytyn pakoventtiilin varsi katkesi. En ehtinyt tehdä mitään ennen kuin konepelti oli muhkurainen ja etupyörät jumissa. Sain sen FX:n kunnialla tienvarteen. Kurkkasin konehuoneeseen. Siellä oli öljyn peitossa sekalainen kasa putkia, johtoja ja koneenosia. Sanoinkuvaamaton sekamelska. Onneksi oli leasing-auto. Meni ko. firman piikkiin. Sain uuden vastaavan. Oli se tuollainenkin koettava.
-
Mietinpä tässä.
Kävin töissä vaunuhäkkyrällä ja kävin kuuntelemaan että "mikäs nyt ulvoo". Oli vaan napit korvissa, että en saanut ihan tarkkaan selvyyttä asiasta.
Perille päästyä kokeilin ja huomasin perän olevan niin lämmin, ettei siinä oikein saanut kättä pidettyä.
Ois huoltovälikin täynnä.
Mietinpä tässä, pitäiskö laittaa perään mineraalipohjaiset moottoriöljyt ja RVS-liemet ja toivoa parasta seuraavat 1500 km.
Jos perä tämän jälkeen vielä toimii, voisi vaihtaa normaalit peräöljyt ja molybdeenit.
-
Pitäsköhän sieltä ensin huuhdella vanhat molyt ym pois? Eikös tuota toivota käytettävän ilman muita rohtoja?
-
TunturiTT on oikeassa, tapansa mukaan.
Kannattaisi kuitenkin katsoa että mikä perän kuumensi ja jos osat ovat vielä välttävässä kunnossa säätää perä kuntoon (mahdolisesti sisältää laakerien ja tiivisteiden vaihdon) ja sitten laittaa normi peräöjy mitä sinne pitääkin ja valinnan mukaan Molykote tai RVS. Tulee kokonaisuutena halvemmaksi kun kokonaan uusi perä haljenneen tilalle. Ainakin toistaiseksi. Jos hyvin on käynyt niin ainoastaan pinionakselin mutteri on löystynyt ja siksi ääni.
Mulla on kyllä hyllyssä kunnostettu perä: lisää vain öljy ja aja.
-
Eikös tuollainen äkillinen kuumentuminen ole lähes poikkeuksetta lisääntyneestä hammaskosketuksesta johtuvaa. Oli vika sitten just pinionin siirtyminen tai laakerivaurio. Vai onko tämä kuumotellut jo pidempään?
-
Eikös tuollainen äkillinen kuumentuminen ole lähes poikkeuksetta lisääntyneestä hammaskosketuksesta johtuvaa. Oli vika sitten just pinionin siirtyminen tai laakerivaurio. Vai onko tämä kuumotellut jo pidempään?
En ole aiemmin kiinnittänyt perän lämpöön huomiota. En myöskään ääntelyyn.
Olisi varmaan hyvä käydä avokypärä päässä ajamassa kierros ja varmistamassa että ääni tulee perästä.
Pinion? se on tuo tanko missä on kierre toisessä päässä ja toinen pää on kardaanin suuntaan, as in http://www.mgcycle.com/index.php?main_page=product_info&cPath=72&products_id=709&zenid=7c2297f0db61c1df1ac7734f937b2122
-
Koska vika on todennäkisin oirein jo paikallistettu en suosittelisi koeajoa. Melu ja lämpeneminen, jonka jälkimmäisen sijainti on jo paikallistettu, kertoo että perähän se. Painotan että perä on ehkä kunnostettavissa vielä kunhan sitä ei tarpeettomasti rasiteta. Linkissä oli myynnissä 7/33-perävaihteen rataspari joka olisi kieltämättä parempi sivuvaunukäytössä. Sitten pitäisi löytää taho joka osaa säätää hammaskosketuksen kohdalleen.
-
Koska vika on todennäkisin oirein jo paikallistettu en suosittelisi koeajoa.
Hmm. Jos tiputtaisi vaunun pois ja ajaisi hissukseen tallille, 25 kilsaa. "Jos se kesti satasta ajaa vaunun kanssa Hyvinkäältä tänne, niin kai se kestää ilman vaunua hissukseen 25 kilsaa". Tai sitten ei kestä ja vetää ittensä solmuun ja halki. Perhana. Ei voi tietää.
Edit: Paitti että jos se leipoo kiinni ajossa, on vaunun kanssa paljon parempi olla. Ja purkaminen ja kasaaminenkin on paljon kivempaa vaunun kanssa. Ehkäpä hissuttelen sen pikkuteitä pitkin tallille.
Edit2: Paitsi että jos erkaannutan vaunun pyörästä, saan ne tuohon takapihalle, aidatulle alueelle ja pääsen ainakin ottamaan perää irti. Ja jos laitan vaunun takaisin takapihalla, on kohtuulisen helppo saada takarengas ilmaan ja perä irti ja tarkasteltavaksi. Taitaa olla turvallisin tapa edetä. Joo. Näin teen. Sitä en vielä tiedä, yritänkö itse hoitaa koko homman, vai kuskaanko perän kokonaisena jonnekin tarkistettavaksi ja korjattavaksi.
Edit3: huomasin sopivan ripustuspisteen takapihalla. vinssasin perän ylös sellaisella kuormaliinalla missä lukee "2000kg NEVER USE THIS FOR LIFTING ANYTHING"
-
Paljonkos käyttökilometrejä on tullut? Lisäksi perää on kiusattu taannoisen ahtimen tuomilla lisähepoisilla. Perä on helppo irrottaa: ensin jarrusatula irti jarrukilvestä. (helpottaa asennustyötä myöhemmin eikä tarvitse kikkailla) Jarruletkua ei tarvitse irrottaa. Viimeistään tässä vaiheessa tunkki rungon alle (sivari helpottaa nostamista kun se muodostaa tukipisteen)Taka-akseli irti ja jarrukilpi samalla. Takapyörän pujotus pois lokarin alta. Oikean takaiskarin irrrotus. Sen jälkeen neljä perää kardaaniputkessa pitävää mutteria auki. Nyt perä pitäisi olla kourassa. Aikaa ei mene kuin vajaa puoli tuntia jos on työkalut valmiina.
-
Paljonkos käyttökilometrejä on tullut? Lisäksi perää on kiusattu taannoisen ahtimen tuomilla lisähepoisilla. Perä on helppo irrottaa: ensin jarrusatula irti jarrukilvestä. (helpottaa asennustyötä myöhemmin eikä tarvitse kikkailla) Jarruletkua ei tarvitse irrottaa. Viimeistään tässä vaiheessa tunkki rungon alle (sivari helpottaa nostamista kun se muodostaa tukipisteen)Taka-akseli irti ja jarrukilpi samalla. Takapyörän pujotus pois lokarin alta. Oikean takaiskarin irrrotus. Sen jälkeen neljä perää kardaaniputkessa pitävää mutteria auki. Nyt perä pitäisi olla kourassa. Aikaa ei mene kuin vajaa puoli tuntia jos on työkalut valmiina.
Oisko kilometrejä noin 125 000. Jossain vaiheessahan tuohon vaihdettiin laakerit, tai osa niistä, jos nyt en ihan väärin muista. Oireena oli öljyvuoto.
Nyt ei vuoda, ääntää ja lämpiää vain.
Erkaannutkin vaunun ja pyörän toisistaan. Taidan laittaa ne sen verran yhteen takapihalla että pääsen noudattamaan peränirroitusproseduuria.
Ettei vallan erkaannuttaisi ketjun aiheesta: Tuossa perässä on ollut RVS:t sisällä joskus ehkä 50 000 km sitten.
MotoMatti ehdotti että lisään öljyä perään, kun se käy nyt hieman eri asennossa kuin aiemmin. En muistanut lisätä ... Toisaalta taas olisin hieman yllättynyt jos tämä ongelma olisi siitä kiinni: ei se perän asento nyt niin paljoa poikkea alkuperäisestä.
-
Oliko perässä RVS ja Molykote samaan aikaan? Jos oli niin tuskin RVS pääsi vaikuttamaan.
-
Oliko perässä RVS ja Molykote samaan aikaan? Jos oli niin tuskin RVS pääsi vaikuttamaan.
Ei toki. Toisaalta, kun aikanaan käsittelin RVS:llä, en varsinaisesti huuhdellut perästä moly-mömmöjä pois, joten toki sitä siellä vähän oli. Olisi varmaankin voinut huuhdella vaikka dieselillä (?) kaiken vanhan pois, paikallaan pyöritellen, ilman kuormitusta. Diesel tuskin kovin hyvin suojaa rattaiden pintoja ajossa :)
Tarkistan, onko "näin tsekkaat perän" - aiheinen keskustelu jo jo jossain auki. Jos ei ole, pitää varmaan avata.
-
Tarkistan, onko "näin tsekkaat perän" - aiheinen keskustelu jo jo jossain auki. Jos ei ole, pitää varmaan avata.
Jos nyt tähän vielä sen verran palaisi, että kirjoittaisi näin:
Olisipa ollut kiintoisaa vaihtaa tuoreet laakerit, shimmata välykset kohdalleen, kaataan perään RVS-liejut sisään, ajaa 1500 kilometriä, shimmata uudelleen ja katsoa, kauanko perä toimii.
Oli siis aika röpöiset lautaspyörän sivut, ja varmaankin olisi ollut olosuhdetta RVS:lle tehdä ne temput mitä se mainosmateriaalin perusteella meinaa tehdä.
Vaan tällä kertaa vaihdetaan laakerit ja rattaat, eikä kikkailla. Vaikka kiinnostaisikin.
-
No, nyt se on kai pakko uskoa RVS:n maaginen kyky. N.2500km takana mokoman litkun kanssa niin
vaihdelaatikon uikutus on monovastaanottimessani häipynyt lähes kuulumattomiin.
latimo ;D
-
Venehydrauliikan huollossa pestiin järjestelmiä ohuilla pesuöljyillä. Niissä oli kai yli puolet jotain liuotinta. Ja pesun jälkeen se öljy oli todella likaista.
Onko syytä / voiko käyttää vaikka Guzzin perään samaa metodia ( laatikko ja moottori? ) jolla saisi nuohottua kaikki sakat pois? Jos ajais vaikka 10-20km ja sitten liruttais uudet kunnon öljyt takas.
Ekströmillä oli oikein kone moottorinpesua varten. Sillä verstas pesi joskus autojen dieseleitä ja erityisesti venemoottoreita. Niistä ainakin irtosi kamalan näköistä sakkaa ja mömmöä. Tiedä sitten oliko vaivan väärti...
-
Mulla olin aikanaan 124 koppainen farkku Mese automaattilaatikolla. Siihen tuli sellainen vika, että jos seisoi ajamatta yli puoli vuorokautta, niin se ei tahtonut löytää nelosvaihdetta (suurin vaihde) kuin ajan kanssa. Muistan yhden tapauksen kun seisoi Hki-Vantaan lentoasemalla viikon verran ja nelonen tuli mukaan vasta siinä vaiheessa kun oltiin menossa pitkällä Porvoon motarilla.
Juttelin merkkiliikkeen korjaamopäällikön kanssa ja hän suositteli hankkimaan kunnostetun laatikon Saksasta. Heitin ilmoille ajatuksen, että voisiko olla jotenkin paskainen tai pikeentynyt ja temppuilee sen vuoksi. Hän arveli, että voisihan tuotakin kokeilla ja laitettiin tuubi Fortea boxsiin ja ajelin tonnin verran, sitten vaihdettiin uudet öljyt ja uusi tuubi Fortea (kallista kamaa sekin). Eihän se vika siitä mihinkään hävinnyt. Kunnes seuraavana keväänä havahduin yht'äkkiä siihen, että hei, tämähän vaihtaa ihan normaalisti. En tiedä milloin vaiva katosi. 640tonnia oli mittarissa kun luovuin laitteesta ja vaihteisto toimi paremmin kuin koskaan. En tiedä paljonko masinalla oli oikeasti ajettu kun oli niitä Saksasta käytettynä tuotuja ja mittarissa siinä vaiheessa ne legendaariset 175 000 km. ;D
Yksi kaveri joka on aikamoinen friikki asiassa kuin asiassa väitti, että automaattivaihteistojen öljyn vaihto on hanurista kun iso osa paskoista jää sisälle jos lasketaan vain vanhat ulos ja uudet sisään. Kehui vaihdattavansa omaan Meseensä niin, että uutta valuu sisään niin kauan kunnes ulostuleva on kirkasta. Siis vähän sellainen keinomunuaishomma. Timo Ev:tä lainaten: Tiedä sitten oliko vaivan väärti...
Mutta ei se Fortekaan taida mitään hullumpaa kamaa olla, vaikka onkin eri periaatteen mömmöä kuin RVS.
-
Yksi kaveri joka on aikamoinen friikki asiassa kuin asiassa väitti, että automaattivaihteistojen öljyn vaihto on hanurista kun iso osa paskoista jää sisälle jos lasketaan vain vanhat ulos ja uudet sisään. Kehui vaihdattavansa omaan Meseensä niin, että uutta valuu sisään niin kauan kunnes ulostuleva on kirkasta. Siis vähän sellainen keinomunuaishomma. Timo Ev:tä lainaten: Tiedä sitten oliko vaivan väärti...
Kuulostaa kalliilta huuhdella vaihteistoöljyllä. Toimisiko diesel tuohon pesuun? Tuskin diesel vaihteistosta mitään rikkookaan, jos vaihteistoa ei kuormiteta?
Mutta ei se Fortekaan taida mitään hullumpaa kamaa olla, vaikka onkin eri periaatteen mömmöä kuin RVS.
Ilmeisesti tehokas pesuaine on se.
Mistä tulikin mieleeni aihetta sivuten: Mulla oli täysikokoinen GMC Vandura, johon vaihdoin öljyt. Asia on siinä mielessä mainitsemisen arvoinen, että ... en osaa arvioida koska ja millä vuosituhannella oli tähän viiden litran veekasiin vaihdettu moottoriin öljyt.
Ikinä en missään ole sellaisia "öljyjä" nähnyt, mustaa tahmaa, joka kyllä valui omin voimin ulos moottorista, mutta muistutti kyllä rakenteeltaan ja viskositeetiltään jotain aivan muuta kuin voiteluöljyä. Liekö pesuaineet ihan asiallisia tuollaisten sotkujen siivoamisessa? No, enpä käynyt pesemään, vaan kaadoin määrätyn määrän puolisynteettistä koneeseen ja jatkoin ajoa. Ei se moottori priima ollut, mutta hoiti arkiaskareet, vaikka bensa maistuikin kohtuuttomassa määrin.
Nämä meidän lemmikit, guzzit, saavat hyvää öljyä usein, eivätkä öljyt ikinä pääse tuollaiseksi sotkuksi kuin mitä GMC:stä ulos valutin. En Guzziini aio Fortea laittaa; moottori on sisältä ihan puhdas.
-
Nämä nykyiset öljyt ovat "peseviä" eli sakkakerrostumia ei pääse syntymään. Lisäksi tarkka moottorinohjaus pitää huolta että polttoainetta ei pääse öljyn sekaan.
Aikanaan kun pesevät moottoriöljyt tulivat markkinoille (-70-luvulla) varoitettiin että ilman välihuuhtelua ei pidä siirtyä perusöljystä peseviin öljyihin. Aiheutti kiinnileikkaamisia ja/tai nopeaa kulumista moottorissa.
Olen purkanut ja koonnut monta Guzzin laatikkoa. Öljyjen puolesta ne ovat olleet puhtaita. Mahdolliset sakat kertyvät pohjalle ja niistä suurin osa lähtee öljynvaihdossa pois kunhan öljyt lasketaan heti ajon jälkeen. Mitään huuhtelua ei toimivaan vaihteistoon tarvita.
Enpä koe mitenkään tarpeelliseksi tehdä huuhtelupesua kunnossa olevaan Guzzin perään. Sieltä tulisi vain seinämille saostunutta Molykotea pois. Eikä sekään kaikki. Perän valun sisäinen rakenne on varsin mutkikas. Kankea öljy ei sieltä koskaan kokonaan valu pois mutta se sekoaa oikein hyvin uuteen.
Ison dieselin tapauksessa vanhan öljyn kankeus johtuu siihen seonneesta dieselöljystä ja noesta. Kyseisellä muhjulla on kovin vähän voiteluominaisuuksia ja MotoJussin esittämässä tapauksessa koneeseen olisi pitänyt tehdä sisäpesu ja koneremontti ohipuhalluksen vähentämiseksi.
-
No, nyt se on kai pakko uskoa RVS:n maaginen kyky. N.2500km takana mokoman litkun kanssa niin
vaihdelaatikon uikutus on monovastaanottimessani häipynyt lähes kuulumattomiin.
Nyt on siis viitosvaihteen korvia häiritsevä oire saatu eliminoiduksi. Miten lienee oireensa menettäneen vian kanssa?
Sama vika on California Adamantissa. RVS:n laiton jälkeen sekin hiljeni selvästi puolentoistatuhannen kilometrin kohdin. Paljon enempää sillä ei ole ajettukaan ja on nyt seisonnassa. Alistan vaihteiston laakerien vaihtoon. Samalla laitan kytkimeen uudet levyt.
Laitoin RVS:n myös C. Adamantin moottoriin. Siinä vaikutus tuli nopeammin esiin: Kilinät ja kalinat katosivat ja kierrosherkkyys parani ja tuntuma olisi että polttoainetta kuluu vähemmän. Tulee ajettua enemmän kierroksilla.
Eräät Guzzistit ovat ennustaneet että noin hiljainen kone hajoaa kohta.
Tästä intoutuneena laitoin RVS:n myös 1100 Brevan moottoriin. Käy iloisemmin ja vastaa kaasuun herkästi vaikka ajomatkaa ei ole tullut kuin 500 km. Moottorin ääni muistuttaa enemmän suhinaa kuin pörinää. Eräs rr-kuljettaja sitä testasikin ja ihmetteli koneen herkkyyttä ja meluttomuutta.
Polttoaineen kulutuksessta en tiedä. Ajotapa vain on muuttunut: ajan paljon suuremmilla kierroksilla nykyisin kuin ennen. Johtunee moottorin liki äänettömästä käynnistä. Ääntä ei kuulu tuulen suhinan alta lainkaan.
-
korvia häiritsevä oire saatu eliminoiduksi
:o
Eipä olisi uskonut, mokoma Venäjän ihme. Jos tarkaksi aletaan, eikös niitä enemmän tai vähemmän ulisevia vaihteistoja ole enemmistö kaikista maanteillä liikkuvista Guzzeista. Minullakin joku vaihteista kuuluu läpi. Asiatonta melua joka ei kuulu asiaan. Ensi keväänä siis pitää kokeilla RVS:ää, tänä kesänä on ollut Molykote kokeilussa (ei vaikutusta ääneen). Vaihteet kytkeytyvät hieman "liukkaammin" - olen ehkä jäänyt kaipaamaan mekanismin "päättäväisyyttä" ja välivapaa on löytynyt useammin.
-
MotoJussi: >> Kuulostaa kalliilta huuhdella vaihteistoöljyllä.<<
Joskus omistaessani automaattiloota-Citikan kertoi Veho, että siihen on saatavissa vain Citroen-lootaöljy. Muuta ei ole edes saatavilla. Se lootaöljy oli 56€/l. Google sitten kertoi, että Valvoline oli spekseissä samaa tavaraa ja maksoi vain 11€/litra Motonetissa. Arvatkaas kumpaa sinne lootaan kaadettiin...
Minulle kerrottiin, että Volvolla oli joku suositus lootaöljyn vaihtoon tuo valutusprosessi. Öljyä kului >10 litraa. Volvo-purkista. Edullisesti...
-
No jaa, tuossa juuri kolleega valitteli, kun Fordinsa robottilaatikkoon laitetaan uudet öljyt ja se maksaa 300€. Siis pelkkä öljy /5l..
Saattaa olla, että tuota RVS:ä livahtaa omani koneeseen, kunhan saan aikaiseksi. Lisäherkkyydestä ei ole haittaa radalla. Loota toimii mielestäni hyvin Redlinen puurollakin.
-
Loota toimii mielestäni hyvin Redlinen puurollakin.
Redlinen marjapuuro mullakin on Centauron loorassa. Sillä vain on lyhyempi vaihtoväli mutta ei se varsinaisesti haittaa. Ajelen sillä sen verran vähän. Olen Centauroa säästänyt jospa pääsis selkävaivojen puolesta radalle vielä ajelemaan. Selkä on viimeisen vuoden aikana petrautunut kovasti. Se lääkärin lupaama nivelten yhteenluutuminen on tainnut alkaa koska selkä ei enää kipeästi nuljahtele.
Perävaihteen kiinnitykseen ja laakerointiin pitäisi tehdä vielä muutos ja deletoida kumikytkin takanavasta.
Jutun lopussa on asiaa perävaihteen lisälaakeroinnista: http://www.motomatti.fi/2014/04/peravaihteiden-eroja.html
-
Se Redline vaan vaatii kylmänä enemmän aikaa lämmetä. Muuten takkuaa. Tämä siis sivuhuomautuksena.
-
Muutin Centaurossa vaihteiston käyttövivuston siten että polkimen liikemäärän lievällä lisäyksellä saa voimaa vaihtamiseen. Hävitin myös alkuperäisen kömpelön ja poljinvoimaa tuhlaavan välivivuston. Muutenkin Centauroa pitää lämmitellä ennenkuin sitä alkaa rankomaan.
-
jospa pääsis selkävaivojen puolesta radalle vielä ajelemaan
Tätä se on vaikea toteuttaa... Kylläpä olisi mukava tehdä Guzzi-isku johonkin.Motoparkissa näyttää olevan vapaa viikonloppu max 96,9 dB(A). Su 14C ja pilvistä tällä tiedolla. Motomatin lämpötilaraja alittuu.
-
Pikkuveljen häät lauantaina, eli sunnuntain päänsärky tilattu :o
-
Tekee tiukkaa päästä Termignoneilla noihin dB lukemiin, jopa killereillä.. Tosin, jos siellä on yhtä höveli mittamies kuin kerran aiemmin v2Tre hyökkäyksen aikaan, niin vois olla mahkut päästä ali. ;D :P
Meinasin mennä mökille, istua rannassa ja katsella nuotiota.
(https://lh3.googleusercontent.com/-3EFaJ3T3BEI/UdAiiq2V74I/AAAAAAAAEa4/NPUd6WFzQrI/s480-Ic42/20130629_004953.jpg)
(vanha kuva)
-
Onkos tämä nyt samaa herkkua mitä esim. Motonetti myy. Ihan vain tarkistaakseni kun näkyy noin porukan kokemuspohjalta toimivan.
-
Samaa on. Merkillä RVS on liemiä vähän joka lähtöön.
-
Tuohon Markon nuotiohommaan ... oot näköjään polttanut viime kerralla laiturin. Tolpat enää pystyssä.
Mutta onhan siellä vielä taustalla naapurin laituri. Naapurisovun ja tasapuolisuuden nimissä notskiin vaan ... ;D
-
ääh, senverran keväällä kuvattu, että laituri ei ole vielä nostettu tolppien päälle.
Tänä kesänä jäi kokonaan nostamatta.. ;D on toi jäätilanne aina niin raju, että laituri (ja tolpat) lähtee mukaan jos ne unohtuu järveen. Jostain syystä aina kun agendalla on laiturin nostoa/laskua, niin piha on aika tyhjä autoista..
-
Jos meinaa laittaa tämmöistä ihmeainetta vaihdelaatikkoon ja perään seuraavan öljynvaihdon yhteydessä, niin kuinka huolellisesti molykotella terästetty vanha öljy pitää "huuhdella" pois ja miten huuhtelu olisi hyvä tehdä?
mosa
-
Varmaan niin kauan, ettei mustaa irtoa öljyyn. Ei tuon kanssa varmaan ihan liian tarkka tarvi olla. Laitetaanhan noita liemiä tsiljoonan ajettuihin vehkeisiinkin ilman pesuja, ja silti toimii.
-
Oma kokemukseni on että Molykote joka on sekaantunut öljyyn tulee suurimmalta osalta pois. Molykotella on myös tapana sakkautua kotelon pohjalle tai paikkoihin joissa ei voimakasta öljynkiertoa tapahdu. Lisäksi se tarttuu kalvoksi alumiinivalun ja teräksen pintaan.
Juuri äskettäin purin perävaihteen. Tavallisessa liuotinpesussa lähti öljy pois mutta musta mörjä jäi pintoihin. Se lähti vasta kun käytin kuivapesuliotinta. Eli sitkeässä se on.
On sitten toinen asia kuinka hyvin Molykote tarvitsee poistaa ettei se häiritse RVS:n mahdollisen vikoja ehkäisevää ja väitettyä korjaavaa toimintaa.
Ehyessä perässä lienee parasta käyttää Molykotea kuten ohjekirja mainitsee.
Vaihteistossahan on normaalisti vain tavanomainen GL4 vaihteistoöljy joten sinne RVS:n lisääminen tuskin tuottaa ongelmaa.
Talven aikana saan selvyyttä miten RVS on vaikuttanut 5-vaihteisen isolohkon vaihteiston toimintaan. On tarkoitus purkaa, puhdistaa ja vaihtaa laakerit mutta muutoin samat sisäkalut kuin tähänkin asti. Vaihteiston viides vaihde piti alkukesästä melkoista korvia vihlovaa ulinaa ja nyttemmin sitä ei enää siinä määrin kuuluu. Reilu tuhat kilometriä aiemmin tein vaihteistoon RVS-käsittelyn.
Epäilys on että vaihteiston laakerit ovat kuluneet ja se aiheuttaa hammastuksissa lievää virheellistä asentoa.
Normaalisti 5-vaihteen rataspari vaihdettaisiin mutta nyt en ole varma tarvitseeko. Jatkan RVS-käsittelyä siltä osin.
-
Tuo kolosiin kovettunut molybdeeni tuskin haittaa mitään. Siellähän se siis pysyy ilman kovia pesuaineitakin. Mikäs sen sieltä huuhtelisi RVS-öljyn mukaankaan..
-
TunturiTT:n arvio saattaa olla osuva. Sakkautumat pysyvät sakkautumina.
Oliko nyt tarkoitus korvata perän Molykote RVS:llä? Sinänsä mielenkiintoinen kokeilu. Voi mennä vuosikymmen ennenkuin saamme selkoa asiasta....
-
Niin, jos se kestää noinkin. Kannattanee varmaan kokeilla siihen kuumenevaan tai ääntävään perään. Tosin siinä voi menettää kunnostettavissa olevan perän. Mitään kun tuo ei oikeasti korjaa.
-
Se kuumeneva ja ääntävä perä on jo korjattu. Osat jäi mulle ja sovittiin että teen jämäosista koeperän puhdistettuun ja laakeroinneiltaan sekä tiivisteiltään toimivaan koteloon. Sisään laitetaan GL5 ja RVS. Sitten joku onnekas saa sillä ajaa....
Peräjuttu: http://www.motomatti.fi/2015/08/peravaihde-737-sivuvaunuvalitys.html
Voipi olla niin että kyseisellä perällä ajetaan jo tänään. Espoossa.
-
Tulipa vinhasti nuo rattaat. Kuitenkin tuli ulkomailta?
-
SteinDinse, Saksan Posti, DHL ja Suomen posti.
18. 08 tilaus, paketti ovella 24.08. Viikonloppu välissä venytti paketin kulkua.
Paketti oli melkoisen iso koska kyse oli kimppatilauksesta eikä pelkästään perän osia.
-
Laitoin tämän keskustelun innoittamana RVS:ää koneöljyyn, sekä laatikkoöljyyn noin 1000km sitten. On vaikutusta. Mekaaniset äänet hiljenivät, mutta valitettavasti kytkimen mekaaniset äänet ei tietenkään katoa tällä aineella. Lisäksi olen ollut huomaavinani moottorijarrutuksen "pehmentyneen", bensan kulutus on alentunut noin 10%, vaihteiston toiminta on pehmentynyt. Ei turhaa tököttiä.
-
1000 km on lyhyt aika. Todennäköisesti homma vielä muuttuu kilometrien kertyessä useampia tonneja.
Kytkin kalkattaa kuten kytkin tekee. Mutta kaiketi vain silloin kun kytkinkahva on puristettuna?
-
Itseasiassa kytkin kalkattaa kylmänä silloin kun ei purista kahvaa. Loppuu/vähenee kun kahvaa puristaa.
-
Sitten se on todennäköisesti ok. Tuohon kaksilevyinen suhisee ja kalkattaa.
-
Juu siis minulla on BB1:ssä Millepercenton kisakytkin, joten kalkatus(tai miten sen nyt kuvailis) kuuluu asiaan.
Mutta siis RVS ei ole pelkkää kusetusta. Täytyy tosin ajella vielä muutama tonni alle ennen kun uskaltaa sanoa onko ollut todellista vaikutusta. Ja perään pitää lykätä seuraavan öljynvaihdon yhteydessä.
-
Onko se samanlainen kuin Ram? Mulla olis työkoneella varmaan kuviakin.
-
Hyvä kysymys, mutta en osaa vastata varmaksi. Käsittääkseni kuten tässä kuvassa http://www.millepercento.com/wordpress/wp-content/uploads/2014/04/COPPIA-BIELLE-TITANIO1.jpg
-
Mulla on ollut pääasiassa omissa pyörissäni kaksilevyisiä "perinnekytkimiä". Pitää kovan kolkkeen kun kahvaa puristaa. Muulloin ei. Mielellään vaihtaa liikennevaloihin vapaalle ettei viereen pysähtyneiden tarvitse ilmoittaa että "sulla kone hajoo kohta". No ei ole hajonnut.
Sinänsä jännä että vanhoissa Californioissani on vanha versio kytkinkeskiöstä eli matalaspoorinen niin mitään kolketta tai kitinää ei kuulu on kytkin avattuna tai kiinni. Myöskään irrotuksessa tai tartunnassa ei ole ollut ongelmia. Toki olen sellaistakin Guzzia ajanut jossa kytkin irrotti hyvin epämääräisesti ja tarttui vielä epämääräisemmin (aiheutti hyppylähtöjä tai tumppasi) mutta vika oli silloin vauhtipyörän spooreissa ja malli oli 850 California GT -72.
Hankin juuri setin matalaspoorisia kytkinlevyjä nipun "kun sain halvalla". Ovat ilmeisesti poistomyynnissä. Niissä on leveä hammastus keskiössä.
Epäilen että vuoden 2005 1100 Brevan kaksilevyinen kytkin on jotenkin erilainen kun kolkottaa. On kolkottanut uudesta asti. Toimii kuitenkin kuin uutena. Seuraavan vuosimallin Brevassa on jo uudemman mallinen kytkin ja vaihteistosta puuttuu sysäyksenvaimennin.
Linkittämässäsi kuvassa on ainoa ero perinteiseen kytkimeen se että levyt ovat kisamallisia. Varmaan välilevyn materiaalissakin voi olla eroa mutta onko painelevy ja kansilevy vakiotavaraa kun ei levysetin mukana ole?
-
Mie en tiijä. Itselläni ääni kuuluu kun vaihdelaatikko on vapaalla ja kytkintä ei purista. Heti kun puristaa, niin ääni loppuu. Ja ääni ei ole kova, mutta kyllä sen huomaa selvästi kun ei ole kypärä päässä.
-
Kyllä mullakin vaihteisto kolkottaa viisivaihteisissa mutta ei kuusivaihteisessa kun vaihde on vapaalla ja kytkinkahva vapautettu.
-
Joo ei näistä pidä välittää.
Mutta BB1 on tönärikone ja ennen RVS-käsittelyä mekaaniset äänet olivat miehekkäät, vähän niinku betonimyllyn olis laittanut pyörimään. Nyt käsittelyn vaikutuksesta huomattavasti sivistyneemmät mekaaniset äänet.
-
On siis samanlainen kuin vakio 2-levyinen. Ainoastaan kytkinlevyt on korvattu eri tyyppisillä ja ilmeisesti tuo ”välilevy” on sellaista materiaalia, ettei se mene kieroksi. Ehkä Millepercentolla on omat jouset vielä lisäksi, luulisi että muut osat ovat samoja. Tuskin valmistajia on montaa kun menekki on niin pieni. http://www.hmb-guzzi.de/shop/Clutch/Clutch-internals/Clutch-disc--Newer---fine---splined-2395-2396.html (http://www.hmb-guzzi.de/shop/Clutch/Clutch-internals/Clutch-disc--Newer---fine---splined-2395-2396.html)
Pitää kovan kolkkeen kun kahvaa puristaa. Muulloin ei
Mielenkiintoinen juttu että näissä on eroa, oma kolisee kahva vapaana. Tyhjäkäynnillä aivan tolkuttomasti. Kun puristelee 4-5 kertaa ja kokeilee – löytyy kohta millä kolisee hetken vähemmän. Kuumuus lisää kolinaa ja alhainen tyhjäkäyntikierrosluku.
tarvitse ilmoittaa että "sulla kone hajoo kohta
Tämä efekti kyllä hiukan hävettää. En ole muissa V11:ssa kuullut näin hirmuista kolketta.
Mutta BB1 on tönärikone
Kun venttiilinvälykset lisäävät äänitasoa ja suuri välys vähentää venttiilin avautumismatkaa ja aukioloaikaa (haitallista), miksi on konsensus siitä että tehtaan arvoja pitää lisätä 2V mallien kohdalla (imu 0,10=>0,15, pako 0,15=>0,20)? Ainakin V11 tapauksessa se on yleinen käytäntö.
-
Joo, tuo pienten kierrosten kolinaa on aika raastavaa. Tullee siitä, että levyt yrittävät vaihtaa pyörimissuuntaa kun iskut tulevat harvakseltaan. Äänistä muuten puhee nollen; pitäisi omasta säätää venttiilit. Taidan irrottaa keinutkin, on vähän epäilys että on pinnat kuopalla. Rullakeinut kun jaksaisi tehdä..
-
BB1 on vähän erilainen siinäkin. Välykset 0,1mm imu ja pako. http://www.millepercento.com/wordpress/wp-content/uploads/2014/04/BIG-BORE_12.jpg
Tässä sivun alareunassa näkyy osia http://www.millepercento.it/wordpress/?page_id=721&lang=en#thesis2_eng
-
Joo, mutta siinä onkin ihan mielettömän kokoiset rautaventtiilit. Niillä pitää alumiinikannessa välystä ollakin.
-
Jaa, no pitääpä kokeilla vaikka 0,15 seuraavan säädön yhteydessä. Luulisi, että Millepercenton suositukset (0,1) olisi ok, mutta eipä se haittaa kokeilla.
-
Nythän sitä on varaa lisätä kun on saanut hiljemmaksi. ;D
-
Isoista välyksistä on se haitta että keinuvipu kuluu/hakkautuu loville nopeammin.
Välysmitalla tehty venttiilien säätö on aina vähän sinnepäin. Riittävä tarkkuus kuitenkin niin saavutetaan mutta kisaukot näköjään käyttävät "heittokelloa" eli millin sadasosia näyttävää digitaalista tai analogista mittakelloa säätöön.
Itse olen myös noita rullanostimia miettinyt: kevyet alumiiniset keinuvivut jyrsimällä/sorvaamalla ja paininnokan tilalle laakeri. Mistähän semmoisia laakereita saisi?
-
Nimellä juoksurulla, löytyy oikeita tavaroita.
-
Itse olen myös noita rullanostimia miettinyt: kevyet alumiiniset keinuvivut jyrsimällä/sorvaamalla ja paininnokan tilalle laakeri. Mistähän semmoisia laakereita saisi?
Erityisesti, kun viimeksi poistin moottorin sisältä paskaksi jauhautuneita nostinkuppeja, mietin ihan samaa. Tosin nostinkuppia korvaamaan, eikä keinuvipuseen.
Onkohan niitä jauhautuneita kuppeja tallessa ... vois miettiä mielessään, kuinka siihen saisi laakerin nokka-akselia vasten pyörimään. Saaneeko tuollaista viritystä tehtyä tarpeellisen tarkasti? Toisaalta, miksei, tehdäänhän sitä kaikenlaista muutakin hassua jopa isoissa määrin.
-
Siihen pitää myös tehdä modaus, että ei pyöri reiässään. Vaikka yläpäähän (onko isolohkossa nostajat yläpäästään porauksen yläpuolella?) suora kantti yhdelle syrjälle ja ohjurilevy sitä vasten.
-
Siihen pitää myös tehdä modaus, että ei pyöri reiässään. Vaikka yläpäähän (onko isolohkossa nostajat yläpäästään porauksen yläpuolella?) suora kantti yhdelle syrjälle ja ohjurilevy sitä vasten.
ei kai se pyöri, kun alapäässä on tasapintainen rulla nokka-akselia vasten?
-
Siihen pitää myös tehdä modaus, että ei pyöri reiässään. Vaikka yläpäähän (onko isolohkossa nostajat yläpäästään porauksen yläpuolella?) suora kantti yhdelle syrjälle ja ohjurilevy sitä vasten.
ei kai se pyöri, kun alapäässä on tasapintainen rulla nokka-akselia vasten?
Pyörii. Rullat eivät ole molemmat suoria, ei saa olla. Mutta jos ei ole ohjausta, rulla menee tasan varmasti poikittain ja miten päin vaan.
-
Bb1 on rullilla. Kattokaa mallia noista aiemmista linkeistäni.
-
Pyörii. Rullat eivät ole molemmat suoria, ei saa olla. Mutta jos ei ole ohjausta, rulla menee tasan varmasti poikittain ja miten päin vaan.
My bad. Eihän sitä mikään pidättele pyörimästä, ellei sitä estetä. Mutta ollaan jo aika kaukana RVS:stä :)
-
Rullanostajat toimivat varmaan herkemmin Rvs:llä.
*epätoivoinen suunnanmuutos takaisin aiheeseen :P
-
Itse luotan että RVS pitää työntötankokoneen tavalliset tasapäiset nostajat kunnossa.
8V-koneissa tuo nostajan vipusuhde on melkoinen: liikematka lyhyt mutta vastaavasti suuri pintapaine = sopii rullanostimille. Työntötankokoneissa vipusuhde on pintapaineen suhteen edullisempi.
Nostimien vaihto tönärikoneessa on melkoisen helppo sillä ne lähtevät pois nokka-akselia irrottamatta. Vain sylinterit pitää irrottaa. Tosin vaihto pitäisi tehdä ennenkuin nostin rikkoutuu ja rikkoo ohessa myös nokan. Menee nokka-akselikin vaihtoon. Se taas edellyttää jakopään purkamisen.
Kahdeksanventtiilisissä V10-koneissa nokat ja nostimet ovat tietämäni ja oman kokemukseni mukaan kestäneet varsin hyvin. Rakenne tosin on hieman erilainen koska V10:ssä on nostimien lisäksi lyhyet työntötangot. Rakenne on varsin meluisa. Vipusuhde on edullisempi kuin uusissa 8V-koneissa.
Aion laittaa RVS:n myös Centauron koneeseen. Kunhan otan sen käyttöön. Niin paljon se on hiljentänyt ja tehostanut moottorien käyntiä tähänastisissa kahdessa tapauksessa oman talouden pyörissä.
-
Onko matti huomannut polttoainetaloudellisten asipiden muuttuneen pidemmässä ajossa tai siis pitkällä tutkimusaikavälillä.
-
Itse luotan että RVS pitää työntötankokoneen tavalliset tasapäiset nostajat kunnossa.
8V-koneissa tuo nostajan vipusuhde on melkoinen: liikematka lyhyt mutta vastaavasti suuri pintapaine = sopii rullanostimille. Työntötankokoneissa vipusuhde on pintapaineen suhteen edullisempi.
Nostimien vaihto tönärikoneessa on melkoisen helppo sillä ne lähtevät pois nokka-akselia irrottamatta. Vain sylinterit pitää irrottaa. Tosin vaihto pitäisi tehdä ennenkuin nostin rikkoutuu ja rikkoo ohessa myös nokan. Menee nokka-akselikin vaihtoon. Se taas edellyttää jakopään purkamisen.
Kahdeksanventtiilisissä V10-koneissa nokat ja nostimet ovat tietämäni ja oman kokemukseni mukaan kestäneet varsin hyvin. Rakenne tosin on hieman erilainen koska V10:ssä on nostimien lisäksi lyhyet työntötangot. Rakenne on varsin meluisa. Vipusuhde on edullisempi kuin uusissa 8V-koneissa.
Aion laittaa RVS:n myös Centauron koneeseen. Kunhan otan sen käyttöön. Niin paljon se on hiljentänyt ja tehostanut moottorien käyntiä tähänastisissa kahdessa tapauksessa oman talouden pyörissä.
Kyllä tuo V10 nostajien arpeutuminen ainakin maailmalla on nyt tunnustettu ongelma. Eiköhän se ollut Lamersin kautta, kun sai uusia, kovempia nostajia. Ja muutamakin paja myi nostajatappien kunnostuspalvelua. En nyt muista oliko Ekun Centaurossakin uudet nostajat. Ainakin ne oli tarkastuksen alla muutama vuosi sitten.
-
Kysymys teemaa sivuten "
Rullanostajat Vaihteistot toimivat varmaan herkemmin Rvs:llä"
Ymmärsin että Sport1100 aikana 5 –vaihteinen vaihteisto oli kaasutinversioissa ensin suorahampainen ja muuttui sitten ruiskuversioissa vinohampaiseksi, hiljaisemmaksi. Korjaustoimena ehdotetaan Calin vaihteiston sisäkaluja sportin koppaan. Miten lie Centauro, sitä seuraava malli V11 oli taas suorahampainen.
”
Suorahampainen: heikompi kuin saman kokoinen vinohampainen mutta ei tuota aksiaalista kuormaa.
Vinohampainen: enemmän kantopintaa, vahvempi, tuottaa aksiaalista kuormaa.
Suorahampainen vaihteisto on yksinkertaisempi suunnitella (laakerit, seinämävahvuudet) – voidaan tehdä kevyt vaihteisto, tuottavat paljon ääntä.
”
Miten se menee, milloin vaihteisto oli suorahampainen ja vinohampainen V2 moottoreiden yhteydessä. Kyllä minulla -03 Cali piti 50 tkm kohdalla enemmän ääntä kun nykyinen V11 (suorahampainen, yhtä paljon ajettuna). Ovatko nykyisin siis kaikki vinohampaisia? Johtuuko tästä, että suorahampaisen ääntä ei voi saada RSV lisäaineella kovin alhaiseksi, koska ääni on "luontaista"?
-
Siinä on 1200 sportin laatikon sisuskalut. Eli eikö nuo ole aika suoria, paitsi ensimmäinen pari. Hiljainen on.
-
Pyörii. Rullat eivät ole molemmat suoria, ei saa olla. Mutta jos ei ole ohjausta, rulla menee tasan varmasti poikittain ja miten päin vaan.
My bad. Eihän sitä mikään pidättele pyörimästä, ellei sitä estetä. Mutta ollaan jo aika kaukana RVS:stä :)
Jos muuttaa rullanostajille, muuttuvat myös venttilien ajoitukset. Vaatisi erilaisen nokka-akselin.
-
Onko matti huomannut polttoainetaloudellisten asipiden muuttuneen pidemmässä ajossa tai siis pitkällä tutkimusaikavälillä.
En ole ryhtynyt vielä tutkimaan kulutusasiaa eikä aiempaa kulutustietoa ole kovin tarkasti muistiinpantu. Brevan kulutus vaikuttaisi vähäisemmältä kuin ennen mutta toisaalta on ollut varsin lämmintä joka vähentää kulutusta. Syksyn mittaan on joitakin pidempiä ajeluita joissa voin tarkastella asiaa. Perstuntumalla. Ennen pääsi tankillisella noin 400 km. Katsotaan miten käy jatkossa.
Yleensä ottaen ajotapani on muuttunut enemmän kierroksia käyttäväksi molemmissa RVS-käsitellyissä pyörissä. Ilmeisesti mekaanisten äänien katoamisen myötä. Katsotaan tuleeko itku lyhyestä ilosta.
Kyllä tuo V10 nostajien arpeutuminen ainakin maailmalla on nyt tunnustettu ongelma.
Pitääpä katsoa nostimet. Sentään reilusti yli 100.000 km takana ilman isompia remontteja/tarkastelua. Öljynä ollut koko ajan sama korkean pintapaineen kestävä moniastemineraaliöljy. Paitsi Italiassa oleskellessani käytin yhden vaihtovälin SAE50 mineraaliyksiasteöljyä kun siellä paikallinen Guzziguru niin suositteli. Oli hellejakso meneillään.
V10-koneen nokka-akselit ja nostimet on helppo katsoa samalla kun laitan uudet jakohihnat. Edellisillä ei montaa tonnia ole ajettu mutta pyörä on seisonut paljon. Useamman vuoden. Tosin ei yhtäjaksoiseksi.
Suurin ongelma on että jakopään hammaspyöriä ei saa varaosana. Aikomus olisi teettää alumiinirattaan korvaava osa teräksestä paikallisessa konepajassa.
että suorahampaisen ääntä ei voi saada RSV lisäaineella kovin alhaiseksi, koska ääni on "luontaista"?
En ole vielä katsonut että millaiset rattaat on California Adamantissa (Ent. Cali3 -89). RVS joka tapauksessa hiljensi jonkin verran toimintaa. En myöskään ole tutkinut mikä ratkaisu on Latimon Carillofornia Trikessä (Ent. Stone -02). Omistaja vaikuttaa olevan tyytyväinen RVS:n vaikutukseen. Oire eli melu loppui mutta katosiko vika samalla?
Vaihteiden kytkeytymiseen RVS:llä ei liene mitään vaikutusta koska kytkentähammastukset eivät ole koko ajan käytössä. Yleisemmin ehkä viitosvaihteella mutta siltikään vaihteen päälläolo ei tuota niihin sen tapaista kuormitusta joka ne kuumentaisi joka taas on edellytys RVS:n toiminnalle.
-
Pyörii. Rullat eivät ole molemmat suoria, ei saa olla. Mutta jos ei ole ohjausta, rulla menee tasan varmasti poikittain ja miten päin vaan.
My bad. Eihän sitä mikään pidättele pyörimästä, ellei sitä estetä. Mutta ollaan jo aika kaukana RVS:stä :)
Jos muuttaa rullanostajille, muuttuvat myös venttilien ajoitukset. Vaatisi erilaisen nokka-akselin.
Kyllä. Voi myös käyttää hurjempia ramppeja kun ei ole laahurinokka. Vakionokkaa käyttäessä ajoitus muuttuu ja asteet vähenevät.
-
Katselin räjäytyskuvista millaisia ratastuksia on seuraavissa malleissa.
Lähde on SteinDinsen osaluettelo.
Cali T3 vinot hammaspyörät
Centauro V10 vinot hammaspyörät
Daytona V10 suorat hammaspyörät
1100 Sport Corsa suorat hammaspyörät
1100 Sport Inj. -96--99 molempia vaihteistoja
Cali3 vinot hammaspyörät
Cali Stone vinot hammaspyörät
Breva 1100 suorat hammaspyörät
1200 2V Sport suorat hammaspyörät
1200 8V Sport suorat hammaspyörät
1100 Brevoissa alussa vaihteistossa sysäyksenvaimennin, myöhemmin ei.
1200 ei sysäyksenvaimenninta vaihteistossa.
Ensiöveto on CARC-malleissa vinohampainen. Muuten suorat rattaat. Melkoisen hiljaiset ovat suoriksi. Olisiko ryntöpintojen muoto mietitty uusiksi???
-
Toissapäivänä kävin hakemassa tankin täyteen bensiiniä.
E10 moottoripolttoainetta, paljon pysähdyksiä ja käynnistyksiä ja kiihdytyksia sisältävässä kaupunkiajossa 350 km matkalla, (jolloin trippimittari ryhtyi mittaamaan varatankilla ajettua matkaa) kului 5,71 litraa sataa kilometriä kohti. Varatankilla olisi siis päässyt vielä noin 70 km nätisti ajeltuna. Pyörässä oli sivulaukut paikoillaan mutta kuorma alhainen: sivulaukut melko tyhjät ja kuljettaja ajovarusteissaan noin 110 kg. Ei matkustajaa.
Säätila oli pääasiassa yli +20C. Aiemmin on havaittu että kulutus on lämpimällä säällä pienempää kuin viileällä. Kone kävi kaupunkiajossa kuumana joka oli havaittavaissa mm pakokäyrien tummansinisestä sävystä. Aiemmin ne olivat vain ruskeat. Putkisto on ruostumatonta terästä jonka taas talvikaudella kiillotuskoneella kiilloitan nätiksi.
Kulutusta ei voi pitää kovin vähäisenä mutta näin näppituntumalla, vaikka näin puhdasta kaupunkiajoa ei ole aiemmin ollut tässä mitassa, pitäisin kulutusta kohtuullisena. 350 km suoritus tankillisella antaa ymmärtää että tasaisemmalla matka-ajolla kulutus voi vielä pudota sille tasolle että tankillisella pääsee noin 450 km kun polttoaineen vähäisyydestä ilmottava valo syttyy. Aiempi ennätys on hieman yli 400 km tankillisella ja säätila oli helteinen.
Mikä sitten on RVS:n ansiota on vielä liian aikaista sanoa. Moottori kuitenkin on herkempi kierroksille ja käy nätimmällä äänellä vaikka ohjeen mukaan vaikutukset alkaisivat näkyä vasta tuhannen ajetun kilometrin jälkeen.
Nyt on ajettu RVS moottoriöljyn joukossa vasta vajaat 600 kilometriä. Ajotapani on myös muuttunut enemmän kierroksia käyttäväksi koska moottori on mekaanisilta ääniltään vaimeampi ja värinät vähäisempiä. Tosin 1100 Brevan kone ei ole koskaan tärissyt mitenkään erityisen huomattavasti.
-
Otsikkoa sivuten:
pistin tuoreista osista kasattuun perään ohjeistuksen mukaisen määrän RVS-liejua sekaan heti alusta lähtien.
Jossain vaiheessa kaadan sekaan Molykotet, kunhan nyt ensin hieron metalleja toisiinsa ehkä sen puolisentoista tuhatta kilometriä.
Olisi kiva tietää mitä pinnoilla tapahtuu, mutta a) ehkä sen näkee b) aika näyttää.
-
Aktiivisen 1100 Brevan vaihteistohammastuksien äänien kuuntelemisen jälkeen laitoin tänään RVS-muhjun vaihteistoon. Jäljellä pari kokoontumisajoreissua että tuhansia kilometrejä tuskin enää tälle kaudelle tulee. Arkiajotkin ovat kokolailla vähäisiä. Tuleva viikko vaikuttaa ajosään suhteen lupaavalta. (Lähde:Accu Weather/Tampere) Korostan että vaihteistossa ei ole ilmennyt minkäänlaista ongelmaa tai poikkeavaa ääntä. Aiemmin ostin T3-pakkauksen vaihteistolisäainetta ja siitä puolet oli jäänyt käyttämättä. T3-pakkauksessa on ainetta kolmen litran öljymäärään joten puolet siitä riittää Brevan laatikkoon.
-
Aiemmin ostin T3-pakkauksen vaihteistolisäainetta ja siitä puolet oli jäänyt käyttämättä. T3-pakkauksessa on ainetta kolmen litran öljymäärään joten puolet siitä riittää Brevan laatikkoon.
Niin, olisihan sitä voinut kimpassa ostaa pakkauksen, ettei olisi jäänyt puolikas tai kaksi kolmasosaa hyllyyn notkumaan.
-
Aina ei mene tasan. Saanet sen lisäaineen jämän markkinoitua tai laitat vaikka siihen saksalaiseen kulkuneuvoon. Tai joihinkin saksalaisiin kulkuneuvoihin.
Kimppaostoksena tulee edukkaammaksi koska isompi määrä maksaa suhteessa vähemmän ja samalla työvälineellä (injektioruutta + letku) voi aineen jakaa tarkasti.
-
Harmi, että Jussin sijainti on itseeni nähden etäällä. Olisin voinut osallistua kimppaan.
-
Aina ei mene tasan. Saanet sen lisäaineen jämän markkinoitua tai laitat vaikka siihen saksalaiseen kulkuneuvoon. Tai joihinkin saksalaisiin kulkuneuvoihin.
Kimppaostoksena tulee edukkaammaksi koska isompi määrä maksaa suhteessa vähemmän ja samalla työvälineellä (injektioruutta + letku) voi aineen jakaa tarkasti.
No eipä tuo RVS T3 purkki nyt vararikkoon aja :)
Tätä ei kyllä kukaan usko, mutta .... olin täysin unohtanut että mullahan on myös BMW R1100GS.
Tuuppaan ne liemet sinne kun kerkiän. Siinä vaan se, että sillä pitäisi sitten ajaa samantien, ja sen akku on nyt guzzissa ja se on seisonnassa ja ja ja.
-
Lähdehän Saksanseisojalla viikonlopuksi Savojärven Telttakokoontumiseen. Siinä tullee liki riittävästi sisäänajoa kun ajat hieman kapoisempia polkuja eestaas. Viikonlopun ajan vakuutus ei montaa euroa maksa.
http://heyevent.uk/event/i5hsrdryfu6yga/26-savojarven-telttakokoontuminen-25-2792015
-
Tervehdys
Motonetistä on satavana 3 erilaista RVS käsittelyä vaihteistoon T5 , T6A ja T3 , mitä näistä kuuluu käyttää mp:n vaihdelaatikkoon ?
-
Jos kyseessä on Guzzi, samaa kuin auton laatikkoon. T3 tai T5, ero lienee vain pakkauskoossa (3 litraan ja 5 litraan).
-
Tieto lukee kyllä rasiassa. T tarkoittaa Transmissiota eli vaihteistoihin ja perävaihteisiin soveltuvaa ainetta. 3 on maksimi öljytilavuus. T3 on kolmen litran ja sitä pienempiin öljytilavuuksiin eli juuri Guzzin vaihteistoon passeli ja siitä saa kaksi käsittelyä. Esimerkiksi tuhat kilometriä tai aikaisemmin ennen öljynvaihtoa tehtävään käsittelyyn ja sitten uudestaan uuden öljyn kanssa. Sen jälkeen ainetta ei enää tarvitse tulevissa öljynvaihdoissa laittaa.
T3, T5 ja T6 ovat samaa kamaa. Joten kimppaostoksena tulee kustannusta jaettua edullisemmin.
Jos on ostanut ison satsin eikä aio sitä heti kokonaan käyttää annettiin Tampereen Kompressorikeskuksesta ohjeeksi että tuubillinen ainetta sekoitetaan öljyyn jos sitä joudutaan varastoimaan. Tuubi kun on avattu aine alkaa hapettumaan mutta öljyn seassa pimeässä ja viileässä säilytettynä se pitää ominaisuutensa. Säilytykseen voi käyttää mukana tulevaa injektioruiskua.
Kun setti jaetaan niin helpoiten homma käy niin että tuubin sisällön siirto ruiskuun ja sen jälkeen imaistaan sillä vaihteistoöljyä puoli ruiskullista jonka jälkeen sekoitetaan huolellisesti, sitten vedetään vaihteistoöljyä ruisku täyteen ja sekoitetaan lisää jonka jälkeen puolet ruiskun sisällöstä kohteeseen 1 ja toinen puoli kohteeseen 2.
Saman sisältöinen on moottorilisäaineen merkintätapa, esim G2, G4, jne. Siinä tulee öljy ja lisäaine erikseen eri astioissa jotka sekoitetaan keskenään ja lisätään moottoriöljyn joukkoon. Käsittelyn voi tehdä kuten edellä, kahteen kertaan tai suoraan öljynvaihdon yhteydessä kertaalleen. Sitten vain odottelemaan mahdollista vaikutusta.
Tampereen Kompressorikeskus käyttää öljyvoitelun omaavissa kompressoreissaan tätä ainetta jota he myyvät myös ulos. Ovat myyneet jo pitkään. Samaa kamaa on myös saatavilla muilla tuotenimillä. Amerikassa aineen nimi on Guardian Angel: https://www.youtube.com/watch?v=TJSBQ5NQTCw
http://www.kompressorikeskus.fi/
http://www.motonet.fi/fi/kategoria/1355/919979/RVS-Tuotteet
-
Sellainen havainto kävi, tai oikeastaan varmistui, että normaalisti 10.000 km ajettu öljy ei ennen ollut ollenkaan niin mustaa kuin nyt kun RVS:sää on ollut joukossa kohta 1000 km matkan. Taidanpa tehdä ennenaikaisen öljynvaihdon koska öljy on mustaa kuin terva. Ei läpi näy. Tosin nyt on "virallinen" vaihtohetki enää vajaan 1000 km perästä.
Tästä voi ehkä päätellä että moottorin sisälle aiemmin tarttunut noki- ja muu töhnä on liuennut öljyn joukkoon. Tekeekö RVS öljystä pesevää ei ohjelappuset kerro.
-
Ei sen pitäisi olla kovin huuhtelevaa ainetta. Ei ainakaan spekseissä huudella mitään sitä ne päin. Moottorin huuhteluaineet on erikseen.
-
Öljy on ollut kaiken aikaa sama mineraali 20W50. Nyt vain oli poikkeuksellisen mustaa kun katsoin öljytikun. Tavallisesti kuultaa läpi mutta nyt on kuin dieselmoottorista laskettu. Huolto on ennen talvilepoon laskua eli kohta.
Olisiko jotain muuta syytä moiseen? Kone käy nätisti. Todennäköisesti musta öljyn joukossa on nokea. Olisiko kylmällä säällä ajelu ja sen vuoksi rikas seos syynä?
-
Niin pieni tilkkanen Rvs:ää ei voi sisältää kovin paljoa liuottimia, että siitä johtuisi. Eli syyn on oltava muualla.
-
Ehken sitten kylmän kesän syytä. Ennen sylinterinpään lämpöanturimuutosta pyörä söi alla 20 asteen ulkoilmalämmössä huomattavasti enemmän polttoainetta kuin nykyisin. Ajotavasta riippuen säästö on ollut 0,5 litrasta liki kahteen litraan sadalle kilometrille. Osa saattaa olla RVS:nkin vaikutusta mutta suurin ansio kuitenkin anturimuutoksella. RVS on vaikuttanut siihen että kone käy nätimmin ja tulee käytettyä korkeampia kierroksia.
-
Just tossa töihin ajellessa tuumailin, että tänä kesänä tullut ajettua aika vähän ja sitten ottanut siitä vähästäkin kaiken irti. Ei ole oikein ajotyyli ollut ihan yhteiskuntakelpoista. En uskalla edes arvailla kulutusta sataselle näille sulille keleille..
-
Oma kokemus RVSn sisaresta on, ettei öljyä ole tummentanut. Tuo lisäaine ei taida karstaa juuri liuottaa, mutta jo 20% etanolia polttoaineessa kyllä sen voisi tehdä. Liitekuvassa 2-tahti koneella tehtyä pesevyys-vertailua.
-
RVS on mulle täysin tuntematon, mutta X-1R:ään luotan aamenen kanssa. Myös hieman isommissa koneissa ( cyl. dia 320 mm. 750 i/min, 7500 ahv.)
-
Jos etanolia on joukossa 20% niin siitä on noin 2% silkkaa vettä koska alkoholi ei esiinny itsenään ilman pientä vesimäärää. Lisäksi se vesi joka on seonnut kuljetuksen, sälytyksen, jakelun ja käytön aikana alkoholiosuuteen. Vesi pesee varsin hyvin nokea ja karstaa pois. Varmaan alkoholikin. Omassa Alkoholipyörässä käytin polttoainetta jossa on 85% etanolia. Venttiilit, tulpat ja männänlaet ovat kuin juuri asennetut.
Pitänee tutustua tuohon X-1R-aineeseen. Kaikenlaisia muitakin aineita on joiden nimiin monet vannovat. Lisäaineita käytetään lentokoneidenkin rakenteissa. Olipa yksi laatu nimeltään vielä samaa jota joskus Ostos-TV:ssäkin mainostettiin.
-
Sama juttu serkun auton viinamoottorissa. Lisäboonuksena öljy pysyy kirkkaana (jos moottori sytyttää kaiken sille tarjotun pontikan..)
-
jos moottori sytyttää kaiken sille tarjotun pontikan..
Tämä on se tärkeä asia. Ei riitä että suuttimet suurennetaan (kaasutinvehkeet) tai suuttimen aukioloaikaa (ruisku) pidennetään. Alkoholipolttoaine palaa eri tavalla kuin totuttu moottoribensiini.
Kaikki muutama vuosi sitten myydyt "etanolimuunnossarjat" eivät kaikkia palamistapahtuman eroja huomioineet ja ongelmia saattoi ilmetä. Lisäksi etanoli palaa huomattavasti kylmenpänä joka ei edistä "lämpövoimakoneeksi" suunnitellun moottorin toimintaa.
Itsekin muokkasin tavallisesta imajäähdytteisestä moottorista etanolille sopivamman. Vaati silti paljon kokeiluita, muutoksia ja varustelua että homma alkoi pelata edes tyydyttävästi. Nyt proggis on ollut tauolla trikekehitystyön vuoksi. Palaan asiaan kunhan taas pääsen siihen perehtymään. Oppia on tullut paljon.
Itseopiskelin alustavasti Styryn mainitseman X-1R-aineen ominaisuuksia. Vaikuttaa hyvin samanlaiselta, toimintatapaa myöden, kuin RVS. Markkinointikin on liki yhdenmukaista.
-
Tenu tekee öljystä kinuskikastiketta.
Joo, tuo Rvs ja Xr on autofoorumilla arvioitu likipitäen samaksi aineeksi. Vaikutukset ovat yhtenevät. Myös ilmeisesti hintakin.
-
Tenu tekee öljystä kinuskikastiketta.
Kyllä, mutta välillisesti. Jos polttoaineensyöttö ja sytytys on kohdallaan niin ongelma on se että kone pyrkii silloinkin käymään liian kylmänä ja öljyyn kertyy vettä. Mutta se ei ole sitä vettä mitä alkoholin mukana on vaan sitä mitä kylmään öljyyn sekaantuu ihan muutenkin.
-
Tarkoitin sitä, kun oikeasti on syöttöä ja kone ei polta-> tenu menee öljyyn. Serkun autossa oli 1300cc suuttimet ja softavian takia aukiolo tärähti lähes 100 prosenttiin heti kun virrat käänsi päälle. Öljy oli suht äkkiä puuroa.
-
... auton viinamoottorissa. Lisäboonuksena öljy pysyy kirkkaana...
E85 ja Resurs lisäaine, niin ei öljynvaihdossa ulkonäöstä juuri tiedä joutaako uusi vai vanha öljy jätteenkäsittelyyn.
Peläten, että liian rikas seos huuhtelee öljykalvon, niin laitoin tuon lisäaineen. Siis sillon, kun siirryttiin E85:een ja vielä etsittiin sopivia ja toimivia säätöjä. E85:n hyötysuhde parani selvästi lisäennakolla, imuilman esilämmityksellä ja moottorin tuulisuojalla.
Itseopiskelin alustavasti Styryn mainitseman X-1R-aineen ominaisuuksia. Vaikuttaa hyvin samanlaiselta, toimintatapaa myöden, kuin RVS. Markkinointikin on liki yhdenmukaista.
Saattaa olla samat juuret. "Proven by Nasa" ja "Developed for Nasa" ei väitä alkuperän olevan uudella mantereella, vaikka se sieltä Suomeen tuodaan.
Tässä (linkki (https://www.youtube.com/watch?v=NSJyu2HC7II)) mainoskokoelma, jossa heti alkuun motolla tehdään dynotestiä.
RVS ja rinnakkaisten vähäinen julkisuus lienee seurasta, että kaikkea humpuukia on ollut vuosikymmenet, niin toimivastakaan ei juuri uskalleta isosti huudella. Kuten E85 - heti kommentoidaan, että "oot kun se Doc siinä paluu tulevaisuuteen elokuvassa". Joopa-joo... jättikaiutin olis kiva, muttei kleinbussilla henkeä havittelevat.
-
Rvs ja X1-R erona on ainakin se että ärveeässän tribokeraamisen pinnan pitäisi kestää ainakin 100tkm eli sitä ei tarvitse lisätä joka öljynvaihdossa kuten X-1R ainetta kannattaa aineen myyjän mukaan lisätä .
Rvs muodostaa siis metallikeraamisen pinnan joka ei lähde kuin kulumalla pois eli ei häviä oljyä vaihtaessa sen vaikutus. Hyvää ainetta kuulemma tuokin X-1R kuulemma on, mutta ei taida silti tehdä uutta pintaa kuluneen tilalle kuten RVS.
rvs.fi sivuilla on paljon infoa aineesta esim. Saksalaisen tutkimuslaitoksen tuv tekemästä testistä jossa todettiin puristuspaineiden tasottuminen ja lisäys sekä polttoaineen kulutuksen vähentyminen autoilla testatessa.
Kaverilla oli n. 7 vuotta sitten 32tkm ajettu vm 1998 ajettu ns tuonti hayabusa , siihen tehtiin rvs käsittely jonka seurauksena tehot kaverin mukaan lisäänty perstuntumalta mukavasti ja tyhjäkäynti nousi 1000:sta -1200rpm ja käynti tasottui eli saman kaltaisia muutoksia kuin monissa kokemuksissa
on käynyt. Tuv testi vahvisti pertuntuma testin myähemmi ;D On siitä aineesta niin paljon kokemuksia ja testejä ja lisäksi If vahinkovakuutus takeena vahinkojen varalta jos jotain kävisi.
Olis kai semmosestakin kuulunut kun "huono kello kuuluu paljon kauemmas kun hyvä"
Laitettiin äskettäin työkaverin 280tkm ajettuun 1,4 Golffin moottorin Rvs, kun hydrauliset venttiilin nostajat piti melkosta ääntä se hävisi vajaan puolen tunnin ajon jälkeen
mutta tuli uusi ongelma: nyt kuuluu vaihteiston ääni häiritsevästi >:(
-
RVS:n esitteessä on mielestäni ristiriita: aineen vaikutustapa on tarttua kuumeneviin kohteisiin jolloin on selvää että ainetta pitää olla "vapaana" öljyn joukossa tarttumaan toimeen. Öljynvaihdon yhteydessä aine lähtee pois. Jos sen jälkeen tulee kuumenevia kohteita niin öljyssä ei enää ole aktiivista aineosaa.
Se tietenkin on selvää että jos aine on jo tarttunut johonkin kohteeseen ei se siitä helposti irtoa ja saattaa kestää sen luvatun 100.000 km.
Tähän mennessä, omien laitteiden osalta, kahden moottorin (Breva 1100 ja California Adamant 1000) äänet on aine hiljentänyt. Myös yhden vaihdelaatikon ulinat osittain mutta Brevan vaihteiston ensiövedon äänet ovat entisensä. Latimon Carillofornia Trikessä vaihteisto hiljeni omistajaa tyydyttävästi muutaman tuhannen kilometrin matkalla.
-
Eiköhän sitä ainetta sinne koneeseen jää vaihdon yhteydessä, ellei joka kerran pese moottoria öljynvaihdossa.
-
Kiinostavia aineita kehitelleet.
Kokonaisuutena hyvin positiivisia on kommentit.
Kai se täytyy itsekin testata RVS, jos vähän lähtisi koneen/ laatikon äänistä.
Mistä Matti mainitsi että tarttuu nimenomaan kuumiin pintoihin, niin ensi kesänä jos sattuu kunnon helteet ja joku pidempi lenkki vaikka lappiin konetta kuumana käyttäen olisi varmaan ihanteellinen pinnoitteen "sisäänajo".
-
Eiköhän sitä ainetta sinne koneeseen jää vaihdon yhteydessä, ellei joka kerran pese moottoria öljynvaihdossa.
Ei jää.
Se on nanokokoista hitulaa ja kulkee öljyn seassa. Öljyt pois -> hitulat pois.
-
Mistä Matti mainitsi että tarttuu nimenomaan kuumiin pintoihin, niin ensi kesänä jos sattuu kunnon helteet ja joku pidempi lenkki vaikka lappiin konetta kuumana käyttäen olisi varmaan ihanteellinen pinnoitteen "sisäänajo".
Kuumuus tässä yhteydessä tarkoittaa mikroskooppisen pientä aluetta, missä rauta osuu toiseen rautaan tai muuhun metalliin, toisin sanoen paikkaa jossa öljy tai molykote ei ole estämässä kontaktia.
-
MotoJussin kommenti "Kuumuus tässä yhteydessä tarkoittaa jne"
Ahaa. Eli aineesta menee 99% harakoille.
Mites sellainen skenario että ajaisi jotain 1-2000km aineella ja vaihtaisi toiseen pyörään ja sama hoito vaikka kolmanteen.
Voisi toimia?
-
Rvs aineesta voi kysyä myös suoraan valmistajalta , itse olen tehnyt niin monesti vuosien varrella ja mielellään ovat antaneet infoa.
Niiden sivuilla myöskin selitetään aineen toiminta periaate helppo tajuisesti ja siellä on kiinnostavaa tietoa monista eri käyttö kohteista.
-
Eiköhän sitä ainetta sinne koneeseen jää vaihdon yhteydessä, ellei joka kerran pese moottoria öljynvaihdossa.
Ei jää.
Se on nanokokoista hitulaa ja kulkee öljyn seassa. Öljyt pois -> hitulat pois.
Tarkoitin tuolla sitä, että eihän kaikki öljy koneesta poistu öljyä vaihtaessa muutenkaan. Pitoisuus öljyssä toki vähenee, mutta ei se sieltä poistu.
-
Ottakaas nyt ihan tosissaan ehdotus.
Jos aineesta menee suurin osa hukkaan öljynvaihdossa, niin miksei öljyt toiseen pyörään kesken kautta ja vaikuttaisi vielä aineet?
Purkillisten hinnat on kuitenkin aika kovia.
-
Purkillisten hinnat on kuitenkin aika kovia.
Olen tilannut useamman satsin kerralla täältä http://resurs.lt/index.php?route=common/home
Aine on samaa, kun RVS ja tulee Suomeen lähetyksen seurantanumerolla viikossa.
( Selostukset tuotteista Suomeksi sivun lopulla -> http://www.kaasutinexpertti.fi/shopultra1/cat/product_catalog.php?c=40 )
Guzzin laatikko hiljeni, auton moottori käy pehmeämmin, veneen diesel käynnistyy kevyemmin ja käy tasaisemmin. Viimeksi tuli tilauksen mukana 10% alennuskuponki. Myöhemmin tyytyväisyyskysely s-postiin, johon vastaamalla 25% alennuskoodi seuraavaan tilaukseen. Hyvänä pidetään asiakasta. Pitäiskö mun vielä jäädä odottamaan ilmaisia näytepakkauksia ;D
Tilasin nyt kumminkin 2xEngine Total 50g ja 2xTransmission Total 50g. PayPalilla maksoin vieraana (as quest) eli rekisteröitymättä mihinkään. 7.00 euroa ottivat lähetyskuluihin. Yhteensä siis 39,- euroa (ilman alennuksia) 4x50g kotiin kannettuna. Riittää kahteen vaihteistoon ja 2-4 öljynvaihtoon. Liettua on meille tulliton EU maa.
Suomesta noidenkin purkillisten hinnat olis kuitenkin aika kovia -> 104,50,- €.
EDIT:Lisäys -> Tilaus maksettu pe 18.9. klo 15.30 ja paketti perillä ke 23.9. klo 13.00 Etelä-Suomessa.
p.s.Liitekuvan kuponkini saa mun puolest käyttää kuka ensin ehtii tai vaik useampikin, jos toimii.
-
Yritin kysyä tuolta Resursin suomen toimittajalta sähköpostilla miten kauan aineen tekemä pinnoite kestää ,mutta en ole saanut vastausta . Onko tähän tietoa kellään? Voiko varmuudella sanoa että aine on samaa kuin RVS , mihin väite perustuu?
-
Monia aineita on väitetty samaksi mutta en tiedä totuutta. Aina voi olla skeptinen sen suhteen ratsastaako jokin markkinointinimi toisen maineella maininnalla "samaa ainetta mutta eri nimellä" tai "saman kaltaista" joista jälkimmäinen voi sitten jo olla mitä vain...
Myös pitoisuus voi vaihdella. Voi olla samaa ainetta mutta vähän ja "kantoaineena" halpaa öljyä.
Kun nyt maineeseen päästiin niin onko kehumisen sijasta vastakkaisia kokemuksia? Onko jossain tapauksessa RVS:stä ollut muuta harmia kuin rahanmeno?
-
Voiko varmuudella sanoa että aine on samaa kuin RVS , mihin väite perustuu?
http://www.rvs-tech.ru/eng/experts.html Maailma on pieni - miksi keksiä pyörää uudelleen. Nykyistä RVS Tecnology Oy:tä (linkki (https://www.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=2064037&kielikoodi=1&tarkiste=0883F8F576610A8F14CEEC5D7C2AC69B042C2661&path=1547;1631;1678)) ennen lisäaineen toi suomeen Aleksander Gortchakov (linkki (https://www.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=2021207&kielikoodi=1&tarkiste=2C89499128D0898E280F9CED68B4B553CF41FB54&path=1547;1631;1678)).
RVSn historian alusta saakka voi lukea -> linkki (http://www.rvs-tec.com/index.php/site-map?showall=1&limitstart=). Matkan varrella 2/4:stä perustajasta erosi ja v.2007 firmasta tuli Suomalainen. RVS on patentoitu tuotemerkki, joten muut on "kopioita" tai aiemmasta tuotantovaiheesta johdettuja samankaltaisia aineita. Jos ei siis samoja, niin ainakin lähisukua, kuten toimipaikatkin Pietarissa.
-
Kun nyt maineeseen päästiin niin onko kehumisen sijasta vastakkaisia kokemuksia? Onko jossain tapauksessa RVS:stä ollut muuta harmia kuin rahanmeno?
Autofoorumeilta ei vastakkaista/haittaa ole kuulunut. Käytännössä menee niin, että joko on hyötyä tai ei ole. Vikoja tai kulutuksen lisääntymistä ei ole tullut vastaan.
-
Autossa aikoinaan jännitin, ettei lisäaineesta tulisi pakokaasuihin mitään epäpuhtauksia. Lähinnä pelkona vaikutus lambda-anturin tai katalysaattorin toimintaan. Ei ole ilmennyt mitään vaivaa, eikä liitekuvan mukaisia väristyksiä.
-
Tuossa pelastaa varmaan se, ettei aines ole mikään pesevä moottorinparanne. Niillä on monesti oireena viskositeetin pieneminen ja sitä kautta öljyn/kuran kulutus. Ne kyllä paistuvat lambdaan kiinni.
-
Nyt sain vastauksen Resurs aineen toimittajalta . Vastauksen perusteella jotain eroa ainakin kulutus kestävyydessä ilmeisesti . Lainaus vastauksesta:"Resurs-pinnoitteen kestävyys riippuu täysin metallipintojen kuluneisuudesta sekä kuormituksesta.
Hyvin kuluneessa moottorissa, jonka öljynkulutus on jo litra 1000 km kohti, pinnoite kestää tavallisesti enintään kaksi öljynvaihtoväliä, jonka jälkeen öljynkulutus alkaa taas nousta alkuperäisiin lukemiin.
Vähän kuluneessa moottorissa käsittelyn vaikutus voi kestää 40 000 - 60 000 km.
Vaihteistossa ja vetopyörästössä vaikutus on vielä pitempi, koska siellä erityisesti öljyn lämpötila pysyy tuntuvasti alempana, koska Resurs vähentää kitkaa merkittävästi."
(RVS luvataan kestävän "ainakin 100000km tai vastaava tuntikäyttö)
-
Miten näitä aineita, jotka esimerkiksi vähentävät kitkaa, markkinoidaan ja mikä on niiden käyttötarkoitus sekä käyttökohde on toisinaan vaikea erottaa. Jotkin aineista ovat öljyn lisäaineita, ehkä periaatteeltaan jo samoja kuin hyvälaatuisessa öljyssä jo on valmiina. On kitkanpoistajia ja viskositeetin lisääjiä, yms. Keskitytään siis puhtaasti öljyn ominaisuuksien parantamiseen.
Sitten on nämä toiset aineet jotka eivät ole öljyn lisäaineita vaan metallin lisäaineita mutta "kuljetetaan" käyttökohteeseen öljyn mukana. RVS on siis näitä jälkimmäisiä aineita edustava mömmö.
Joskus kauan sitten ostin laakeriliikkeestä kokeeksi vaihteistolisäainetta joka poistaa kitkaa merkittävästi ja tehoaa nimenomaan rattaiden kosketuspintojen ja laakereiden kitkaan. En kuitenkaan lukenut pienellä präntättyä ajatuksen kanssa: siellä kerrottiin että vaihteistossa ei saa olla muoviosia. Itse asiassa olin melko varma että ei ole. Mutta olipas: Quotan kytkinakselin kaksirivisen kuulalaakerin kuulahäkki oli tehty muovista. Parin viikon päästä öljynvaihdosta laakeri poiki. Onneksi kuulat eivät lähteneet seikkailemaan vaihdelaatikon sisälle vaan pääsin välittömästi vian jäljille ja sain sen korjattua vielä samana päivänä. Vika kun ilmentyi ensimmäisen kerran oman autotallin edessä rajuna öljyvuotona.
Olen siis hyvin epäileväinen kaikenlaisten lisäaineiden suhteen ja varsinkin niistä kertovien "käyttäjien kokemuksia" -juttujen osalta. Heidän vaikuttimensa tai taustat kun eivät yllättäen aina jutuista selviä. RVS:stä olen kerännyt kokemuksia välillisesti noin kymmenen vuotta: kaverilla on ollut kaikenlaisia vanhoja pyöriä ja autoja ja hän hurahti RVS:ään jo silloin. Mitään poikkeuksellista vikaantumista ei ole esiintynyt: toisaalta ei voida sanoa että olisivatko kyseiset kulkineet olleet yhtä hyvässä kunnossa ilmankin RVS:sää. Kokemus siis kertoo että aine ei ainakaan hajota tekniikkaa.
-
Joskus kauan sitten ostin laakeriliikkeestä kokeeksi vaihteistolisäainetta joka poistaa kitkaa merkittävästi ja tehoaa nimenomaan rattaiden kosketuspintojen ja laakereiden kitkaan. En kuitenkaan lukenut pienellä präntättyä ajatuksen kanssa: siellä kerrottiin että vaihteistossa ei saa olla muoviosia. Itse asiassa olin melko varma että ei ole. Mutta olipas: Quotan kytkinakselin kaksirivisen kuulalaakerin kuulahäkki oli tehty muovista. Parin viikon päästä öljynvaihdosta laakeri poiki. Onneksi kuulat eivät lähteneet seikkailemaan vaihdelaatikon sisälle vaan pääsin välittömästi vian jäljille ja sain sen korjattua vielä samana päivänä. Vika kun ilmentyi ensimmäisen kerran oman autotallin edessä rajuna öljyvuotona.
Oliko kuulahäkissä nähtävissä syöpymiä? Olen jotenkin hyvin skeptinen, että noin nopealla aikataululla rikkoisi kuitenkaan. Noita muovihäkkisiä laakereita on tuhoutunut laatikoista ilman lisäaineitakin.
-
Paha sanoa kuulahäkin syöpymistä mitään. Oli sen verran pienenä muhjuna öljyn joukossa tuo häkki. Toisaalta olen tavannut rikkinäisiä muovihäkkisiä laakereita muuallakin eikä mitään lisäainetta ollut käytetty.
Noita muovihäkkisiä laakereita on tuhoutunut laatikoista ilman lisäaineitakin.
Niinpä juuri. Olen suosinut metallihäkkisiä laakereita kun niitä olen vaihdellut. Toisaalta niitäkin on ollut rikkinäisenä pyörimässä vaihteistoöljyn ja -rattaiden seurana.
Olen tullut siihen tulokseen että kytkimen käyttö ja kytkinlevyjen ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi kaksirivisen urakuulalaakerin kestoon. Kytkinlevyt voivat muodostaa toispuoleista kuormaa kytkinakseliin ja saa aikaan suuren sivuttaismomentin ja jo valmiiksi rasittunut urakuulalaakeri antaa periksi. Myös niin että ulomman kuulakehän taemman kuulauran pohja on haljennut ja kuulat sekä särkynyt ulkokehän reuna on löytynyt vaihdelaatikon pohjalta sekä kytkintilassa on ollut paljon vaihteistoöljyä.
-
Tämä oli takavuosina Bmw-pyörissä epidemia. Muovilla talousedun vuoksi korvatut laakerihäkit porsivat tietyn ikäisinä. Niitä sitten korvattiin metallisilla, kannattikohan Bemarille säästö.. :P
-
Onkohan tuossa aineessa mitään itua:
http://www.belray.com/sites/default/files/pds_files/Big%20Twin%20Transmission%20Oil.pdf
Eli Bel Ray 85W-140 GL-5 vaihteisto- ja peräöljy kehitetty kuulemma juuri V-twineihin, näkyy löytyvän Motonetistäkin.
Lyhyellä googlauksella en kyllä löytänyt, että onko mineraali vai synteettinen.
-
>>>Final drives, including standard and limited-slip differentials and shaft drive transmissions requiring hypoid gear oil<<<
Limited-slip, siis "lukkoperä" öljy. Tämähän kävisi mun Transittiin peräöljyksi, muuten mutta on liian
paksua 85w-140.
Pikkulohkon (NTX) perään voisin laittaa, ilman molykotea.
-
Ulvonta on kyllä ankaraa, oma pää ei kestäisi tuollaista siviiliajossa kuunnella… :-\
https://www.youtube.com/watch?v=uSdRuJhXTLQ (https://www.youtube.com/watch?v=uSdRuJhXTLQ)
(alussa paljon ”tyhjäkäyntiä”)
”
Kaasutinsportit (Sport 1100) toimitettiin suorahampaisilla vaihteistoilla, niillä, joita sai Guzzilta 80 -luvulla ”kilpavaihteistona”. Kun ruiskumalli tuli ulos (Sport 1100 ie), käytettiin ensin suorahampaiset vaihteistot pois. Vasta myöhemmissä Sport ie malleissa oli vinohampaiset vaihteistot. Vaihteiston ”laulaminen” ei ole syy huolestua, eikä kerro viasta. Suorahampaisiin ei enää saa kaikkia varaosia, eivätkä sisäosat (vino/suora) käy toisiinsa, siksi ne ovat kilvanajoa harrastavien (ja sivuvaunu-) piireissä kysyttyä ja kallista tavaraa.”
-
Suorat hampaat huutaa kuten 1400 Californiassa. Tietää äänestä mikä vaihde on päällä. Mutta jos vinohampainen vaihteisto valittaa on kyseessä vika. Toki jokainen kai tietää millä vaihteistolla ajaa? 90% tai enemmän on vinohampaisia siviilimalleissa. Vinohampainen on pitkällisessä käytössä kestävämpi mutta suorahampaisessa on pienempi sisäinen kitka.
Että kuunnelkaahan sillä korvalla.
Ai niin. Pikkulohkoissa on suorahampaiset vaihteistot.
-
Ja kyllä myös vollottaakin. Enemmän tai vähemmän.
-
Tervehdys
5t km ajettu T5:lla RVS- käsittelyn jälkeen, mitään erityistä muutosta en ole huomannut 4-vaihde "ulisee" kuten ennenkin, eikä vaihteiden kytkeytymisessä ole tapahtunut mitään parantumista. Nyt on vaihdelaatikon öljynvaihto edessä, kannattaako RVS-käsittelyä jatkaa vai palata normi öljyyn ?
-
Ristiriitaisia kokemuksia minulla.
LeMansin vaihteistossa RVS on ollut vajaat 2000km, vitosvaihteen jollotus on ehkä hieman pienentynyt, sietämättömästä juuri siedettävälle
tasolle. Tosin vaikuttaa siltä kuin olisi jälleen pahenemaan päin. Vaihteistossa on selvä vika, ei se korjaudu kuin uusilla osilla.
Buellin moottorissa ja vaihteistossa RVS on ollut pari ajokautta, ehkä 6000km. Ainoa havaittava vaikutus on ollut kytkimen toiminnan
huononeminen heti lisäyksen jälkeen. Moottori ja vaihteisto tuottavat metallipurua öljyn joukkoon entiseen malliin.
Omat johtopäätökset ovat, että RVS:n kaltainen lisäaine täytyisi olla aina öljyn joukossa odottamassa alkavaa vauriota.
Silloin se voisi jopa estää tai hidastaa vaurion etenemistä. Rikkinäistä se ei tee enää ehjäksi.
I.H.:n kannattaisi ajaa sitkeästi sillä 4-vaihteella muutama sata kilometriä. Silloin senkin hammaspyörät kuormittuisivat ja lisäaine saisi
mahdollisuuden vaikuttaa.
-
Olen aina suhtautunut varauksellisesti näihin "ihmeaineisiin". Mutta MG850 GT:ssä on selvästi havaittavaa vaihteiston ja jopa moottorin toiminnan paranemista. Vaihteet toimivat paremmin ja moottorikin on piristynyt. Jackalin toiminnassa ei havaittavaa muutosta ... muutenkin oli timmissä kunnossa.
Mr
-
On monensuuntaista kokemusta. Kaveri totesi että turha aine kun laittoi heti uuteen pyörään RVS:n. Ei siis havainnut mitään muutosta.
Olen ensin sisäänajanut ja kuluttanut osat toisiinsa ja vasta sitten RVS:n. Vaikutuksia on hieman hankala havaita sillä vaikutus tulee hiljalleen. Cali 1400:ssa viitosvaihteella ajoin muutaman tuhannen RVS-käsittelyn aikana ja sen ikävänkuuloinen suorahammasjollotus on kadonnut. Muutenkin on jouheampi ajaa. Kuutosvaihdetta kyseisellä pyörällä ei juuri tule normiajohommissa kytkettyä. Se on hyvä vaihde vasta noin 120 km/h yläpuolella. Viitonen ja kuutonen ovat ns. ylivaihteita.
Vaihteiden vaihtumiseen ei RVS vaikuta. Vaihtamisessa ei kuumenemista tapahdu. Toimenpide on hyvin lyhyt ja vaihtaessa liikkuu epälukuinen määrä erilaisia osia lyhyitä liikematkoja. Jos se johonkin vaikuttaa niin korkeintaan orjarenkaan ja vaihteensiirtohaarukan väliseen toimintaan. Mutta sitä vaikutusta on mahdoton havaita.
Selvin vaikutus omassa käytössäni on tapahtunut pakun dieselmoottorissa. Käy kevyesti ja hiljaisella äänellä. Ei kuullosta dieselille ensinkään.
Myös vanha mutta kunnostettu 950cc Californian kone on kovin nättikäyntinen. Vaihteistossa ja perässä on myös käsittely tehty. Havainnot tulevat vasta muutaman tuhannen kilometrin ajon jälkeen jos ylipäätään tulee.
Se että havaintoa ei synny suuntaan tai toiseen tarkoittaa lähinnä sitä että laite on muutenkin kunnossa ja toimii oikein. Käsittelyn vaikutus tulee sitten joskus kun ajoneuvolla on ajettu todella paljon.
Haittaa, jos rahanmenoa tarkoitukseen ei lasketa, ei ole ilmennyt. Aion jatkaa tulevienkin ajoneuvojen suhteen RVS-käsittelyä.
Kun lukee väittelyjä aiheesta niin yleensä väittelijöillä ei ole käsitystä miten tekniikka ylipäätään toimii tai käyttäytyy ja saatetaan hakea aineella sellaista asiaa johon sillä ei voikaan olla vaikutusta.
-
Itse olen RVS-uskoon hurahtaneita. En ala kinata siitä perustuuko fiilikset faktaan vai fiktioon. Pelkkään korvakuuloon.
Aion jatkaa ko. litkun kanssa puljaamista autoissa ja motskareissa.
Sitä mietiskelin kun katselin RVS:n esitteitä, että näkyy löytyvän myös vaseliinityyppistä kamaa teollisuuskäyttöön. Millaisenhan säväyksen tekisi V11 tyyppisten vehkeitten avo-kardaaneissa? Toki tuollainen ristikko kestää aika perkuleesti normaalillakin voitelulla, kun vaan muistaa tehdä säännöllisesti. Lisäksi RVS rasva on aika huiman hintaista. Taisi olla rapiat parisataa euroa putki.
-
Taannoin joku kaipasi tieteellistä näyttöä asiasta. Tässä on Rautaruukin tekemä tutkimus viallisella vaihteistolla:
https://docplayer.fi/125603479-Rvs-tecnologyn-kokeilu-hammasvaihteessa.html
-
Kyllähän muitakin kuin uskon asioita on.
Omat kokemukset on hyvin samankaltaisia kun testissä, äänet selkeästi väheni.
Niin kävi myös kulutukselle pyörässä, ei mene "virhemarginaalien" hajaheitoiksi jotain 1/2 l/100km keskikulutuksen muutos n 25.000 km matkalta.
Jotain hyvää ilmeisesti tekee..
-
Onko kilpailevasta tuotteesta kokemuksia?
Xado
Moottoriin
https://xado.fi/revitalizants/2-revitalizant-bensiini-ja-kaasumoottorille.html (https://xado.fi/revitalizants/2-revitalizant-bensiini-ja-kaasumoottorille.html)
(https://xado.fi/7-large_default/revitalizant-bensiini-ja-kaasumoottorille.jpg)
Vaihteistoon
https://xado.fi/revitalizants/24-revitalizant-vaihteistoille.html (https://xado.fi/revitalizants/24-revitalizant-vaihteistoille.html)
(https://xado.fi/12-large_default/revitalizant-vaihteistoille.jpg)
-
Xadon osalta vaikuttaa että tarjolla on lisää samaa ainetta jota on jo ennestään monella merkillä tarjolla.
Vaikuttaa siltä että asialla ovat saman keksinnön hyödyntäjät. Sana nanokeraami toistuu useissa esitteissä. Yhteistä näissä aineissa on että ovat peräisin Venäjältä jossa kyseinen aine on laajassa käytössä jos mainospuheita uskotaan.
-
Ja kotoisin kaivoksesta tai porauksesta jne jne.
-
Jossain Uralin takana Neuvostoliitossa kairasivat öljylähteen toivossa ja ihmettelivät kun terät eivät yhtä äkkiä enää eräässä syvyydessä tylstyneetkään.
Löysivät sitten tämän aineen joka asiaan vaikutti. Tämä sama tarina on ainakin kahden tuotemerkin nimissä kirjoitettu esitteisiin.
-
Talkkia se lisäainen on... ;D
Googlekääntäjän käännös:
Kitkan ja kulumisen vähentäminen voiteluöljyissä olevien keraamisten jauheiden kolloidisilla suspensioilla on lähestymistapa, jonka avulla voidaan valmistaa ympäristöystävällisiä energiaa säästäviä voiteluaineita.
Kaupallista talkkijauhetta arvioitiin äärimmäisen paineen lisäaineena voiteluöljyyn eri lämpötiloissa ja pitoisuuksilla.
Paras voitelukyky saavutettiin 100 °C:n lämpötilassa ja 0,15 paino-%:n pitoisuudessa, kun dynaamisia ja staattisia kitkakertoimia pienennettiin yli 30 % verrattuna pelkkään referenssivoiteluöljyyn.
Korkeassa lämpötilassa talkki muodostaa metallipinnalle siirtokalvon, joka vähentää sekä kitkaa että kulumiskäyttäytymistä liitospinnoissa. Kuitenkaan huoneenlämpötilassa kalvon muodostumista ei havaittu.
Tulokset selitetään käyttämällä paineen ja lämpötilan aiheuttamaa lamellaarista dehydraatiomekanismia, kun dehydraatiotuotteet muodostavat oksidinsiirtokalvoja kitkapinnalle.
Alkuperäinen lähde: https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0169433213005874 (https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0169433213005874)
-
Luin tämän myös tuolta toiselta foorumilta.
-
RVS ja Resurs tosiaan kotoisin Venäjältä ja VMP Auto (Resurs) ja RVS Technology Russia pääpaikat Pietarissa lähes toistensa naapureina.
USAssa nyt 4000 mailia ajelleet ilman öljyä (vaikkei toki niin tarkoitettu) Civicillä, kun alkoi kone vimein kilkattaa. ( Linkki (https://www.youtube.com/channel/UCZ0C_2y646Rp82fPhR3gcog/videos) )
On minulla myös käytössä ja suosittelen. Etenkin 1200 tappikoneissa olisi ehdoton lisäsuoja ennenaikaista kulumista vastaan.
Muutenkin aina hyvä lisävakuutus kylmäkäynnistyksien matalille öljynpaineille ja muihin voitelukatkoihin.
Näitä ei pidä rinnastaa vanhoihin poppaskonsteihin kuten STP oil treatment, joka vain paksunsi/paksuntaa öljykalvoa.
Sellaista joskus 30 vuotta sitten kokeilin Fiestassa usemman öljynvaihtovälin ja antoihan se lisäpuhtia väljälle koneelle.
Mutta kun laitoin pelkät uudet öljyt ilman STP:tä, niin oli väljistynyt niin paljon ettei ohipuhalluksesta enää käynnistynyt kylmänä.
-
RVS, Xado, X-1R jne.
Vain RVS on hyvä.
Miksi, koska hinta kertoo sen.
RVS litrahinta 3990,00€ / L
Xado Litrahinta 2592,50€ / L
X-1R litrahinta 107,60 € / L
-
Litrahintojen vertaaminen ei kerro seoksessa olevan tehoaineen määrästä mitään.
Tosin en tiedä millaisia määria tarvitaan mutta sen tiedän että RVS:sää tarvitaan vain muutama gramma eli puhutaan millilitroista kun sillä käsitellään esimerkiksi vaihteisto.
Vanhassa Datsunissani väheni savutus kun laittoi STP:tä purkillisen öljyn sekaan. Kone oli jo kokolailla loppu ja kuljin sillä jonkin aikaa töihin mutta kun tuli syksy ja pikkupakkanen ei meinannut kone pyöriä vaikka akussa ja startissa mitään vikaa ollut. Sain ajettua kulkimen autopurkamon pihaan ja siihen se jäi.
GT850 ennen koneremonttia savutteli (Valurautaiset sylinteriputket) ja veto hieman sinnepäin ja laitoin, tällä kertaa Wynns:siä, koneeseen. Kampiakselin takapään stefa pulpahti ulos ja ajokausi päättyi siihen. Huohotinventtiili tukkeutui. Talven aikana kunnostin ja entisöin GT:n. Tietääkseni vieläkin liikenteessä.
-
Itse kokeilin joskus vastaava Whiz-lisäainetta Hondan moottoriin. Vaikutus oli ainoastaan se, että savutuksen haju paheni siksi aikaa, että öljy loppui ja laitettiin uutta.
-
Tein äskettäin kaksinkertaisen RVS-käsittelyn 145K ajettuun CRV:n. Kyllä pyörii siististi, kuin ompelukone. Venttiilit säädettiin 100K:ssa. Bensankulutus putosi matka-ajossa karvan verran alle 8:n litran. Uusilla talvirenkailla melko tarkalleen 8 litraa.
-
Onko se suosiolla uskottava kun "LÖYDÄ AJONEUVOLLESI SOPIVAT TUOTTEET" haku suosittelee Nevadalle vain moottoriin.
Vaihteistolle eikä perään anna mitään ehdotusta.
-
Kyllä vaaditut luokitusarvot täyttävät moottoriöljyt sopivat moottoriin ja kuhunkin kohteeseen tarkoitetut vaihteisto-, perä- ja iskunvaimenninöljyt toimivat ainakin omissa pyörissäni. Laakereissa vedenkestävää vaseliinia. Merkki, tällä kertaa, Mobil. Siitä tuubista riittää loppuelämän tarpeiksi. Vielä kun käyttää ns. tunnettuja laatuöljyä niin todennäköisesti ei pety. Omissa pyörissäni, toki pyöräkohtaista vaihtelua on, ovat olleet Valvoline, Mobil, RedLine ja satunnaisesti muitakin, pääasiassa, mineraaliöljyjä. 1400:ssa käytän, kun on niin moderni, synteettisiä öljyjä. Kahdenkymmenentuhannen kilometrin kohdalla tein siihenkin RVS-käsittelyn. Ne muut kun ovat yli 30 vuotta siten valmistettuja pumppuja niin niissä öljyinä moniaste-mineraaleja, em. merkkejä. Yleensä kyttään tarjouksia tai sitten saan yritykseni, jossa olen enää vähemmistöosakas, kautta isommasta hankinnasta jonkun purkillisen. Joihinkin Shellin öljyihin olen pettynyt. Se toki on voinut olla sattumaa. (Centauron korkeakierroksisessa pitsikansimoottorissa V10-koneessa käytin Valvoline 20W50-mineraaliöljyä lisäaineistettuna ja sen ahtimessa kaksitahtikilpapyöriin tarkoitettua pirun kallista vaihteistoöljyä. Mutta Centauro on jo vaihtanut osoitetta.)
Harvat öljyt, vaikka olisivat ei-niin-luokituksenmukaisia, aiheuttavat välitöntä vauriovaaraa. Syrjäseudulla aikanaan asuneena oli hankintapaikat vähissä ja tarjonta niukkaa. Hätäpäissään oli laitettava jotain mitä sattui saamaan ja myöhemmin sopivampaa. Enkä usko että turbodieselmetsäkoneen moottoriöljy olisi ollut mitenkään huonolaatuista. Delvacilla on tullut ajettua kymmeniätuhansia kilometrejä. Pahempi juttu on öljyttömyys kuin että olisi edes jotain liukastetta. Tosin sanonta: "Vesi vanhin voitehista, vaan ei paras" löytyy ravintola Ohranjyvän kattopalkista täällä Tampereella.
Öljyn laatuluokasta poikkeaminen on pienempi vaara kuin se että öljyjä ei vaihdeta silloin kuin pitäisi ohjeiden mukaan. Sellaista kuraa olen valuttanut joistakin pyöristä että ihmetellä pitää. Erityisesti keulaöljyt ovat vanhoja ja jos jarrunestekin otetaan mukaan niin vielä vanhempia ja vesipitoisempia. Tyypillistä on myös se että vanhemman pyörän keulasta on, myyntisyistä, valutettu keulaöljy pois ettei vuotoa näy. Harva ostohousut jalassa liikkuva vähävarainen ostajakandidaatti kokeilee niin perusteellisesti hankintakohdetta että havainnoi moisen puutteen. Ja jos keula on kuiva voi pyörässä olla muutakin vilunkia. (Ohjauslaakeri, takahaarukan laakerit, pyörien laakerit, ym pitää tarkistaa kun ovat helppoja kohteita.) Myös erittäin hyväkuntoisia 20 - 40 vuotta vanhoja pyöriä on mahdollista hankkia.
Öljynsuodattimista kannattaa pitää huolta. Nykypolttoaineet ja nykyöljyt ovat sen verran miellyttäviä että eivät likaa moottoria kovastikaan ja siksi suodattimen vaihtovälin voi helposti tuplata. Isolohkoguzzeissa tuli varsinainen öljynsuodatin käyttöön vasta 70-luvun alkupuolella. Esim. 850GT:n öljynvaihtoväli oli 5000 km. Siinä ja edeltäjissään oli vain keskipakosuodatin kuten oli myös monissa japanilaisissa moottoripyörissä. Niiden osalta suodattimen määräaiikainen tyhjentäminen monilta unohtui. Mutta paljon niilläkin vain ajettiin. Toki nykyaikana uuden moottoripyörän kilometrisuoritteeksi vaaditaan moninkertaista kilometrimäärää mitä joskus seitsemänkymmentäluvulla pidettiin kovana suorituksena. Nesteen, kuten öljyn, suodatin paranee tietyllä tavalla vanhetessaan: suodatuskyky vain paranee.
-
RVS Technologyn sivuilta löytyy tällaista tekstiä:
"Ei kohteen purkamista ja lähettämistä tai kalliita seisokkeja
Pidentää komponenttien käyttöikää (30–70 %)
Vähentää tarvetta vaihtaa kalliita varaosia, kun kuluminen melkein loppuu
Parantaa laitteen toiminnan ennustettavuutta
Vähentää energian- ja polttoaineenkulutusta (5–10 %)
Vähentää päästöjä – pienentynyt ympäristökuormitus (10–30 %)
Vähentää värinää ja melua (10–50 %)
Vähentää voiteluaineentarvetta ja pidentää voiteluaineen käyttöikää (30–50 %)
Vähemmän korroosio-ongelmia
Laite voi selvitä vaurion aiheuttamasta yhtäkkisestä voiteluaineen häviämisestä"
Varsin kovia lupauksia. Vanha sanonta kuuluu, "että jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta". En ole löytänyt mistään netin lähteistä selitystä termille "tribokeraaminen", jolla ainetta markkinoidaan (muita tribo-alkuisia termejä kyllä löytyy). Siksipä totean muuan Tanssii tähtien kanssa -ohjelman tuomaria mukaellen kohdaltani, että "ei jatkoon". Luotan omalta osaltani laadukkaisiin öljyihin ja riittävän tiheään öljynvaihtoväliin. Minulla ei silti ole perusteita ja tarvetta ryhtyä muiden kokemuksia mitätöimään, on oikein hyvä jos joku on aineen käyttämisestä saanut todellista hyötyä.
-
Tribokeraami tullee sanoista:
tribologia - Kitkan, voitelun ja kulumisen periaatteita soveltaen tapahtuva vuorovaikutteisten pintojen suhteellisen liikkeen tutkimus. (linkki (https://youtu.be/RoB1sxg642c?t=58) )
keraamit - epäorganisia, ei-metallisia aineita, joiden raaka-aineita ovat useimmiten metallioksidit, nitridit tai karbidit. Keraameja valmistetaan korkeissa lämpötiloissa. Keramiikassa tehdään keraamisia esineitä savesta. Keraamien tyypillisiä ominaisuuksia ovat muun muassa hyvä lämmönkestävyys, hyvä mekaanisen rasituksen kestävyys, kovuus, alhainen tiheys, hyvä kulutuksen ja korroosion kesto sekä pieni kitka. (wikipedia)
Mainosten tehonlisäys- ja polttoainesäästö-lupauksiin ei liene uskomista. Liikaa on muita muuttujia mukana.
Kitkan (ja siten voitelutarpeen) väheneminen toisaalta lienee kyllä toteen näytetty lukuisin videoin.
Niitä ensimmäisiä mm. tämä -> linkki (https://youtu.be/-NymF_vEst0) <- jo yli 10 vuotta sitten esitetty Puskuri testi.
-
Tervehdys
Mulla oli 13300 km:n RVS:n kokeilujakso T5:n vaihdelaatikossa, 4-vaihteen "ulinan" takia. Mitään vaikutusta ei RVS:llä ollut, sama ulina jatkuu edelleen. Luultavasti 4-vaihteen hammaspyörä on jo jo niin kulunut ettei mikään lisäaine sitä hiljennä.
-
Luultavasti 4-vaihteen hammaspyörä on jo jo niin kulunut
No varmasti.
Ryntöpinnat ovat kuopalla ja siitä syntyy ääni. Mikäli RVS toimii niin kuin selitetään niin auttaa se siinäkin. Hidastaa kulumista. Virheellisesti sanotaan että ääni on tehon merkki. Eipä taida olla. Ääni on energiaa ja se on, aina, pois jostain.
Mutta, jos kuuluu ääni niin se, erityisesti tässä tapauksessa, johtuu kitkasta ja kitka tuottaa myös lämpöä joka ei juuri kuulu mutta tuntuu, jonka ilmenemiseen RVS on omiaan. Tietenkin jos siihen myös uskoo ja laittaa sitä vaihteistoöljyn joukkoon. Mutta joskus voi olla liian myöhäistä. Pitkällisen kokemukseni mukaan ja uskonveljien vakuuttelujen jälkeen olen tullut siihen päätelmään että liian isolla vaihteella ajaminen pienillä kierroksilla rikkoo voimansiirron osia. Kakkos-, vitos- ja kutosvaihde, vaihteistosta riippuen, kuluvat ensin.
Mutta aina ei ole rattaiden huonoutta tai väärä ajotapa rikkomassa hammaspyöriä. Laakerit kun väljistyvät. Niillä kun on hassu tapa väljistyä, usein sopivastikin, heti käyttöönoton jälkeen (sisäänajo) ja sitten hiljaa hivuttamalla kymmenien- ja satojentuhansien kilometrien matkalla. On, kuitenkin, tieteellisesti tutkimatta, Guzzien voimansiirron osalta, mikä on voitelun, ajotavan ja ilmaston vaikutusten korrelaatio kulumisen osalta. Mielstäni tähän voisivat, ns. pitkän linjan guzzistit, antaa arvionsa.
PS: Itse suosin vanhemman pään viisivaihteisia eli pre. 1975 -ajan vaihteistoja. Niissä on kunnolla läpikarkaistut rattaat ja myöhemmin tuli muotiin nopea pintkarkaisu jonka tunnemme erityisesti pikkulohkojen vaihteistojen suhteen. Siinäkin pitää, tietysti, nähdä mikä on suorahampaisen ja vinohampaisen vaihteiston ero kestävyydessä.
-
Velosport -niminen liike on mainostekstinsä mukaan tuonut tribokeraamisen teknologian jopa polkupyörän ketjujen voiteluun:
"Watt Plus tribokeraaminen voiteluaine
Watt Plus on voiteluaine, joka muodostaa ketjuun lähes timantinkovan tribokeraamisen pinnoitteen. Pinnoite on erittäin pitkäkestoinen, tarvittavan voiteluvälin ollessa moninkertainen perinteisiin ketjuöljyihin verrattuna. Tribokeraaminen pinnoite vähentää ketjun kulumista pidentäen ketjun käyttöikää.
Biohajoava Watt Plus vähentää kitkaa ja antaa jopa 3,1 wattia lisää poljintehoa.
Watt Plus suojaa ketjuja ruostumiselta ja on tehokas vähentämään talven loska/suola/lumikelien aiheuttamaa rasitusta voimansiirrolle. Watt Plus on tehokas aine ruostuneiden ketjujen elvyttämiseen ja muiden kiinni jumittuneiden osien irroittamiseen.
Parhaan voitelun saat putsaamalla ensin ketjusta varastorasvat tai vanhat öljyt pois ja käsittelet ketjun sen jälkeen Watt Plussalla."
Hieman ristiriitaisen oloinen tuote, joka on samanaikaisesti jumittuneiden ja ruosteisten osien irroitusöljy sekä erinomaisen kestävä voiteluöljy, kaiken kukkuraksi vielä biohajoavana. Minulla on ainakin tähän asti olleet ruosteenirroitusöljyt ja varsinaiset voiteluaineet eri purkeissa. Olisi todella mielenkiintoista nähdä asiantuntevan tutkimuslaitoksen tekemä analyysi tämän ketjuöljyn koostumuksesta.
-
Tuosta tribokeraamisesta pinnoitteesta kerran yhden insinöörin kanssa juttelin niin kovasti oli sitä mieltä että polttomoottoreissa ei ole missään liikkuvien osien välissä niin kovia lämpötiloja että mitään keraamista voisi syntyä. Epäili ennemmin että kyseessä voisi olla erittäin hienojakoinen hiomatahna. Mutta mistäpä näistä tietää. Itsekin olen koneeseen ja vaihdelaatikkoon laittanut.
-
Jos vaihteistossa rattaat ulisevat niin paras konsti on laittaa uusi hammaspyöräpari, vaihtaa kaikki vaihteiston laakerit ja tehdä nätti sisäänajo eli kevyttä ajoa noin 1000 - 3000 km ja öljynvaihto. Siten katoaa mahdollisesti muitakin vaivoja vaihteistosta. Vanhan vaihteiston kunnostaminen on kuitenkin halvempaa kuin uuden ostaminen tilalle. Käytettyjä vaihteistojakin on myytävänä mutta nekin olisi ennen käyttöönottoa avattava ja syynättävä.
Kun vaihteisto on ajettu todella viimeisilleen niin sen viimeinen temppu on että vaihdelaatikon kuorirakenne pettää. Murtunutta takakantta ei ihan helposti korjata... Mutta kierrätysmetalliin se kelpaa pestynä.
-
Tuosta tribokeraamisesta pinnoitteesta kerran yhden insinöörin kanssa juttelin niin kovasti oli sitä mieltä että polttomoottoreissa ei ole missään liikkuvien osien välissä niin kovia lämpötiloja että mitään keraamista voisi syntyä.
Lienee jollakin kemiallisella konstilla saatu lämmöntarvetta alennettua, kun tuotteen esitevideolla (linkki (https://youtu.be/8Xv6gtb8yW8?t=7)) metallipinnoille on muodostunut sähköä johtamaton "lasite".
Nykyisin keraamista pinnoitetta kaupitellaan myös auton pintakäsittelynä (linkki (https://tekniikanmaailma.fi/tm-pikakoe-kokeilimme-auton-maalipinnan-keraamista-pinnoitusta-onko-siina-jarkea/?shared=806484-1777dea8-500)) jossa pinnoitteen kitkanpoiston ajatuksena on likaantumisen/kuraantumisen vähentäminen ja helppo pinnan peseminen jopa ilman pesuainetta. Linkin artikkelissa puhutaan kemiallisesta reaktiosta ja parin vuorokauden kuivumisajasta.
Omakohtaista kokemusta ei maalipinnan pinnoittamisesta ole, mutta jauhosta ja vedestä on joskus aika kova sementti saatu kyllä suttaantumaan ;D .
Aikanaan yli 20v sitten päädyin RVS käyttäjäksi Ducato matkailuauton vaihteiston vihellyksen vuoksi. Ääni hävisi luvatun 1000km ajon aikana enkä joutunut pelkäämäni laatikkoremontin tekijäksi. Sittemmin olen laittanut RVS:n rinnakkaistuote Resurs:ia veneen Volvo turbodieseliin ja vetolaitteeseen, Nevadan koneeseen, laatikkoon ja perään. Eri autojen koneisiin ja laatikoihin jne. Mekaaniset äänet ovat vaimentuneet, (pinta)lämpötilat laskeneet ja laakereiden ja hammasrattaiden rikkoutumisilta olen onnistunut välttymään, joka on se oma (ennaltaehkäisevä) syyni koko lisäainetta käyttää.
Tosin Nevadassa suorahampaisen vaihteiston luontainen "vihellys" toimi isona innoittajana ja siinä äänimaailman muutos olikin merkittävin. Ennen lisäainetta oli vaihteiston ääni hallitsevampi kuin moottorin ääni, mutta lisäaineistuksen jälkeen noin 1000km kuluessa nousi moottorin imu- ja pakoäänet vaihteistoäänten ja moottorin mekaanisten äänten yläpuolelle. Muutos ilahdutti suuresti, koska nuo äänet ovat ajellessa juuri enemmän omaan makuuni.
Kitka lienee oleellista käsittelyn kannalta ja aiemmin suositus oli muistaakseni ennemmin käyttää mineraaliöljyä käsittelyä tehtäessä. Tehokkailla synteettisillä öljyilläkin pinnoitetta muodostuu, mutta ilmoitetun 800-1000km sijaan aikaa saattaa mennä tuplamatka.
-
Eiköhän ollut jossain RVS-kokeilussa siten että hieman ennen öljynvaihtoa laitettiin RVS moottoriin ja ajettiin vanhalla öljyllä edelleen seuraavaan vaihtoaikaan asti. Vaikutus on nopeampi, väittävät. Itse en ole sitä hienoihin synteettisiin sotkenut ainakaan vielä. Mutta perustason, siis halvemman hintaluokan öljyn sekaan olen laittanut. Toisinaan ei tapahdu mitään aikoihin tai tapahtuu niin hitaasti että muutosta ei ole helppo havainnoida. Mutta nopeitakin muutoksia on tapahtunut: 950cc Californian koneeseen aineen laitoin ja kierrosherkkyys parani hiljalleen seuraavan kymppitonnin kuluessa. Epäilen että ventiilinnostimet ja nokat tykkäsivät. Huomattavin vaikutus on kuitenkin ollut 1,5 Tdi turbodieselissä. Kierrosherkkyys parani ja ahtimen ääntä ei juurikaan kuulu sisätiloihin.
Osakeyhtiön, jossa olen osakkaana, remontoitavana oli sisälaitamoottorin merivaihde joka piti pahaa ääntä. Hammaspyörille ei ollut mitään tehtävissä koska olivat kuluneet. Uudet taivaallisissa hinnoissa joten vain uudet laakerit, vanhat rattaat, öljy ja RVS sisään ja käyttöä. Viimeisten tietojen mukaan veneellä on ajettu huoletta useampi suvi ja öljynvaihdossa joukkoon lisätty RVS. Ei ollut propussa metallimujua. Jotain siis tapahtui.
Tarkoitukseni on siis sanoa että ei kannata sotkea huippyöljyihin tai muiden lisäaineiden (Esim. Molykote A.) RVS:sää vaan ajella "tehostekausi" perusliemillä.
-
RVS oma ohje: "Mitä enemmän moottorilla on ajettu, sitä likaisempi se yleensä on. Käsiteltäviltä pinnoilta irtoaa käsittelyn yhteydessä likaa öljyyn, ja öljy kannattaa usein vaihtaa ennen toista käsittelykertaa, jota suosittelemme yli 40000 km ajetuille moottoreille. Siksi optimaalisin ajankohta käytetyn moottorin RVS-käsittelylle on n. 400 km ennen tulossa olevaa öljynvaihtoa. Toinen käsittelykerta tehdään heti öljynvaihdon jälkeen, eikä uutta öljynvaihtoa tarvita."
Eli mun Nevadaan jolla ajettu 56000km eka satsi heti keväällä vanhoihin öljyihin ja sitten 400km ajon jälkeen uudet mineraali öljyt ja toinen satsi. Perään vaihdan ohjeen mukaan 85W-140 moneraalin ja molykoten kun ne on jo tullu hommatuksi.
2 tahti Vespaan vielä harkitsen ja toivon löytäväni jotain käyttäjäkokemuksia ensin.
-
Huomasin pari viikkoa sitten, että FB:n puolella oli juttua RVS:n ja Molykoten suhteen, että "koskaan ei saa sekoittaa" ja että "tarvitaan kunnon huuhtelu"... ennen siis RVS-käsittelyä.
En kuitenkaan keksi tieteellistä syytä enkä vakuuttavaa artikkelia siihen, että joku oikein "huuhtelu" olisi tarpeen. Itse tein RVS-käsittelyn öljynvaihdon yhteydessä (moottoriin ja vaihteistoon) ohjeiden mukaan ilman sen kummempia alustuksia kuin vanhojen öljyjen laskeminen pois ja RVS:n kanssa meni uudet tilalle. Hyvin on kukkunut. Oliko siinä nyt vielä joku suositus matalista kierroksista tuhannen kilometrin ajan. Noudatin.
Onko nyt niin, että ei enää pidä laittaa yhteensopimattomuuden vuoksi muita lisäaineita, kun on tehty RVS-käsittely, vain onko vain niin, että ne ovat RVS-käsittelyn myötä tarpeettomia? Tässä on mielestäni vielä hiukan kartoittamaton alue, tai jotenkin en vielä yhdistänyt omia piuhoja asiasta.
Perään olen laittanut öljynvaihdon yhteydessä pienen Mos2-lorauksen sen 250 ml:n sekaan eli siellä ei ole RVS. Tuskin tuleekaan.
-
Spekulointi on vänkää.
Niin voisi sanoa että jos RVS-käsittely on tehty ajan kanssa ja vaikutus todettu niin mikä estäisi käyttämästä Molykotea?
Jos Molykotea on öljyn joukossa valmiiksi logiikka sanoo, jos uskomme aineen tuottajaa ja omia havaintojani, että Molykote estää, kuten se on suunniteltukin tekemään, mekaanisen kosketuksen hammaspyörien suhteen. Varsinaista ristiriitaa en näe. Jos, kuitenkin, hammaspyörät, oli muuta käsittelyä tai ei, antaa, kokemukseni mukaan, peliaikaa vanhoille osille.
Ennen mitään käsittelyä: pitää katsoa onko hammaskosketukset kohdallaan ja laakerivälykset myös. Tämä tuntuu unohtuneen monelta. Jos ei ole niin säätö pitää tehdä.Voin kertoa että tehtaalla, ainakin perävaihteen osalta, välykset eivät säädöiltään vastaa toimintakykyä sillä jonkin ajan kuluttua tuotannon jäljiltä olevat epätasaisuudet ovat kuluneet ja tuotannon pikku virheet, toleranssit, ovat jo kumuloituneet ja perän kestävyysvaje toteutuu hiljalleen. Kyllä siihen perävaihteeseen pitää kiinnittää huomiota. Sanoisin että noin sadantuhannen kilometrin kohdalla olisi, viimeistään, säätötilanne. Sellainen matkahan syntyi, kolmesta viiteen vuoteen, ainakin minulla. Paitsi nykyään kun on vieläkin viisi pyörää vaikka toisesta puolesta luovuin jo. Ajattelin katsoa mitä 1400:sen perä on syönyt kun siihen tulee eka öljynvaihto. 50.000 km on öljynvaihtoväli. Sen lisäksi laakeri ja hammasvälykset. Seuraavaan öljyyn, säädön ohella, tulee RVS eikä mitään muuta. Eikä siinä alunperinkään ole mitään lisäainetta mitä sen suositusöljyssä ei olisi...
Tavallinen moottoripyörähuolto ei tarkista yhtäkään hammasvälystä. Öljyt vaihtuvat ja venttiilit säädetään, siinä kaikki.
Kaikkien epäselvyyksien välttämiseksi on olemassa useampaa sorttia ja toimintaperiaatteeltaan erilaista ainetta jota joko on öljyssä sen osana tai öljyyn lisätään. Osa osa niistä ei ole öljyn lisäainetta vaan metallin lisäainetta joka öljyn välityksellä toimitetaan käyttökohteeseen. Eroa voi olla hankala havainnoida. Otetaan negatiivinen esimerkki: vettä öljyssä, joka ei liene outo ilmiö guzzisteille. Se ei ole öljyn lisäaine vaikka vaikuttaa öljyn tehoon kuin olisi öljyyn lisätty. RVS ei vaikuta perusöljyyn vaan on oma osansa. Siellä se mukana muljuaa ja vaikuttaa vain ja ainoastaan niihin kohteisiin mitkä tuottavat runsaasti lämpöä. Muuten öljy pysyy öljynä. Itse en laittaisi RVS:sää uuteen moottoriin, vaihteistoon tai keulaan. Vasta sitten kun luonnollinen, mekaaninen kulutus, on sovittanut komponentit hyvin yhteensopiviksi. Eli pitkä sisäänajo. Kun osat ovat kuluneet, on ymmärrettävä se onko kuluminen kuinkakin haitallista. Jos laakerointi on kulunut niin että hammasvälys on väärä, kuten vaihteistossa helposti on, on RVS ensiapuna mutta ei poista vaivaa.
Itse käytän RVS:sää kuluneissa tai kuluneiksi oletetuissa kohteissa. Kulumisen kyllä kuulee. Pitää ääntä ja muodostaa lämpöä. Se vapauttaa ajamaan kauden loppuun ja ottamaan työn alle talviaikana. Sen jälkeen kyllä jää jollain lailla orjaksi sillä kun vinoon kuluneet hammaspyörät laakeroinnin vaihdon jälkeen ovat jälleen, itselleen uudessa asennossa, kohtaavat toisensa, on kosketuspinnat taas "vinossa" toistensa suhteen. Mutta paremmin kuin vinoon kuluneina käytössä. En ryhdy selittämään tässä eri hammaspyörien pintakäsittelyitä tai niiden muotoseikkoja sillä niitä on paljon erilaisia. Mutta kuluneellakin osalla, kun se on oikeassa kosketuskulmassa vastapeluriinsa saa elinikään ratasparille.
Moottorin osalta toiminnot ovat erilaisia kuin hammasvaihteilla kuten vaihteisto ja perä. Moottorissa on iskukuormituksia erityisesti nokka-akselien ja nostinten suhteen. Sielläkin syntyy lämpöä. Lämpö, korkea lämpö, on se mikä aiheuttaa RVS:n reaktion. En ole missään tekemisessä markkinoinnin tai ko. yrityksen suhteen vaan havainnot ovat omakohtaisia ja syntyneet reilun kymmenen vuoden aikana.
Aivan yhtä hyvin voin markkinoida Pyynikin Panimon oluita mutta siinä olen sentään osakas. Kuten parissa muussakin firmassa.
-
Järkevää juttua. Voisi perää kurkistaa. Nimimerkki "20 vuotta ja 130 000 km". 8)
-
Noin näppituntumalta vois olla ihan asiaa. Ennakointi on parempi kuin matkan keskeyttäminen. Edellinen aiheuttaa kuluja kuten toinenkin mutta siihen harmi päälle.
-
Molycote vähentää kitkaa ja siten alentaa lämpötilaa hammaskosketuksessa, eli saattaa haitata RVS:n toimintaa.
-
Molycote vähentää kitkaa ja siten alentaa lämpötilaa hammaskosketuksessa, eli saattaa haitata RVS:n toimintaa.
Niitä ei laiteta prosessiin yhtaikaa. Mietinkin näin: prosessin jälkeisessä ajassa tuskin sulkevat toisiaan pois, koska RVS on työnsä tehnyt eikä voi tehdä enää enempää. Se teki työnsä sen öljyn seassa missä oli ja jätti pinnan sinne, minne jätti.
Kun metallikeraaminen pinta on muodostunut niille alueille, joissa on kitkaa, sen pinnan, johon RVS hakeutuu, pitäisi prosessin jälkeen olla kova ja tasainen. Kun prosessi on pysähtynyt, lakkaa myös prosessin tarvitseman lämpöenergian tuotto eli pintaa ei voi tulla liikaa. Mutta se on siis jo vuosikymmeneksi tehty, eli käsittelyn prosessi ei enää etene.
-
Tein RVS käsittelyn Quotan laatikkoon. Kyllä sitä vaan täytyy tähän uskonlahkoon liittyä, se nimittäin tuntuu toimivan. Ei enää pauku ja ulvo vanhaan malliin. Huomattava ero.
-
Tein RVS käsittelyn Quotan laatikkoon. Kyllä sitä vaan täytyy tähän uskonlahkoon liittyä, se nimittäin tuntuu toimivan. Ei enää pauku ja ulvo vanhaan malliin. Huomattava ero.
Olisiko joku toinen aine saanut aikaan saman ilmiön, esim. ruokalusikallinen hienoa sahanpurua... ;D
Noo.. mutta asiaan.
Tuommoinen päätelmä pitäisi testata usealla eri aineella.
Mutta jos riittävän hyvään lopputulokseen päästiin eka aineella, niin sehän on hyvä.
-
Oletin että kun Nevadassa on öljyä 1,8-2L niin G2 on oikea koko ja sen voi sitten uusia halutessaan.
Nyt RVS diileri Jyrki Norppo kertoo Facebookissa "Moottoripyörissä yleensä käytetään kovempia kierroksia kuin autoissa, tuolloin myös kulumaa on enemmän ja suojaa on hyvä saada maksimisti. G2 on suunniteltu pienkoneille joiden litratilavuus on 1-2, G4 moottoreille joissa öljyä on 2-4 litraa. Aika minimeillä menet jos päädyt oikeaan moottoripyörään G2:lla tekemään käsittelyt"
Ja hän suosittaa G4 eli tuplamäärää.
Paljonko te olette laittaneet?
-
Onkohan RVS kauppias perillä siitä, että Moto Guzzi Nevadassa on erilliset öljyt moottorissa ja vaihteistossa? Valtaosassa nykypyöriä on yhteinen öljytila moottorille ja vaihteistolle.
-
"Onkohan RVS kauppias perillä siitä, että Moto Guzzi Nevadassa on erilliset öljyt moottorissa ja vaihteistossa?"
(Myynti- ja markkinointijohtaja) ei ollut mutta kerroin. Ensin oli sitä mieltä että oikea määrä on G6.
-
Mistähän pirusta joku konekauppias tai öljynmyyjä tietäisi kaikenmaailman koneiden rakenteet? Tätä kirjoittaessa alakerran naapurikin tarvitsisi kitkanpoistajaa sillä, äänistä päätellen, siellä perintökalut ovat nyt halpaa tavaraa.
Itse en ole vielä tutkinut asiaa mutta minulle kerrottiin että RVS ei ole enää myynnissä sillä sen ainesosien myynti on Venäjän kaupan suhteen EU-kiellossa. Tarkistan jutun. Tosin ajattelin mennä yhteen paikkaan vilkaisemaan että onko "vanhaa varastoa" jäljellä. Ehkä myös X1R-tiivistettä, jonka alkuperä on vastaava, on väitetty olevan saatavilla. Tietoni ovat huhujen, eli vasemman käden tietojen, varassa. Mutta tulevalla viikolla tulee täyteen öljynvaihtokilometrit 1400 Californiassa joten haluan sille edelleenkin pitkää ikää. Voi sitten joskus myydä sen ehjänä kun en enää itse jaksa ajaa. Nyt vaihdetaan kaikki öljyt: keula, perä, vaihteisto ja moottori sekä voidellaan ohjauslaakerit ja takahaarukan laakerit. Pyörien laakerit ovat kestovoideltuja.
Ankaria huonekalujen siirtoääniä ja ihmisääntelyä kuuluu edelleen alakerrasta mutta lasitavara, mikäli sitä on enää ollutkaan, ei ole kuuluvasti hajoillut. Tunnen henkilöt ja olen vierailullekin heille kutsuttu ja käynyt mutta liittonsa on jossain määrin tulinen. Niin, iskä ja äiskä, jotka ovat eronneet ja sitten uusi iskä pitää puoliaan kun sattuu olemaan tontilla. Asun kyllä mutta en tätä osaketta itselleni taida ostaa....
-
Kyllä tämä RVS puljun Myynti- ja markkinointijohtaja tuntui olevan hyvin perillä koneiden rakenteista mutta ongelmahan on se että siellä myyntisivuilla ei ainakaan selkeästi mainita että prätkien tarvitsema RVS määrä on paljon suurempi kuin autoissa ja siksi jengi on varmaan ostanut liian vähän luottaen siihen kaavaan tai siihen mitä rekkarinumeron perusteella suositetaan. Olisin minäkin ihan vaan ostanuit sen G2 paketin vaan nythän olen sitten viisaampi ja ostan G4 jos sellasen jostain saa.
-
No niin. En uskonut tämän päivän tulevan, mutta niin se kävi; siirryin Californian laatikossa RVS:n käyttäjiin.
Valuttelin varmaan toissa syksynä Redlinet pois laatikosta ja tilalle jotain suht tavallista öljyä. Lisäsin sitten RVS:n joukkoon. Aika vähäisiä oli viime kesän katuajot, niin ei oikein voinut muodostaa mielipidettä. Tänä kesänä olenkin päässyt ajamaan työmatkaa uuteen työhön aika hyvin ja aine on ehtinyt mukautua. Minulla on pyörän kanssa jo 12 kautta alla, joten omaan aika hyvän tuntuman laatikon toimintaan. Nyt kuitenkin laatikko on selvästi pehmeämpi. Ylöspäin vaihtaminen on lähes kuin japanilaisessa. Äänistä en osaa sanoa mitään tarkempaa, lootan äänet ei juuri kuulu muun kalkatuksen yli, kun ajellaan tankin päällä maaten. Suunnilleen tuntuu yhtä lämpimältä laatikko, kuin ennenkin. Noilla rear seteillä vapaa ei oikein löydy paikallaan, mutta se ei johdu itse laatikosta, vaan vivustoista. Nämä pääsevät työn alle, kunhan kerkeän.
Eli on se ihme aine kuitenkin.
-
Kokeilun kautta se minunkin "usko" syntyi. Vanhojen vehkeiden kanssa kun puuhaa ja rakastaa rautaa ja alumiiniä niin pienikin apu voi olla iso. 1400 Cali saa kohta uusintakäsittelyn.
Mikään kaikkivoipainen aine RVS ei ole: se ei korjaa kuluneita osia vaan hidastaa kulumista. Ihan uuteen vehkeeseen en laittaisi vaan tekisin sisäänajon niin kuin on ohjeistettu. Sittenkin vielä pari öljynvaihtoa. Sen jälkeen osat ovat jo hierotuneet toisiaan vasten niin että sisäinen osien välinen kitka on pienentynyt ja RVS pienentää kitkaa entisestään muokkaamalla rakenteiden pintoja liukkaammiksi ja kovemmiksi.
-
Laitanpa sitten omaa todistustani...
Vuonna 2006 plöräytin RVS:sät hieman toista vuotta (6-7000?) ajetun Royal Enfield Electran (2005) koneeseen. Jonkin ajan kuluttua ihmettelin, että kylläpäs se venttiilikoneisto pitää ääntä - väärä päätelmä: kaikki muut äänet olivat hävinneet, mikä korosti venttiilien ääniä. Seuraavana murheena oli korkea tyhjäkäynti, jota ei saanut Dell'Ortosta säädettyä riittävän alas, ennen kuin oli vaihtanut pienemmän tyhjäkäyntisuuttimen. Ajelin tuolloin Royalilla kaikki tarveajot ja bensiininkulutus oli hyvin tiedossani. RVS-käsittelyn jälkeen kulutus pieneni noin puoli litraa sadalla. Kaupunkiajossa Electra vei 3,2 litraa sadalla, maantiellä yli 5 litraa vain jos oli kova vastatuuli. Puristus oli lämpimässä koneessa niin kova, että piti vähän hytkyttää käynnistinpoljinta koko elopainolla (nahkapuvussa 0,1t), että sai yläkuolokohdan yli. Toki käsittelin vaihteistonkin, joka oli siis 2000-luvulla suunniteltu 5-vaihteinen. Vaihteiden toiminta oli koko ajan täydellistä. Jossain kohtaa - 50 000 km? - uusin moottorin käsittelyn.
Bokseri-bemarini on saanut saman käsittelyn, muttä siitä minulla ei ole niin tarkka dataa. Royali ei ole mikään tehohirmu, joten sen tapauksessa muutokset ovat helpommin empiirisesti havainnoitavissa.
-
Nevadan Anni sai RVS käsittelyn jo aika nuorena, siinä 10 000 km:n paikkeilla. Vaikutus oli ihan tuntuva. On vaikea sanoa: mikä on tulosta siitä ja mikä johtuu muista asioista. Samaan aikaan kun opin säätämään kytkimen kunnolla ja vaihdoin vaihdevivuston lonksuvat nivelet Uniball niveliin. Olen alusta asti laittanut aina RVS möllön sekä vaihdelaatikkoon, että moottoriin. Ostan aina sen suurimman tuubin ja jaan sen kahtia suoraan kahteen öljypurkkiin, toisen moottoriölyyn ja toisen puolikkaan vaihteistoöljyyn. Lieneekö niillä mitään eroa kun vaihteistoille ja moottoreille on omat tuubit hyllyssä? Ihan uutena oli öljyproppujen magneeteissa aika paljon rautahilettä. Se sitten väheni ihan minimaaliseksi ja samaan aikaan alkoi RVS kuuri. Polttoaineen kulutus kyllä pieneni selvästi RVS käsittelyn alettua. Vaihteiston toiminta tuli napakaksi ja äänettömäksi ja moottorin kilinät ja kolinat vähenivät. Kaikki se voi olla kuitenkin vain subjektiivista tuntumaa, paitsi polttoaineen kulutus, joka on sevästi mitattava asia.
Heh... korjaamoilla ei kyllä kannata mainita koko RVS asiaa. Se herättää halveksuvaa naureskelua. Ei se kuitenkaan korjaamoilta leipää vie pöydästä. Joskushan oli öljyn lisäaineen mainoksia: "korjaa haljennen moottorin". Siitä taitaa periytyä tuo skeptisyys. RVS ei kuitenkaan ole öljyn lisäaine vaan metallin lisäaine, eikä se mitään selvää vauriota korjaa, eikä sen mainoksetkaan niin sano. Paikkaa vain alkavia kulumia, jotka kehittävät lämpöä.
-
Paikkaa vain alkavia kulumia, jotka kehittävät lämpöä.
Kitkanpoistoa mutta metallin pintamuutoksen kautta.
Oletan että aine on kaikissa purkeissa samaa mutta epäilen että aineen määrä tai tiheys on eri purkeissa erilaista.
Sitä mukana tullutta öljyä olen käyttänyt tippakannusta työstölaitteissa ja toisarvoisissa voitelukohteissa ja esisekoituksen olen tehnyt siihen öljyyn jonka sekaan kyseinen hyytelö sittemmin jakautuu.
Todellakaan ei korjaa vikaa mutta alkavan vian tai vaurikohdan hoitaa pidemmälle. Taival jatkuu.
Eipä saaneet Wynn's tai muutkaan vastaavat kiisselit aikaiseksi muuta kuin moottorin käyntilämpötilan laskun ja savutuksen vähenemisen. Aikanaan mainitulla liemellä tai vastaavalla elvytin vanhan autoni myyntikuntoon kun savutus väheni. Hankaluus tuli vasta talvella. Viskositeetti nousi niin korkeaksi että pakkasella oli käynnistäminen vaikeaa. Mutta muuten toimi hyvin tässä tarkoituksessa. Haittana saattoi olla myös että huohotusjärjestelmä tukkeutui. Ainakin oletus oli vahva.
-
Oma luotto RVS:n rinnakkais-tuotteeseen Resurs:iin (linkki (http://www.kaasutinexpertti.fi/shopultra1/cat/c139-resurs-kasittely-p1-fi.html)) on tullut myös kokeilun ja kokemuksen kautta. Kitka ja mekaaniset äänet vähenevät tuntuvasti.
Aikoinaan opiskeluaikoina Fiestaan pistin STP oil treatmentiä. Paransi kulkua öljyä paksuntamalla, mutta jo vuoden käytön jälkeen ei (väljä) kone enää edes käynnistynyt ilman tuota lisäainetta öljyn vaihdon jälkeen. Eli oli lyhyt hyöty mutta pidempää haittaa. RVS/Resurs toimii fiksummin, pitää paikat kunnossa ja jopa parantaa niitä. Omat vehkeet kyllä jatkossakin lisäaineistan jos vain ainetta on saatavilla.