Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: NorgeGTL - Helmikuu 18, 2015, 13:29:19 ip
-
´08 Stelvio on lämppäreitä vaille ja kaikki on vastuksia lukuunottamatta valmiina En ole innostunut ostamaan alkuperäisiä kahvakumeja niiden kalleuden vuoksi vaan olen ajatellut asentaa kelmumallit sinne nykyisten kahvakummien alle. Mikähän estäisi kokonaisuutta toimimasta?
-
Onkohan ne alkuperäisten kytkennät sellaisia, että kytkin on 0-1-2 ? Tuo puoliteho kytkee vain puolet vastuksista käyttöön ja täysiteho kaikki?
Kelmumallisessa pitäisi sitten olla vastaava juttu. Ja vielä siten, että tehot ovat samankokoisia sulakkeen ja laturin tehon takia.
Ymmärtääkseni noita kelmujuttuja on menestyksellisesti asennettu myös Guzzeihin. Ne kai teknisesti menee tuppien alle ns. heittämällä.
-
Olen noita asentanut useisiin omiin pyöriin ja tottakai ne sinne menee. Sopiiko ne sitten yhteen Stelvion valmiuksien kanssa? Lämppärit kytketään ja säädetään ajotietokoneen valikon kautta ja ovat kolmitehoiset. Jos siellä on vain etuvastukset niin homma lienee sillä selvä. Alkuperäisissä kahvoissa lie vain yhdet vastukset kun johtoja menee kaksi joten kai niin se menee. Pitää kai vain kokeilla ei siinä iso tärviö tule jos ei onnistukaan.
Samahan se on mm. Norgessa, jossa ei ole elementtejä valmiina. Ainakin alkupään T- ja GT-malleissa oli noin. Jos joku olisi temunnut saman asian kanssa...
-
http://stelviontx.blogspot.fi/2013/04/heated-grips-installation.html?m=1 (http://stelviontx.blogspot.fi/2013/04/heated-grips-installation.html?m=1)
Tämmönen oli ainakin NTX:n ohje. Eli kaikki olis valmiina.
-
Jos toimivat kuten isolohkoBrevassa, liittimet valmiina tankin alla, kaksi johdinta / lämppäri ja painonapille (palautuva painonappi) oma liitin. Brevaan voi laittaa mitkä hyvänsä lämppärit ja tehonohjaus tapahtuu ohjaustangon kytkimestä. Tehon näkee mopon näytöltä.
Korjatkaa jos olen väärässä.
-
Jaahas...tähänkin yksinkertaiseen asiaan on sotkettu bittejä. Huoh...
Uskaltaisin väittää, että mikään muu lämppärijuttu ei tuohon sitten käy kuin Stelvion ( Brevan ) oma. Systeemi kaiketi valvoo toimintaa ja sen ollessa asetuksista poikkeava, tulee "vikailmoitus". Ja vika on vääränmerkkinen lämppärijuttu. Tai ainakin hämmästyisin, jos ei näin olisi. Hyvä ja toimiva yksinkertainen asia on vaihdettu uuteen monimutkaiseen digitekniikkaan - ja ilman hyvää syytä.
Eräs saksalainen merenkulkuviranomainen sanoi, että olemme tiellä, jonka päässä tulee vastaan määräys, jossa vaaditaan ovenpielen valokatkaisijaan merkkilamppu, joka palaa kun huoneessa on valot. Näin käyttäjä saa selvän indikaation palaako huoneessa valot vai ei...
Kohta varmaa tulee merkkikohtainen bensa; Vain valmistajan lisäaineella käsitelty bensa käy. Asiaa valvoo pruutassa oleva analysaattori, joka antaa ECUlle luvan käynnistää. Tämä EI OLE vihje valmistajille! :P
-
Haistelisko vastuksen vastusta? Ei kai se oikein muuta tuosta irti saa.
-
Kokeilemalla asia selviää.
-
Eipä varmaan muulla pysty tuo logiikka selvittämään lämppärin "oikeellisuutta" kuin vastusta tarkkailemalla. Liekkö nuissa lämppäreissä niin radikaaleja tehoeroja. Eipä tullu asentaessa mitattua lämppärien vastusarvoa. Moppelikin on toisaalla, en pääse mittaamaan vielä. Jos tietäs lämppärien tehontarpeen, niin laskemalla sais vastusarvon. Sitten soppelit vastukset ja painonappi liittimiin, moottori käyntiin ja napin painalluksella pitäs näyttöön tulla kahvan kuva jos toimii oikein.
-
Voisin kuvitella systeemin olevan seuraavan:
- Kahvassa on vain yksi vastus.
- Vastusarvo on valittu siten, että mikään tarvikeosa ei ole likimainkaan samanlainen.
- Lämppäreille syötetään "pulssisähköä".
- Tehoa eli lämpötilaa säädetään ns. pulssisuhteella, eli päällä-pois -aikoja säätämällä.
- Elektroniikka valvoo virtaa eli hieman yksinkertaistaen tuota vastusarvoa.
- Vain oikea vastusarvo ropottaa eikä anna vikatietoa.
- Järjestelmää ei tarvitse MG:n keksiä, vaan ostaa sen kaupasta "down the road".
Noin minä sen tekisin ja en hämmästyisi jos Luigi Macaroni olisi tehnyt samoin. Ja syykin on selvä... huoh!
-
Oma kokemus tarralämppäreistä on ollut varsin hyvä. Pari asiaa niiden asennuksessa on huomioitava: kaasukahvan puolella tarra tulee luonnollisesti kaasukahvan sisäputken ja kahvakumin väliin mutta vasemmalla on laitettava vastaava eriste metalliputken ja vastuksen väliin että myös vasen kahva lämpenisi. Muutoin lämpö karkaa sarvea myöden ulkoilmaan. Itse en kahvalämmittimiä ole tarvinnut kunhan lämpötila vain on plussan puolella mutta talvipakkasilla niistä on apua. Kaasukahvan puolelle pitää jättää reilusti johtoa vapaaksi niin että se ei katkea ihan heti.
Olisiko tuon vastusarvon selvittämisestä apua jos mittaisin Norgen lämpökahvan (lyhyt versio) vastuksen? Jossain romuloorassa sellainen mulla on. Sitten vain vertailemaan tarvikekahvan vastusta. Sitten vielä on selvitettävä onko kytkentä sarjassa vai rinnan.
-
Kokeilemalla asia selviää.
Noin teenkin eli laitan kelmut ja katson mitä tapahtuu. Vasemman kelmun alla en ole käyttänyt koskaan mitään eristystä. Omat anturini ovat kai sen verran suurpiirteiset etten ole mitään eroa huomannut oikean ja vasemman kesken.
-
Mitä tuommoisen irrallisen elementin alle laittaisi eristeeksi, jotta se toimisi eristeenä. Mitään paksua sinne ei mahdu, jotta tupen saa päälle.
-
Sähkömiehen muoviputki oli joskus suosiossa (suunnilleen samaa kamaa kuin kaasukahvan sisäputki) mutta muutama kierros kangaserkkaa ajaa kuulemma saman asian. Tuppiasiassa joutuu ostamaan kaksi tuppisatsia: molemmille puolille tulee kaasukahvan isoreikäinen kahvakumi. Jotkin endurokahvakumit ovat sen verran veteliä että nekin saa hyvin paikoilleen vaikka olisivatkin pienireikäistä mallia. Paineilma on hyvä sujutuskeino. Samoin etanolilla kastellen ja nopea suoritus. Liimaa ei pidä laittaa, eikä öljyä....
-
Itse lainaan vaimon hiuslakkaa tai sitten liimaa. Liima toimii liukkarina mennessä ja typpi pysyy paikallaan. Varmistuslangalla vielä varmistus päälle.
Puukottamalla pois.
Lämppäreitä olen asentanut vain valmiita paketteja, joissa on sisäputki itsessään. Nekin pitää yleensä liimata kytkinkahvan puolelle. Noissa elementtisysteemeissä toki pitää varjella sitä elementtiä asennettaessa. Olen vähän pallotellut ajatuksella asentaa omaan tuollaiset, kun ei lisäisi kahvan paksuutta. Mutta en tiedä, aika vähän taitaisi tulla käyttöä.
-
>>...aika vähän taitaisi tulla käyttöä. <<
Käyttöä tulee kun ne on olemassa. Jonkun tunnin ajettuna koleana kesäiltana / tihkusateessa / Norjassa jne. huomaa miten mukavaa on kun edes sormet ovat sulana.
Olisin joskus Rokualle mennessä kääntynyt Jyväskylässä takas, mutta kun nuo lämppärit...
Ne kannattaa laittaa, jos vähänkin miettii tarvetta, ja jos ei asentaminen aiheuta partakarvojen repimistä irti naamasta.
-
En tiedä, vaimon pyöriin olen asennellut ja talviskootteriini. Aika vähän niitä sitten käytellyt, vaikka on ollut asennettuna. Noita elementtiversioita saa ihan ok hinnalla. Katsoo nyt jos vaikka asentelisi.
-
Kyl niitä käytettyäkin tulee jos sellaiset on asentanut ja ajokausi on pikkasen pidempi kuin ns. normi kesämotoristilla. Yhdet 2-teho tarvikelämppärit olen asentanut ja just noi Matin mainitsemat asiat kannattaa ottaa huomioon ( kytkinkahvan eristys jotta molemmat kahvat lämpiää tasaisesti) sitten on tuo vajaatehovastuksen asennus. Eli se teho hävitetään isoon ( siis fyysisesti) vastukseen joka kannattaa sitoa vaikka runkoon tms. jotta vastusksen lämpö siirtyy pois itse vastuksesta. Tämä oli vain yksi tarvikeversio kahvalämppäreistä (edulliset). No hienot elektroniset säätimet ovat kai nykypäivää joissa portaaton lämpötilasäätö ym...
-
Nämä ajattelin laittaa rouvan trikeen kun joudan. http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Moottoripyorat/Lisavarusteet/Ohjaus-ja-kahva/Lammitettavat-kahvat-82493/
Ongelma on lähinnä Saprisan laturi. Kyllä se vielä kahvalämmittimet sietää mutta mittausteni mukaan ei riitä jos laitan myös digitaalisen ruiskutuksen. Menee liian tarkalle ja pätkäajossa voi tulla energiapula vastaan.
-
Noita olen asennellut. Tuo kytkinpuolen kahva on todella löysä. Vaatii joka tapauksessa fylliä alleen. Ei niinkään eristeeksi, tuossa on jo sellainen. Lämpö ei kyllä karkaa putkeen, vaan riittää helposti talvellakin. Skootterin sähköjärjestelmäkin riitti tuon ylläpitämiseen, niin pitää sen Saprisankin jaksaa.
-
Kyllä Saprisa jaksaa valot, sytkän, kahvanlämppärit, startin ja akun mutta tarjolla olevat tankin ulkoiset ruiskutuspumput ovat melkoisia sähkösyöppöjä. Niissä yleensä on liikaa kapsiteettiä virtaus- ja painepuolella koska ovat tarkoitettu autokäyttöön. Tankin sisäpuolisia kapineita kyllä löytyy pieniruokaisia. Se vaan on helpompi laittaa 25 vuotta vanhaan pyörään ulkoinen järjestelmä. Itse ECU ei paljonkaan energiaa tarvitse.
Sääksjärvi Trikessä on osoittautunut että kierrosluku ei nouse ajossa samalla tavalla kuin soolopyörässä. Ajotapa on rauhallisempi. Kolmentonnin kierrosluvulla Saprisa tuottaa tuskin puoltakaan nimellistehostaan. Pitänee alkaa miettimään tehokkaampaa latausta.
Liitteenä kuva yhdestä ratkaisuistani.
-
Eikö tuohon voisi ympätä pikkunäppärän laturin sinne pyttyjen väliin, kuten Guzzin muissa malleissa. Ei olisi noin rivon näköinen tuossa sivussa. Kubotan traktoreissa ja pienissä japsiautoissa on hyvän kokoisia.
-
Niinhän se oli ennen aikaan eli seitsemänkymmentäluvulla Guzzin laturi sylinterien välissä kiilahihnavedolla ja hienosti pelasi. Sittemmin tuli uusi runko joka söi laturilta tilan. Nyttemminhän Guzzeissa on jälleen laturi sylinterien välissä hihnavedolla.
Ehkä jostain voisi löytyä niin pieni laturi että sen jotenkin saisi sinne Tonti-rungon putkien alle tungettua. Vaan olisko sellaisessa sitten tarpeeksi tehoa. Itseä ei laturi tuossa paikassa ole häirinnyt. Kiilahihnaveto on helppo ja halpa sekä välityssuhde on helppo laittaa sellaiseksi että virtaa tulee. Laturi pyörii kaksinkertaisella nopeudella kampiakseliin nähden. Samassa kuvassa näkyy myös lämmitettävän laajakaistalambdan kaapeli joka menee koristelevyn alle. Lambda, varsinkin kylmäkäynnistyksen yhteydessä, on virtasyöppö. Tuolla ratkaisulla siirsin virtamurheet helposti menneisyyteen. Alkuperäisen anturin kohdalla on vain digitaalisen moottorinohjauksen anturit ja kiilahihnapyörässä niiden triggerinappi.
Tuossa T3:ssa oli sentään Boschin kunnollinen laturi alunperin. Saprisa ei sille pärjää eikä niitä voi vaihtaa erilaisen kiinnityksen vuoksi. Boschin latureita kyllä olisi hyllyssä.
-
http://www.storm-motor.fi/mp-tarvikkeet-ja-yleisosat/yleisosat/kahvat-vivut-ja-kahvakumit/lampokahvat/koso-lampokahvat-street-2225mm-pituus-120mm
Tuollaisia olen asentanut myös useita omiin ja tuttujen pyöriin. On helppo asentaa ja tehokkaat. Tupet voi kai asentaa myös sellaisenaan vaikka Stelvioon ja hyödyntää pyörän valmiudet.
-
http://www.storm-motor.fi/mp-tarvikkeet-ja-yleisosat/yleisosat/kahvat-vivut-ja-kahvakumit/lampokahvat/koso-lampokahvat-street-2225mm-pituus-120mm
Tuollaisia olen asentanut myös useita omiin ja tuttujen pyöriin. On helppo asentaa ja tehokkaat. Tupet voi kai asentaa myös sellaisenaan vaikka Stelvioon ja hyödyntää pyörän valmiudet.
Tällaiset tuli värkättyä Grisoon vuosi sitten, tyytyväinen ollut. Viisiportainen säätö eikä kuumenevaa vastusta. Vuosi sitten maksoi 59 €, inflaatio laukkaa ;D
-
No nyt on kelmit paikoillaan ja säätökin toimii. Oikea puoli lämpiää aika vihaisesti mutta kunhan päästään ajoon niin katsotaan pitääkö vasenta puolta mahdollisesti eristää. Testattu vasta tallioloissa joten viimeinen sana tulee myöhemmin. Hiukan on hankalat käyttäää äkkiseltään ajotietokoneen valikon kautta.
Samalla muutin vajojen (2xH4) hölmön kytkennän. Siinähän toimi patkillä molemmat H4:kut ja pitkillä sitten syttyi lisäksi vain oikean puolen pitkän lanka eli paloi toinen pitkä molemmat lyhyet. Nyt toimii normaalisti. Muistelen, että jossakin valotestissä olisi Stelvion umpio sulanut kun toisessa lampussa paloi molemmat karvat.
-
http://www.storm-motor.fi/mp-tarvikkeet-ja-yleisosat/yleisosat/kahvat-vivut-ja-kahvakumit/lampokahvat/koso-lampokahvat-street-2225mm-pituus-120mm
Tuollaisia olen asentanut myös useita omiin ja tuttujen pyöriin. On helppo asentaa ja tehokkaat. Tupet voi kai asentaa myös sellaisenaan vaikka Stelvioon ja hyödyntää pyörän valmiudet.
Tällaiset tuli värkättyä Grisoon vuosi sitten, tyytyväinen ollut. Viisiportainen säätö eikä kuumenevaa vastusta. Vuosi sitten maksoi 59 €, inflaatio laukkaa ;D
Omaan Brevaan tuollaiset tuli asennutettua viime vuonna. Säätimeksi tilasin Guzzin oman painonapin Saksasta, taisi maksaa 20€. Lämpeää hienosti ja valitun tehon näkee suoraan mittaristosta, eli toimii ihan kuin Guzzin originaali settikin.
-
Itse ostin motonetista kahvoineen...hieman joutu viilaamaan, että sai päälle. mutta hyvin toimii ja maksoi noin 50€
-
No tulipa yöllä kolmen hujakoilla ajettua töistä kotiin 75km ja mittari pyöri siinä -3 molemminpuolin ja hyvinpä nuo kätöset lämpimänä pysyi
ilman lämpökahvojakin eikä tarvinnut murehtia ohomeja eikä watteja. ::)Muuten hyviä kesän alkuja sinne Suomeen. :)
-
No tulipa yöllä kolmen hujakoilla ajettua töistä kotiin 75km ja mittari pyöri siinä -3 molemminpuolin ja hyvinpä nuo kätöset lämpimänä pysyi
ilman lämpökahvojakin eikä tarvinnut murehtia ohomeja eikä watteja. ::)Muuten hyviä kesän alkuja sinne Suomeen. :)
Noilla lapasilla kun alkaa etsimään jarrukahvaa voi kestää sen verran kauan että ehkä parempi kääntää sittenkin kaasukahvasta ;D - vai lepääkö sulla neljä sormea jarrulla koko ajan?
-
No tulipa yöllä kolmen hujakoilla ajettua töistä kotiin 75km ja mittari pyöri siinä -3 molemminpuolin ja hyvinpä nuo kätöset lämpimänä pysyi
ilman lämpökahvojakin eikä tarvinnut murehtia ohomeja eikä watteja. ::)Muuten hyviä kesän alkuja sinne Suomeen. :)
Noilla lapasilla kun alkaa etsimään jarrukahvaa voi kestää sen verran kauan että ehkä parempi kääntää sittenkin kaasukahvasta ;D - vai lepääkö sulla neljä sormea jarrulla koko ajan?
Eihän sitä yöllä tarvihte jarrutella pahemmin ja kyllä se pehmeästi pysähtyy jos hirvi, peura tai villisika eteen hyppää net on ainut ongelma tuossa yö ajossa. :)
-
Nyt on kokeilu ajossakin ja toimii. Käyttö voisi olla kätevämpääkin kun on valikon kautta. Ja se mikä nyppii on notta säätää voi vain pyörän ollessa pysähdyksissä... tuo on varmasti jotakin maksimointia taas. Eli ennen liikkeelle lähtöä pitää ennustaa keli ja tehon tarve. Jos tuo todetaan hankalaksi niin sitten pitää laittaa tavan katkaisijalla.
-
Ja se mikä nyppii on notta säätää voi vain pyörän ollessa pysähdyksissä...
Asensitko siis nuo Stormin lämppärit? Kyllä mä voin niitä omassani säädellä ajon aikana...
-
En niitä Stormilaisia vaan laitoin kelmit tuppien alle ja kytkin piuhat pyörän omaan järjestelmään kun oli valliina piuhat ja kytkentä eli toimivat kuin alkuperäiset. Vasemman kahvan juuresta isolla nappulalla ja näutössä näkyy onko äällä ja millä teholla. Siistiä mutta näjemmä ei niin kätevää. ´12-mallisessa on niin kuin Norgessakin oli eli vasemmalla etusormella nappula siinä valovaihtajan alapuolella, mikä taas on kätevää.