Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: TK - Toukokuu 07, 2015, 22:01:04 ip
-
Pari päivää sitten ostettu 1993-mallinen Quota 1000 naputtaa ikävästi ja sunnuntaina sillä pitäis uskaltaa lähteä mökille äitienpäivää viettämään. Ekaksi tuli tietysti mieleen venttiilivälykset mutta ne ei ollu ainakaan liian isoja mm. toisessa imuvenassa selkeesti alle 0,10. Laitoin kokeeksi kaikkiin noin 0,20 mutta ääni ei juuri muuttunut.
Ohjearvot on vähän epäselvät, joissain netin lähteissä tarjotaan 0,22/0,22 välyksiä ja joissan uudemmissakin isolohkoissa käytettyjä 0,10/0,15 välejä.
Mitä mieltä ootte? Ja pitääkö venttiilit yleensä ääntä reilun 0,20mm välyksillä?
Mikä muu voisi aiheuttaa terävää naputusta joka alkaa, tai ainakin kovenee selkeästi, vasta kun kone on käynyt minuutin tai pari? Kiertokangen laakerithan perinteisesti tekee just tommosta mutta öljynpaineet on ainakin varotusvalon mukaan ihan kelvolliset eikä valo vilku vaikka kierrokset laskisi reilusti alle oikean tyhjäkäynnin.
-
Joku engelsmannien guzzi paja anto ohjeeksi 0,20 kumpaankin.Ne pienemmät välykset tulevat jostain normeista äänen takia.
Tuntu olevan pajalla kokemusta.Ei siellä ohjurit metelöi?
-
Mun ekassa MilleGT:ssä alkoi venttiili naputtaa reissun päällä. Tarkistin välykset ja ne oli ok, mutta naputti vaan. Otin keinuvivut irti ja nostin työntötangot ulos. Yhden työntötangon teräspää oli löystynyt ja pääsi liikkumaan alumiinisessa työntötangossa, ja aiheutti naputuksen.
Tää taitaa olla kyllä niitä harvinaisempia naputuksen syitä, en ole muita vastaavia tapauksia kuullut.
Joku syy on kait kuitenkin siihen, että sen imuvenan välys oli alle 0,10 mm ? Siitä lähtisin syytä hakemaan.
-
Löytyy yksi työntötanko, mistä on pääirronnut joten ei ehkä sittenkään ihan harvinainen "ominaisuus" :))
-
Löytyy yksi työntötanko, mistä on pääirronnut joten ei ehkä sittenkään ihan harvinainen
Kuten myös. Joskus 80-luvulla.
Se mikä siellä venttiilikoneistossa kilkattaa, joskus omia aikojaan satunnaisesti tai mahdollisesti heti kun kone lämpeää, on keinuvivun päittäisliike akselissaan. Keinuvivun pää naputtaa venttiilikoneiston pukkiin. Ei ole haitallinen vaiva mutta tietenkin harmillinen. Naputusta voi hillitä laittamalla kiinteän puslan keinuvipualselille jousen sijasta. Pitää kuitenkin jättää hieman lämpölaajenemisvaraa. Jousta voi myös hieman kiristää laittamalla shimmilevyjä lisää.
Ennen operaatiota kannattaa tutkia kumpi keinuvivuista pitää ääntä. Se selviää käyttämällä stetoskooppia silloin kun ilmiötä ilmenee. Syynäillessä kannattaa myös katsoa mikä on keinuvivun välys akseliinsa. Joskus on ollut kuluneita laakeriheloja ja akselitkin hieman käyneet soikeiksi. Mutta vasta yli 200.000 km ajetuissa.
Vertailun vuoksi:
BMW:n vastaava rakenne muodostuu kahdesta erillisestä pukista. Kun kannenpultteja kiristetään niin ennen kiristyksen loppuvaihetta kolistellaan vasaralla pukit siten että keinuvivuille jää sopiva pieni välys. Sen jälkeen viimeinen kannenpulttien kiristys ja tarkastus.
-
Ne pikkuvälykset on Ameriikan markkinoille tarkoitettujen mopojen juttu. Sikäläiset ääninormit eivät kykene sulattamaan eurooppalaista kilkatusta.
-
Yleisin puhelimella tehty kevättiedustelu on venttiilivälyksistä. Annan aina ohjeen, täysin pyörämallista riippumatta, imu 0,15 ja pako 0,20 mm. Keskimäärin niillä pärjää. Myös ilmanpainetta renkaisiin kysellään. Nykyään lähinnä v***uilen kysyjille. Kyllä se pitäisi tietää. Kyselyt vähentyneet.
Joillakin hifisteillä on ollut tapana etsiä nokka-akselia kiertämällä pienin välyskohta. Se on virhe. Voi olla kyllä äänetön kone mutta riski heikosta kestosta voi olla hyvin mahdollinen. Säätäkää vain niissä asennoissa mitä ohje sanoo. Nätti tasainen kilkatus tai pikemminkin helinä on merkkinä että on säätö kokolailla kohdallaan.
Kuinkas usein säädätte venttiilivälykset? Huoltokirjan mukaan tehdään välysten tarkistus määrävälein mutta onko oikeasti löytynyt säädettävää? Kuten jo aiemmin kirjoitin niin teen tarkastuksen stetoskoopilla että joka venttiilistä kuuluu samanlainen kilkatus. Ei tarvitse venttiilikoppia irrotella.
Aikanaan opin 60-lukuisen CB450 Hondan venttiilivälysten säädön tekijämieheltä. Siinä ei tarvitse juurikaan purkaa mitään koska venttiiliensäätöruuvit ja -mutterit ovat kansirakenteen ulkopinnassa. Stetoskoopilla vain kuunnellen. Sittemmin soveltanut kuutos-Benellien kanssa. Siinä avataan vain ne hatut joissa kilkatus on poikkeavaa. Riittää, jos epäilee kilkatuksen määrää, että säätää yhden venttiilin ja sitten kuuntelee sen äänen. Sama ääni kun kuuluu muistakin niin homma on ok.
Köyhän miehen stetoskooppi on tavallinen ruuvimeisseli joka terävä pää laitetaan lähelle kuunneltavaa kohtaa ja paksumpi pää kiinni korvakäytävän suulle. Samalla menetelmällä löytyy voimansiirron kuluneet laakerit ym. kohteet jossa tapahtuu jonkinlaista toistuvaa tai jatkuvaa liikettä. Oikea stetoskooppikaan ei ole kallis.
-
Plussat täältä korvakuulolla säädöistä.
Stetoskooppi löytyy esim Motonetistä 9,90e.
-
Itse en edes muista, milloin Jackalissa olisi pitänyt säätää venttiileitä. En edes viitsi stetoskooppia käyttää, kyllä sen kuulee ilmankin, että on välystä. Jos on liian vähän, on käynnistyminen huonompaa lämpimänä. Vähän turha niistä on stressata. Varsinkin jos pyörä on yhtään tuttu, niin silloin osa jo käyttäytymisestä arvella, onko kaikki ok.
-
Otin Millestä kannet auki ja laitan siihen uudet venttiilit holkitettuihin ohjureihin. Välystä oli jo niin reippaasti, että säädöillä tai keinuvipujen välyksien poistolla ei naputusta saanut tuntuvasti vaimenemaan. Käytä keinuvipuja pois paikoiltaan ja tarkista, ettei ole mennyt keinuvinun tassu tai venttiilin pää rokamille. Jos pinnat on huonossa kunnossa niin aika tiiviskin ohjuri alkaa antaa ääntä. Jos on paljon ajettu pyörä, niin on mahdollisuuksien rajoissa, että on nostokupin otsapinta mennyt kuopille. Se pitää myös ääntä, jota on vaikea paikallistaa.
-
Tarkennan vielä sen verran että naputtaa kokoajan ja tasaisesti, vaiva ei siis häviä tai voimistu ajettaessa.
Mökille on nyt kuitenkin ajettu ja ostin stetoskoopinkin. Naputus tuntuu melko selkeästi tulevan vasemman sylinterin imupuolelta. Nyt kun pyörään tuli muutakin ongelmaa, eikä kuitenkaan pysty ajamaan, otan huomenna keinuvivun irti ja tutkin tarkemmin.
-
Nyt on venttiilikoneistoa purettu. Tönäreiden päät oli kiinni ja keinuvipuakselit ja laakerihelat kunnossa. Keinuvipujen päissä oli vähän koloja:
(http://i3.aijaa.com/t/00273/13835545.t.jpg) (http://aijaa.com/Ofd5PV)
(http://i4.aijaa.com/t/00235/13835546.t.jpg) (http://aijaa.com/QXik5V)
Voisiko noi jotenkin aiheuttaa naputusta? Ja mitä asialle voisi tehdä? Voisiko ihan hioa tasaisemmaksi vai onko noissa joku pintakäsittely?
Yhen venttiilin päässäkin oli jotain pientä syöpymää:
(http://i7.aijaa.com/t/00579/13835548.t.jpg) (http://aijaa.com/WrAfR0)
Pitäisköhän kuitenkin irrottaa kiertokangen alapäät? Alakautta varmaan pystyis männäntapin välystäkin tunnustelemaan ilman kannen avaamista tai muuta purkamista?
Tuli muuten huohotuskanavista ja letkuista melkosta sotkua ja yllättävän paljon ihan puhdasta vettä:
(http://i6.aijaa.com/t/00221/13835547.t.jpg) (http://aijaa.com/OrWrdw)
Tämä ei taida olla alkuperäinen?
(http://i1.aijaa.com/t/00155/13835549.t.jpg) (http://aijaa.com/fMeIub)
(http://i4.aijaa.com/t/00941/13835550.t.jpg) (http://aijaa.com/MjQBoH)
Noin 38mm paksu, sattuisko kukaan tietämään miten korkea alkuperäisosa on ollut?
-
Joku pintakarkaisu noissa varmaan on. En tiedä miten paksu, voi olla että kestää kiillotuksen.
Tuota öljypohjan korotusta ei varmaan ole ollut ollenkaan alunperin.
-
Öljypohjan välipala on tarvike öljynjäähdytin, normaalisti on pelkkä kehys.
Nyt kun öljypohja on irrallaan, pääsee nokka-akselin kuntoa arvioimaan sen kautta.
Nostimienkin pohjat varmaan jotenkin on nähtävissä, kun avaa venttiilien säätöruuvit, helpompaa kun
sinulla taitaa olla koneistot irti? Nostinkupin saa nostettua työntötangolla kuitenkin jonkin
verran ylös nokista.
Samallahan onnistuu se kiertokankien laakereidenkin tarkastelu.
Venttiilikoneiston kuluma näyttää "normaalilta". Keinuvivusta voi hioa materiaalia pois, mutta pyöristys ja
yhdensuuntaisuus täytyisi säilyä.
Kokeile paljonko venttiiliohjurissa on välystä, samoin keinuvivun/akselin välys.
Keinuvipu/akselivälys taitaa olla jo tehtaalta lähtiessään isohko, koska venttiilikoneistolle tulee voiteluöljy
ainoastaan sen kautta.
-
Minusta nuo keinuvivun ja venttiilin pään pinnat on aika normaalin näköiset. Kannentiiviste on aika halpa uusia, joten taitaa olla aika nykäistä kansi pois ja katsoa sisään. Samalla saa tsekattua kiertokangen yläpään helan, venttiilinostimien kupit ja venttiilinohjurien poikittaisvälyksen. Pienen pieni teoreettinen mahdollisuus on myös siihen, että moottorissa on joskus entisessä elämässä tapahtunut sellainen kamaluus, kuin pieni kiinnileikkautuminen. Männässä ei tarvi olla kylessä juuri mitään jälkeä niin se alkaa kaputtaa.
Omassa kokemuspiirissä on sekin, että edellinen omistaja oli GT 850:iin uusinut putkia ja mäntiä sillä seuraamuksella, että siellä oli toisella puolella pareina A ja C -mittaluokan osat. Kone oli kaputtanut pitkään ja minullakin ollessaan kaputti pari vuotta ennekuin syy selvisi.
-
En ottanut viel kansia auki kun ei ollut kansipahveja sopivalla reiällä varastossa, tällä viikolla pitäis tulla. Nokka ja nostajien alapinnat näytti ihan hyviltä. Keinuvipu akselit oli hyvät. Venttiilin ohjureissa on jonkunverran klappia ainakin pakopuolella, en irrottanut jousia mutta yläpään lautasesta työntämällä heiluivat millin tai pari. Pytyt ja männät oli ihan siistit. Viilasin keinuvipuihin kuluneista koloista reunat pois mutta pyöreitä niistä ei vielä noin kevyellä käsittelyllä tullut. Kasasin kuitenkin koneen, toimii ja naputtaa edelleen, tai toimi siihen asti kun lataus rupes taas temppuilemaan.
-
Jos venttiilinohjureissa tuntuu reipas välys, niin kyllä ääni on todennäköisesti sieltä peräisin. Mutta vaikka ne olisi väljätkin, niin ei kai nyt sentään siellä milliä tai kahta ole välystä jos mittaa oikein tönärillä? Puoli milliä on jo aika lousku. Maailmaan mahtuu kyllä ääntä, mutta pitemmällä aikavälillä tuo väljyys kasvattaa riskiä venttiililautasen katkeemiselle männän päälle. Ihan sen takia otin ittekkin Millestä kannet auki. Jos ohjuri on väljä, niin venttiilin sulkeutuessa lautanen tulee istukkaa kohti hiukan vinossa, mikä aiheuttaa sulkeutumishetkellä tavutusmomenttia lautasen juureen. Kaikki moottorit eivät sitä siedä, mm. Boxeri baijerilaisia enemmän ajaneet varottavat ajamasta ohjureita liian väljiksi. Isolohko Guzzille en ole kuullut noin käyneen, mutta paljon sitä tapahtuu sellaistakin, josta en ole kuullut juttuja.
Mitä olen jossain nähnyt kuvia ruopeutuneista keivuvivun tassuista tai venttiilin yläpäistä, niin ne saattaa mennä ihan perunapelloksi ja keivuvipuun voi kaivautua niin syvä ura, ettei venttiilinvälysten säätäminen onnistu.
-
Jos venttiilinohjureissa tuntuu reipas välys, niin kyllä ääni on todennäköisesti sieltä peräisin. Mutta vaikka ne olisi väljätkin, niin ei kai nyt sentään siellä milliä tai kahta ole välystä jos mittaa oikein tönärillä?
Ehkä pari milliä oli tosiaan hieman yläkanttiin, mutta kyllä venttiilin yläpää selkeästi ihan sormin liikkuu, tarkemmin en mittaillut.
Äänen aiheuttajana ohjurit kuulostaa todennäköiseltä ja muistelen jo aikaisemmin 1100 Sporttien tarinoita ja kokemuksia netistä lukiessa usein mainitun että ohjurit saattaa olla väljät jo guzzeille melko vähäisilläkin kilometreillä.
Ongelmahan ohjureiden kunnostus ei ole, laitan (nopeasti pitenevän) tehtävälistan jatkoksi ja hoidan heti kun tulee sopiva kiireettömämpi väli.
Ylempään viitaten: Eikö kukaan tosiaan tee guzzeihin rullakärjillä varustettuja keinuvipuja? Oon aikaisemmin puuhaillut lähinnä Amerikan V8 mottien parissa ja niihin rullakeinuja laitetaan jo miedoissakin rakennelmissa. Kuvittelisin rullien vähentävän ohjureiden kulumista guzzeissakin kun venttiiliin ei tulisi oikein mitoitetulla keinuvivulla juurikaan sivuttaista vääntöä?
-
Olen jossain saitilla nähnyt kuvan rullakärjestä, mutta se taisi olla muualla kuin Mandellossa tehty. Siinä varmaankin on tosiaan mallikohtaisia eroja miten paikat ottaa kulumaa. Oikein hengittävässä moottorissa pako painetaan auki niin aikaisin, että siellä panee kaasut vielä kovasti hanttiin jos ollaan reippaalla mielellä liikenteessä ja pidellään kaasuläppiä auki pitkiä aikoja. Silloin kaikki toisiaan vasten hankaavat pinnat ovat kovilla.
-
Löytyy niitä näköjään: http://www.baisley.com/PriceSheets/RckrsCst.pdf
455$ asiakkaan osista muutettuna.
Jos hinta olis kokonaan uusille keinuille niin harkitsisin vakavasti, siis korvaaviksi osiksi jos alkuperäiset tarttis vaihtaa tai koneistaa tms.
Vuosikymmenet ja miljoonat kilometrithän on todistanu ettei guzzit tommosia tartte mutta ihan mielenkiintoinen ajatus kuitenkin.
Oikeen isoa tehoa ja kierroksia haettaessa painon lisääntyminen voisi olla ongelma.
-
Oikeen isoa tehoa ja kierroksia haettaessa painon lisääntyminen voisi olla ongelma.
Jos venttiiliohjureiden korjaus ei poista naputusta, saattaisi venttiilikoneiston kevennys auttaa.
Keinuvivuissa on runsaasti ylimääräistä rautaa, samoin on ainakin ollut saatavana kevyempiä nostimia
ja työntötankoja.
Tuo on tutunnäköinen nostin, tönäri vain puuttuu, joskus oli sarjana tarjolla.
http://www.stein-dinse.biz/Moto-Guzzi/Motor/Stoesselstangen/-tassen/Stoesseltasse-gr-Mod-Rac-f-kurze-St-st-40g::2774.html#prettyPhoto[pr_gal]/0/
Muuttaa keinuvipua akselinsa suunnassa liikuttavan resonanssitaajuuden jonnekin muualle.
Samaa voi yrittää muuttamalla välyksenpoisto jousen jännitystä tai korvaamalla sen holkilla.
-
Kevennyksellä on iso merkitys kovasti kiertävillä koneilla, joissa venttiilinjousen tehtävä on palauttaa venttiili, keinuvipu, työntötanko ja nostinkuppi vikkelästi kiinni- asentoon. Siksi kilpamoottoreissa käytetään jäykkiä venttiilinjousia. Matalakierroskoneessa asia ei ole niin merkityksellinen.
-
Just paiskasin kannet kiinni Milleen. Kaikki ylimääräinen venttiilliääni jäi Oulun Moottorikoneistamoon.
Ohjureitten holkitus ja rotsaus ja seetien ajo alveineen teki jotain staneljäkymppiä. Uudet venttiilit Stein Dinseltä oli jotai saturaisen plus rahti.
-
Kevennyksellä on iso merkitys kovasti kiertävillä koneilla, joissa venttiilinjousen tehtävä on palauttaa venttiili, keinuvipu, työntötanko ja nostinkuppi vikkelästi kiinni- asentoon. Siksi kilpamoottoreissa käytetään jäykkiä venttiilinjousia. Matalakierroskoneessa asia ei ole niin merkityksellinen.
Onhan se näinkin. Ihmettelin taas kerran kun olin saanut käsiini Lemppariin sopivat kilpajouset.
Vertasin niiden jousivoimaa ja mittoja alkuperäisiin. Eroa ei juurikaan ollut. Sen sijaan kilpajousissa oli
huomattavasti vähemmän lankaa. Olivat siis kevyemmät. Lisäksi sisempi jousi oli tiukka ulkojouseen.
Testiajojen jälkeen löysäsin jousia yhden millimetrin verran. Silloin suurin kierrosluku jäi 8500 1/min
paikkeille pienellä reservillä. Voisihan sitä enemmänkin kierrättää, mutta kun ne moottoriöljyt tunkee
kuitenkin huohottimesta pihalle.
-
Silloin suurin kierrosluku jäi 8500 1/min paikkeille pienellä reservillä
Miten tämä määritetään ? Omassa rajoitin on säädetty muistaakseni johonkin 8350 rpm huitteille. Alkaako venttiilikoneistosta kuulua ääntä vai mitä tapahtuu jos jousivoima/kierrosluku -yhtälö ei enää ole sopiva? Jos 8000 rpm on Guzzeissa yleinen "punaisen raja", minkä suurimman sallitun kierrosluvun mukaan moottori olisi "kilpamoottori" ja minkä "matalakierrosmoottori", jos puhutaan 2V työntötankokoneista? Esim. V11 vakiojouset ovat saamani tiedon mukaan "100Kp" ja poikkeuksellisen jäykät, koska nokka-akseli on jyrkähkö, "nosto" 7,9 mm (kisakäyttöön tällätään 8,2 mm). Tämän vuoksi tahtovat ohjurit löystyä jo vähillä kilometreillä.
-
Nyt tarkoitin LeMans nelosta, siinä ei tietenkään ole mitään varsinaisia rajoittimia.
Punaraja on 7700 1/min. Veglian näyttämiä lukemia. Sen, venttilien rapinan ja perstuntuman mukaan
venttiilit alkavat jäädä pois kyydistä hetikohta tuon jälkeen. Noilla pidemmiksi simmatuilla, paremmilla jousilla 9000 1/min paikkeilla. Tehtaan mittaan laittamalla tällaista havaintoa ei tullut.
>>>jos jousivoima/kierrosluku -yhtälö ei enää ole sopiva?<<<
Jotain erilaista ja epänormaalia rämisevää käyntiääntä kyllä kuuluu, eikä kannata hirveästi tätä testailla. Pahimmassa tapauksessa tulee vaurio kun mäntä sulkee venttiilin. Tai venttiilikoneisto jää "kelluvaan tilaan" ja osia pääsee purkautumaan jostain välistä.
-
Just paiskasin kannet kiinni Milleen. Kaikki ylimääräinen venttiilliääni jäi Oulun Moottorikoneistamoon.
Ohjureitten holkitus ja rotsaus ja seetien ajo alveineen teki jotain staneljäkymppiä. Uudet venttiilit Stein Dinseltä oli jotai saturaisen plus rahti.
Löytykö ohjurit koneistamolta vai käytettiinkö esim. näitä? http://www.stein-dinse.biz/Moto-Guzzi/Motor/Valves-guides-springs/Valve-guide-big-model-1-piece-standard::444.html
Itte taidan kokeilla vaan ajaa syksyyn asti jos mikään ei hajoa. Talvella voi sitten viedä molempien pyörien kannet laitettavaksi.
Ääni on kyllä on aika hirveä, mutta tulpat korvissa pehmentää mukavasti.
-
Kai koneessa on tarpeeksi paksut öljyt, jotain 15W-50 tai 20W-50 ? Jotkut taitavat käyttää vieläkin paksumpia. Kerran kun ei muuta ollut, niin laitoin Milleen Mobil 1 5W-50. Parin tonnin ajon jälkeen kylmänä käynnistäessä venttiilikoneisto piti aika naputusta, vaikka välykset oli oikeat. Eli ainakin se kylmän pään viskositeetti saa olla vähintään 15 W.
-
Öljynä on Valvoline 10W-60 jota oon sportissakin käyttäny. Mulla naputus kovenee lämpöjen noustessa, kylmänä on aika hiljainen.
-
Yksi vaihtoehto noiden venttiiliohjureiden vaihtamiselle on tämä : https://www.youtube.com/watch?v=xOaOTnpacV0
Noita K-Liner nimellä olevia holkituksia tekee monet moottorikoneistamot ja itsellä on positiivisia kokemuksia omasta Guzzin Sport 1100i koneesta johon nuo laitettiin.
Tässä kuvassa näkymä Sportin palotilasta ja jos tarkkaan katsoo ohjureissa näkyy nuo K-linerit : http://www.kolumbus.fi/koivupiha/hw2005/chamber_ported.jpg
Etuna on se että noiden materiaali on laadukasta (tai ainakin tasalaatuista) eikä tarvitse arvailla että tuliko ostettua hyvät vai huonot ohjurit. Etuna on myös se että asennuksessa ei tarvitse väkivalloin repiä pois vanhoja ohjureita ja mahdollisesti aiheuttaa kanteen muita ongelmia kun uusia tungetaan tilalle.
Hintakaan ei muistaakseni ollut paha ja asennustyö koneistomalla nopeampi kuin koko ohjurin vaihdossa. Eli kansi koneistamolle venttiileineen ja siellä hoituu loput.
-
En tutkiskellut Millen venttiilirempan tarvikkeita sen tarkempaan kun kokenut ammattilainen sanoi, että nää holkit he yleensä laittaa väljiin ohjureihin, rotsaa ne mittaan ja leikkaa seetit valmiiksi niin ettei tarvi edes hiasta venttiilejä. Sehän siinä oli suurin harmi, että toukokuussa kannet viipyivät koneistuksessa yli kaksi viikkoa kun oli niin ruuhkainen aika. Jospa ne kestäisi kesän ajella naputuksesta huolimatta. Millessä ne kolkattateli ainakin viimeiset 100k aika tavalla, mutta mitään ei silti tuhoutunut.
-
Ok. Ehkä mäkin vien kannet koneistajan tutkittavaksi ennen kuin hommaan mitään osia, talvellahan ei sitten oo niin kiirekkään jos vaan kone kestää sinne asti.
Ajoin eilenkin taas jotain 300km eikä kilinät muuttunu suuntaan tai toiseen.