Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: TK - Tammikuu 14, 2015, 00:00:24 ap
-
Potilas on -97 mallinen 1100i josta oon kytkimeen liittymättömistä syistä jo irrottanu takarungon ja takaswingin jousineen ja nyt tuli mieleen että samalla olis hyvä tilaisuus selvittää syy kytkimen jatkuvasti lisääntyneeseen kolinaan. Aluksi (noin 15000km sitten) kytkin oli keskiverto guzzin kytkintä äänekkäämpi vaan kytkinkahvaa puristettaessa mutta nykyään kolina kasvaa hiljalleen myös vapaalla käydessä ja häviää hetkeksi kun nykäisee vähän kytkinkahvasta.
Varsinainen kysymys kuuluu onko vaihteiston ja kytkimen irrotuksessa jotain erikoista huomioitavaa? Ja tarvitaanko jotain erikoisavaimia tai muita epänormaaleja työkaluja?
-
Pakko vastata kun illan vastaavan kytkimen kanssa tuli ähvättyä... ;D
Onkohan sielä ihan se vakio kytkin vai onko jossain välissä vaihdetu joku "parempi"? Vaikea sanoa kun ei ole ääntä kuullut mutta kaikkihan nämä kolkottaa enempi ja vähempi ja silti toimii ja kestää. Ei se ääni välttämättä tarkoita että jotain on hajalla.
Tuon satsin jos vaihdat niin pitäisi ylimääräset äänet kadota. Siinä kun tulee lähes kaikki uutta: http://www.stein-dinse.biz/Moto-Guzzi/Clutch/New-Version/Clutch-Kit-new-version-big-Model::790.html lisäksi vaan jouset jos siltä tuntuu: http://www.stein-dinse.biz/Moto-Guzzi/Clutch/New-Version/Clutch-Spring-1-Piece::408.html Tuokin ehkä mutta tuskin tuon kuluma ääntä tekee: http://www.stein-dinse.biz/Moto-Guzzi/Clutch/Old-version/Cup::3735.html
Kytkinremppa onnistuu kyllä ihan normi kaluilla. Ainut jos vaihtaa sen kytkinakselin rattaan (clutch gear) , tarvii tuon näköisen avaimen: http://www.stein-dinse.biz/Moto-Guzzi/Tools/Spezialwerkzeug/Key::8023.html Sen mutterin kanssa kyllä pärjää soveltaen ilman tuotakin. Ja näitä avaimia on kerholaisilla varmaan lainatakkin.
Ota nyt kuitenkin ensin se laatikko irti niin näet miltä sielä näyttää.
-
Jos kerran noin pitkällä homma on niin kannattaa ainakin se kytkin siivota pölystä ja katsoa onko hammastuksissa kulumaa. Joidenkin kytkinlevymallien keskiöt ovat murtumaherkkiä joten sekin kannattaa tutkia.
Tuskinpa työntötanko, keskiökuppi tai jouset ole menneet miksikään. Työntötangon tiivisteet sen sijaan on syytä vaihtaa kun kerran vehje on avattu. Painelaakerin tarkistus myös.
Kaksilevyisen kytkimen kokoonpano vaatii työkalun (pultin ja paininlevyn) jolla jouset, etummainen teräslevy ja kitkalevyt välilevyineen sovitetaan ilman väkivaltaa vauhtipyörän kehälle sekä keskitys- ja suuntaustyökalun.
Juttua aiheesta: http://www.motomatti.fi/2013/05/guzzin-isolohkoisen-kaksilevyisen.html
Ja lisää: http://www.motomatti.fi/2013/02/isolohkon-kytkimen-kokoonpano.html
-
Kiitoksia molemmille, ei vaikuta kovin pahalta hommalta. En tiedä onko paikallaan vakio vai joku parempi, mutta koska pyörällä on nyt ajettu noin 50000km ei kytkin varmaan vielä varsinaisesti loppuun kulunut ole. Aiemmin mainitsemani uuden kolinan lisäksi tuntuma oli varsinkin viimekaudella aika epämääräinen, eikä vapaa löytynyt aina kovin helpolla, vaijerin säätämisestä huolimatta.
Jos päädyn vaihtamaan kytkimen niin laitanko Ikkalan linkittämän ilmeisesti vakiota vastaavan paketin vai onko tarjolla jotain parempaakin? Mulle on sopivasti jonkun virhe tilauksen yhteydessä tullu tommonen clutch gear avainkin.
-
Ei paha homma mutta hieman työläs, sanoisin.
Itsellä laitettiin Centauroon heti uutuuden nuo Ikkalan linkissä olevat levyt mutta jos nykyiset ovat kunnossa: ei ole kuluneet kovasti, niittaukset ja liimaukset kunnossa eikä murtumia niin takaisin vain puhdistuksen jälkeen.
Oireista päätellen, vaikka ajokilometrejä on vähän, on kytkimessä joko paljon kytkinpölyä jumittamassa tai sitten kitkalevyjen välissä oleva metallilevy on taipunut kuumuudesta mutkille tai kuppimaiseksi.
Jos taas on pitänyt säätää usein ja kohta taas uudelleen niin voi epäillä painelaakerin kuntoa. Siellä vaihteiston perässä. Kytkimen toimintaa säädetään sieltä vaihteiston takaa kun taas vaijerin säätöä ei juurikaan tarvita.
-
Aina kun puhutaan kytkimestä, tulee mieleen että pitäisi omakin traktori katkaista ihan oman mielenrauhan vuoksi. Ei vaan jaksais.
-
Aina kun puhutaan kytkimestä, tulee mieleen että pitäisi omakin traktori katkaista ihan oman mielenrauhan vuoksi. Ei vaan jaksais.
Don't fix it, if it works ;D
-
Mutta kun ei osaa olla. Pitää tietää millä sitä oikeen ajelee :P
-
onko tarjolla jotain parempaakin
http://www.hmb-guzzi.de/shop/product_info.php?info=p2396_clutch-disc--sinter-racing-kit.html (http://www.hmb-guzzi.de/shop/product_info.php?info=p2396_clutch-disc--sinter-racing-kit.html)
Näitä ovat useammat Saksassa asentaneet ja hyvänä pitävät (V11 palstalla ainakin näistä on mainintoja). Tyhjäkäynnillä alkuperäisiä äänekkäämmät.
-
Työntötangon tiivisteet sen sijaan on syytä vaihtaa kun kerran vehje on avattu.
Kannatetaan. Nuo tiivisteet oli tuossa mun rojektimopossa oikein kivettynyttä mallia. Samaten liitekuvan O-renkaat 4 ja 6. Kytkin luisti sen verran ettei oikein sataakaan pystynyt ajamaan.... Ei ihme kun vaihteistoöljyt tuli suoraan levyille.
-
Jos tuon kytkinkeskiön irrottaa O-renkaiden vaihtamisen vuoksi niin sitten menee uusiksi myös keskiön huulitiivistekin. Se on standarditiiviste niin kuin suurin osa Guzzien tiivisteistä. Vain keskiössä oleva tiivistepinta pitää käsitellä noin tonnisella hiomapaperilla/kankaalla niin että tiivistettä vasten tuleva pinta on tasaisen harmaa. Siinä kiiltävässä kohtaa kun ei huulitiiviste pidä.
-
Tuli vielä tämä kuva vastaan (V11). Kiva olisi jos olisi tuollaiset kytkinlevyt, vaan järki sanoo että "älä nyt hulluja mieti". Ja eikös kuvassa näy myös se asetustyökalu.
-
Kelpais mulle tuommonen sintterilevy. Saattaisi napakan asetelman kanssa sietää vähän voimaakin.
-
Siviilikäytössä lienee liioittelua mutta radalla varmaan paikallaan. Todennäköisesti huoltotarve on yleisempää kuin tavan levyillä. Välilevy on näköjään myös lämpökompensoitu.
Itsellä on Surflexin levyt olleet lähes uudesta asti ja ajettu on lähes vakiomoottoritehoilla (max n. 90 hv) 100.000 km ja sen jälkeen 20.000 km isommalla teholla ja väännöllä ahdetulla koneella. Kaksi kertaa olen puhdistanut kytkimen kyseisellä kokonaismatkalla. Ekan kerran 60.000 km kohdalla ja toisen kerran kun laitettiin ahdin. Ei lipsu ja käyttö on ollut loogista. Vaihteet menevät päälle molempiin suuntiin varsin liukkaasti poiketen muista Guzzeistani. Edes Brevassa ei toimi vaihteet niin hyvin kuin Centaurossa.
Umpinaisessa levyssä on se ongelma että kytkinpöly ei pääse pois vauhtipyörän sisäpuolisesta hammastuksesta senkään vertaa kuin avoimempien levyjen takaa.
-
Myyjien kaupallista kehumista sinter -levyistä:
- n. 40% korkeampi vääntömomentin kesto
- merkittävästi pidempi käyttöikä
- ei arka kuumille lämpötiloille
- kalkattaa tyhjäkäynnillä hieman enemmän
Mutta paino ei taida juuri pudota. Tällaisia olen jostain merkannut muistiin:
1-levyinen: 4,6 kg
V11: 5,5 kg (voi keventää 5,1 kg:aan)
„Tonti“: 8,5 kg
"Cali": 11,5 kg
Jos paketti tosiaan painaa yli 10 kg... hyvä isä kuitennii...
Lämpökompensoitu: niin nuoko reiät ja niistä lähtevä "ura" ? Välilevyn kupruilu lie erityisesti ratamiesten harmina?
-
Jep. Nuo urat antavat tilaa kun välilevy kuumenee eikä nouse lautasmuotoon tai kieroile kuumana. Tuttua myös pakkajarruista joissa monta kitka- ja välilevyä rinnakkain.
Painavalla vauhtipyörä-kytkinpaketilla saadaan moottoriin nätti ja tasainen käynti. Muutenkin raskaassa matkapyörässä se on enimmäkseen mukavuustekijä. Myös muu voimansiirto kiittää kun moottorin "pulssit" eivät välity niin voimakkaasti voimansiirtoon kuin kevytvauhtipyöräisessä versiossa. Myös alakierroskäynti on vakaampaa kun on kampiakselin päässä kunnon limppu.
Ajo-ominaisuuksille, kun kovempaa mennään, painavasta vauhtipyörästä on haittaa koska sen pyörivä massa pyrkii säilyttämään asentonsa ja sen äkilliset nopeusmuutokset heijastuvat ajettavuuteen.
-
Huomaahan tuon Californiassa, kun kaasun päästää, kierrokset tippuvat kun joutavat. Ei mitenkään nopeaälyinen oikeastaan kumpaankaan suuntaan..
-
kierrokset tippuvat kun joutavat
Siksi "sport" Guzziin kuuluisi mielestäni kevyt 1-levyinen kytkin. Vaan kun pitäisi olla aikaa ja osaamista vaihtaa sitten se ennen kun 30.000 km tulee täyteen (normiajossa). Melko halpojahan RAM kytkimet ovat koko pakettina, mutta pitäisi olla kyky ja halu niihin säännöllisiin vaihtoihin...
-
Spine-runkoiseen on kytkinremontti suht helppo.
pitäisi olla kyky ja halu niihin säännöllisiin vaihtoihin...
Jos halu puuttuu niin sille ei voi mitään mutta kyvyn voi hankkia kun aloittaa tekemään ja tekee ajatuksen kanssa.
-
Olen tainnut joskus aiemminkin kommentoida jonnekin tänne että Guzzin kampiakseli painaa jo itsessään sen verran että kone kävisi ihan hyvin tyhjäkäyntiä ilman sitä vauhtipyörääkin.
Tuossa kuvassa edessä vasemmalla on ex-LM V:seni vauhtipyörä ja sen hammaskehä : http://www.kolumbus.fi/koivupiha/Juha%20pics/lminparts.JPG
Vauhtipyörä oli alumiinia (Ergal) ja painoi muistaakseni 1300 gr. Myös hammaskehä oli kevennetty aika radikaalisti.
Eli varsinkin V11:een voi hankkia mielestäni erinomaisen huoletta keveimmän saatavilla olevan vauhtipyörän ja kytkinasetelman pelkäämättä matalan kierroslukualueen tai tyhjäkäynnin pilaantumista. Jos kone ei käy kunnolla niin vika on jossain muualla. Alumiiniosien kestossa voi olla eroa OEM-osiin verrattuna mutta keveys on pelkkää plussaa.
Ei pysty ymmärtämään miksi alunperinkään noi Guzzin vauhtipyörät ovat olleet noin massiivisia. Onko niitä jäänyt yli jostain 1-pyttyisistä maamoottoreista tai jotain ?
EDIT : siis tälläinen oli tuo vauhtipyörä http://www.stein-dinse.biz/Moto-Guzzi/Motor/Fly-wheels/Flywheel-Ergal-1335gr-for-8-springs::3983.html?language=sc
-
Juhan kuva ei näy. Mutta tuo vauhtis ei kyllä ole edes kovin kallis.
-
Korjasin tuon edellisen viestini kuvan osoitteen.
-
Olen uskonut niihin juttuihin että V11 2 -levyinen kytkin osineen on Guzzin sarjavalmisteisista kevyin ja se, joka ei tule silmille. Olen saanut käsityksen että kaikki nämä "Ergal" -alumiini -versiot eivät olisi soveliaita normiajoon. Vain erikoiskäyttöön ja < 30 tkm vaihtovälillä.
-
Vaihteisto on vielä paikallaan mut pakko vähän kysellä noista mulle ennennäkemättömistä herkuista. Mullekin kyllä kelpais tommonen sintteri kytkin mutta onko vakiokytkimen tehonkesto oikeesti ongelma edes rata-ajossa jos puhutaan perusvireisestä 2-venttiilisestä joka saattaa tuottaa 100hv?
Toinen askarruttava asia on noi vauhtipyörät. Stein-Dinsen 1300g versio sopisi täydellisesti mun (kaukaisiin) tulevaisuuden suunnitelmiin mutta 30tkm vaihtoväli kuulostaa ikävältä, mikä niissä niin nopeasti kuluu? Sopivuuslistan mukaan ei käy ruiskumalleihin??
Oon jo pitkään ajatellut että kun joskus avaan koneen niin sorvautan vauhtipyörästä vähän pois ja tasapainotutan kaiken, mutta jos tolla hinnalla paino putoo viidestä kilosta alle puoleentoista ei sorvailussa taida olla mitään järkeä.
-
Vähän aiheen vierestä toisenlaista keventämistä. Kiloina paino ei varmaankaan juuri putoa koska käytän aihiona purkaamolta ostamaani orkkis takarunkoa ja akku, sähköt, yms. palikat säilyy vakiona mutta visuaalisesti lähtee ainakin 20kg. Takapään pituus ja etenkin leveys on aina ollu todella pahasti mun silmää häiritsevä osa muuten upeassa 1100 sportissa.
Penkkiä ei tulla tekemään telttapatjasta..
(http://i4.aijaa.com/t/00577/13670198.t.jpg) (http://aijaa.com/JITW3I)
(http://i2.aijaa.com/t/00283/13670199.t.jpg) (http://aijaa.com/wkboPT)
-
Olen uskonut niihin juttuihin että V11 2 -levyinen kytkin osineen on Guzzin sarjavalmisteisista kevyin ja se, joka ei tule silmille. Olen saanut käsityksen että kaikki nämä "Ergal" -alumiini -versiot eivät olisi soveliaita normiajoon. Vain erikoiskäyttöön ja < 30 tkm vaihtovälillä.
Siinä uskossa minäkin olen ollut.
Minulla on kilvettömässä rata-ajoa varten olemassa olevassa lm-kolmosessa sellainen Ram-merkkinen yksilevykytkin. En nyt muista tarkkoja lukuja, kun punnitsin sen ennen paikalleen laittoa. Kuitenkin kun sitä vertaa esim. Centaurossa olevaan 2-levyiseen kytkimeen teräsvauhtipyörällä, niin painoero ei ole mikään merkittävä. Tämä Centaurossa ja 1100-sportissa käytetty vauhtipyörä kun on oleellisesti kevyempi kuin vanhempien mallien kytkimet.
En minä ainakaan tuota Ramia siviilipyörään laittaisi. Se on oikeasti sen verran hennon näkoinen paketti, että tuskinpa se mitään kovin isoja kilometrimääriä kestää.
-
Sen sun Ramin tuntuma on kyllä ensi alkuun aika mielenkiintoinen. Varsin helppo stumpata.
-
Jotta ei menisi kytkin ja vauhtipyörä-asiat sekaisin niin tässä netistä poimittuna perinteinen Guzzin vauhtipyörä+kytkinasetelma : http://www.motoborgotaro.com/wp-content/uploads/2012/02/P1040013.jpg
Siitä tosiaan näkee jo silmällä että vauhtipyörä on massiivinen ja paino on vielä paljolti ulkokehällä.
Tässä kuvassa jonka laitoin jo aiemmin tuonne edelle näkyy sitten se kevyt alumiininen vauhtipyörä, johon pultataan kiinni sen vasemmalla puolella oleva startin hammaskehä : http://www.kolumbus.fi/koivupiha/Juha%20pics/lminparts.JPG
Huomatkaa että tuossa alumiinisessa vauhtipyörässä oli siis minun tapauksessani sisällä se aivan perinteinen 2-levyinen peruskytkin, ei mitään eksoottista.
Kytkinasetelman osalta taisin vaihtaa sen kampiakselin päässä olevan ”rattaan” uuteen ja leveämmällä hammastuksella olevaan : http://motociclo.com.au/sites/default/files/imagecache/product_full/img_3312_0.jpg Ja kytkinlevyt taisi olla liimatut ei sellaiset niitatut.
Ajelin tuolla alumiinisella vauhtipyörällä ehkä sen 20-30 tkm ja kytkin tuli avattua välillä tiivisteiden vaihdon takia. En havainnut itse vauhtipyörässä oikeastaan mitään kulumista ja sen vuoksi uskoisin sellaisen kestävänkin 50-60 tkm ongelmitta. Mutta tästä ei ole siis kokemusta.
Vauhtipyörähän on kosketuksissa kytkimeen lähinnä näiden välilevyjen ulkokehän hammastuksen kautta : http://motociclo.com.au/sites/default/files/imagecache/product_full/img_3398.jpg
Eli jos nuo levyt ja hammastus ovat hyväkuntoiset niin kosketuspinta-alaa tulee sen verran että kuluminen ei ole merkittävää.
Kaikki riippuu tietenkin pyörän käyttötavasta. Eli pyörämallista riippuen etsisin itse sitä keveyttä siitä vauhtipyörästä mutta pitäytyisin peruskytkimessä jos se on rakenteellisesti mahdollista (paitsi niissä tapauksissa jossa kytkimet hajoilivat jo alunperinkin tehtaan suunnitteluvirheen vuoksi). Sport 1100i:ssä oli vauhtipyörä ja kytkin alunperinkin tuota perusmallia paljon (puolta ?) keveämpiä ja niitä en mennyt modailemaan.
Uudemmista Guzzin kytkimistä ei mulla ole sitten mitään hajua.
Maantiekäytössä ja tehotasoilla n. 100 heppaa normaalikytkimen pitokin varmasti riittää.
Kytkimelle suurin ongelma lienevät ns. kisalähdöt, joita maantieajossa tulee harvemmin eteen.
-
(http://i4.aijaa.com/t/00577/13670198.t.jpg) (http://aijaa.com/JITW3I)
Tuosta tulee hieno. Vähän sellaista 1. sukupolven Daytonan tyyliä.
Mistä tuollaisen peräkopan löysit ?
-
mikä niissä niin nopeasti kuluu
Ei kulu mutta alumiini hajoaa ajan oloon. Halkeamat lähtevät vauhtipyörän keskeltä kiinnityspulttien tietämiltä. Sitten voi tulla pahaa jälkeä kun osat lähtevät ja lujaa ja vaihteiston koppa hajoaa (kuva V11 Scura alkuperäisestä 1-levyisesta, joka käytöltään ja tuntumaltaan oli kerrassaan hyvä, kesto vaan < 30 tkm). Tuo Scuran alkuperäinen on siis lähellä RAM -kytkintä, kai sen hieman modattu versio? Oliko vauhtipyörän limput vieläkin kevyemmät ja vain "kolme painoa" verrattuna vakio RAM:iin, vai miten se oli? Vauhtipyörä tässä näyttää "alumiinilta" eikä keltaiselta "ergal" -materiaalilta, jollainen JuhaV:llä oli kiiinni.
etsisin itse sitä keveyttä siitä vauhtipyörästä mutta pitäytyisin peruskytkimessä
Tähän käsitykseen olen myös minä päässyt maailman eri Guzzipalstojen kautta, tämä on ikään kuin "asioista tavallisesti perillä olevien tahojen" konsensus asiasta. Siis normiajoon. Mutta kun esim. V11 vauhtipyörästä (1,88 kg - sportissa siis lienee sama?) ei ole kun n.400 gr pois otettavaa, eron ei sanota juuri missään tuntuvan. Olisi siis enemmän harrastuspuolen juttuja. Mutta sinällään kiinnostavaa, vähän niin kuin TT kirjoitti että "onhan se kiva tietää millä ajaa". Itse roplatulla kun ajaa on onni suurimmillaan...
Juuri näiden asioiden vuoksi odottelen sitä aikaa että on motivaatio (ja osaaminen) vaihtaa 1-levyiseen RAM -kytkimeen, joka menee sitten koko paketti aina kokonaan uusiksi < 30 tkm. Kun oma alkuperäinen Guzzin 1 -levyinen (Scura) meni vaihtoon 30 tkm kohdalla (9,65 h työtä), sanoi Piikkiön tietäjä että muutama startti enää, niin olisi lentänyt pitkin korvia... mahtaisiko se olla jossain hyllynnurkalla siellä vielä ihmeteltävänä, tiedä häntä?
-
Sen sun Ramin tuntuma on kyllä ensi alkuun aika mielenkiintoinen. Varsin helppo stumpata.
Sen jälkeen kun sinä sitä kokeilit, niin säätöä on vähän muutettu. Nyt ei stumpaa niin helposti. Toinen homma minkä olen huomannut, että jos ensiksi painaa kytkimen pohjaan ja lähtee vähän luistattaen eteenpäin ja jostain syytä joutuu pyshtumään tai vetämään kytkimen uudestaan pohjaan, niin seuraavalla kytkimen nostolla "haukkaa kiinni aika äkäisesti".
Voi olla yksilökohtainen asiakin ja sintterilevyhän tuossa on.
-
Oma kokemus sintterilevyistä on kaksimielinen. Tosin kyseessä oli Ducati.
Kun alkuperäinen kytkin antautui noin 40.000 km kohdalla vaihdoin tilalle Bimotan kytkimen, joka oli yllättäen halvempi kuin Ducatin alkuperäinen ja sisälsi kolme levyparia enemmän ja jonka kitkalevyt olivat keltaista puristemateriaalia, siis ilmeisimmin ns sintteriä.
Luistattaminen ja hidasajo oli hankalampaa mutta ei erityisen vaikeaa kun asian oppia ja käytti enemmän kierroksia. Pyörän seuraava omistaja ei oppinut kyseisellä kytkimellä ajamaan koska oli oppinut ajamaan japaninpyörällä ja öljykylpykytkimellä. Tilalle vaihdettiin alkuperäinen kytkinkruunu keskiöineen ja uudet Ducatin alkuperäislevyt niin homma rupesi jälleen pelaamaan mutta kilinä oli kuluneehkosta kruunusta johtuen mitä melkoisin osittain avoimen hiilikuitukopan takaa.
Sintterikytkintä joutui silloin tällöin aukomaan kun sen irrottaminen heikkeni: kolme ruuvia auki niin koppa irtoaa ja sen jälkeen lukituslanka pois kruunun sakaroista, levynippu käteen, pölyjen puhalteleminen pois kruunusta ja pakasta, levyt uuteen järjestykseen niin taas toimi ilman sen kummempia säätöjä. Hommaan meni muutama minuutti muutaman tuhannen kilometrin välein.
Peruskytkin toimi ihan sinällään ilman rassaamista. Kului vain kovin nopeasti jos ajoi urheilullisesti ja kiihdytteli kuten silloin oli itsellä tapana. Uusi omistaja taisi ajaa laittamallani, ennestään kuluneella kruunulla mutta uusilla levyillä, yli 50.000 km kunnes vaihtoi pyörän uudempaan.
-
Tommosia kytkimiä on ollut meillä komessa LM IV:ssa jo vuosia. Eniten ajetulla lienee jo yli 100 000km lasissa, avaamatta ja ongelmitta. Käsketty on, radallakin.
En osannut PDF:stä kopioida kyseistä kohtaa, mutta on sivulla 10, "Kupplungen" heti ensimmäisenä, "Einscheibenkupplung".
http://www.guzzitek.org/catalogues_tarifs/MotoSpezial2006.pdf
-
Lienee tämä. Hintakaan ei ole aivan hirveä.
-
Onko tämän paketin painoa kerrottu missään?
-
Annettu nettisivu ja puhelinnumero eivät enää toimi, mahtaako firma olla lopettanut toimintansa?
Tässä yksi V11 saksanpalstalta otettu (10/2009), ymmärsin niin että kirjoittaneen kaverin luottomekaanikko tekee niitä:
"
Kytkin maksaa 975€, jolloin alkuperäinen hammaskehä ja painekuppi lähetetään ensin työstettäväksi. Kytkimen paino yhteensä 3900 gr. Kytkinkori on billet-alumiinista, kytkinlevyissä on sintermetalliset kitkapinnat ja ne ovat peräisin ZF-Sachs Race Engineeringiltä. Sopii kaikkiin suuriin Guzzeihin, merkinnät vanhasta vauhtipyörästä on siirrettävä uuteen kytkimeen. Koko kytkin on tarkkuustasapainotettu. Tähän mennessä on valmistettu 35 kytkintä.
"
Toinen kuva (paljon pikkukuvia) on HTMoton sivuilta.
-
Sekoilin näköjään taas noiden painojen kanssa, aiemmin mainittu 5kg oli tietysti koko paketin eikä vauhtipyörän paino..
Tästä ketjusta löytyy yks ratkaisu: http://www.advrider.com/forums/showthread.php?t=408773
Tossa on ilmeisesti kevennetty rautaista vakio vauhtipyörää, amatöörin silmin aika rohkeasti? Painon pudotuksen määrää en huomannut mutta luulis olevan ihan huomattava määrä.
Tuosta tulee hieno. Vähän sellaista 1. sukupolven Daytonan tyyliä.
Mistä tuollaisen peräkopan löysit ?
Perä on jonkun brittiläisen kuituleipomon tekemä kopio Ducati 900 SL:n alkuperäisestä peräkopasta, ostin jostain netistä yli vuosi sitten ikään kuin vahingossa. Noita tekee, tai ainakin myy aika moni eri firma. ilmeisesti ratakäyttöön tarkoitettuja kun ovat suhteellisen halpoja ja viimeistelyltään aika luokatonta työtä.
-
En kyllä vakiota rautakiekkoa lähtisi noin keventelemään! Tuossa on jo riski muuttua sirpaleiksi.
-
Moto Spezialista tuli aikoinaan jotain tavaraa ostettua, sittemmin on lopettanut toimintansa.
Heidän luettelossaan vuodelta 2002 on em. kytkimen painoksi sanottu 4,1 kg.
Heillä oli myös ns. Transkontinental-kytkin minkä paino levyn kanssa oli 3,3 kg.
Vauhtipyörää keventäessä suurin vaikutus saadaan kun rautaa poistaa ulkokehältä.
Keskiosan kevennys lähinnä heikentää vauhtipyörää sen kovimmin rasitetusta kohdasta,
moottorin kierrosherkkyyteen vaikutus on pieni.
Mielestäni moottorin pyörivien massojen pienentäminen, silloin kun se tapahtuu yhtä "helposti"
kuin Guzzissa, on viritystoimenpiteenä aivan kärkisijalla. Vaikutus moottorin luonteeseen on todella
positiivinen. Vähän hankala kuvailla mutta, reilu kevennys ja pyörä kiihtyy kakkosvaihteella samalla tavalla kuin ennen ykkösellä. Kampiakselissa on tosiaan niin paljon inertiaa että, vauhtipyörää ja kytkintä ei sen puolesta
saa liian kevyeksi, mekaaninen kestävyys näyttää olevan se rajoittava tekijä.
Joku muukin on ehkä huomannut miten käy kun vauhtipyörä on liian kevyt. Kun ruohonleikkurista löystyy
terälapun kiinnitys, ei sitä enää (onneksi) saa käyntiin.
Mitä tulee massiivisen "limpun" vaikutukseen pyörän kääntyvyyteen, asia tuli selväksi
viimekesänä kun ajoin EAK-kurssilla nopeaa pujottelua n. 100km/h vauhdilla eri vaihteilla.
Pienellä vaihteella ajaessa keilojen kiertäminen tuntui työläämmältä.
Saman huomasi Botniaringin uuden osan shikanissa. Näillä kerroilla moottori oli tosin poikittain. ;D
-
Jos r-leikkurinkone on kunnossa niin kyllä se käy ilman teriäkin. On kokeiltu. Hyvin ottaa kyllä kierroksia..
Joku muukin on ehkä huomannut miten käy kun vauhtipyörä on liian kevyt. Kun ruohonleikkurista löystyy
terälapun kiinnitys, ei sitä enää (onneksi) saa käyntiin.
-
Voi olla ettei koske uusia r-leikkureita mutta parissa omassa tuo on ollut normaali vika kun ei käynnisty sen
jälkeen kun on stumpannut turpeeseen. Tosin koneet on olleet vähän modattuja. Kunnossa ne on silti.
-
Transkontinental-kytkin 3,3 kg
No nyt selvisi mitä sakut tarkoittavat puhuessan ”Transkonti” –kytkimestä.
pyörivien massojen pienentäminen - - viritystoimenpiteenä aivan kärkisijalla
No niin no, tätä se minun sieluni halajaa mutta ei näköjään ole minulle tätä iloa suotu ennen kuin opettelen tekemään katkaisun itse. Onneksi sattuu olemaan juuri se kytkin (V11) jossa on vähiten parantamisen varaa painon suhteen. Mutta tuollainen alle neljäkiloinen missä ulkokehältä on otettu mahdollisimman paljon, olisi kiva. Ram -kytkintäkin kevyempi... Tyhjäkäynti sopii olla mitä on, tärkeintä että kuski viihtyy.
Niittejä
Onkos tuossa joku öljynläiskyntää estävä levy (ettei pumppu hori ilmaa) vai mistä on kyse?
-
>>>Onkos tuossa joku öljynläiskyntää estävä levy (ettei pumppu hori ilmaa) vai mistä on kyse?<<<
Sehän se. Niiteillä on kiinni "verkko" mikä tulee kampiakselin ympärille keräämään öljyroiskeet pois.
Ei ollut hyvä tämä(kään) viritys. Nokka-akseli ja nostimet ei tykänneet kun niiden voitelu huononi samalla >:(
Nykyään paikallaan toisenlainen systeemi mutta sama toiminta. Nokka-akselin voitelu myöskin laitettu kuntoon.
Kuvan laitoin vauhtipyörän vuoksi, vakiosta tehty. En muista paljonko painaa, eikä ole tainnut kunnollisella vaa'alla edes tullut punnittua. Enempää en uskalla rautaa ohentaa, aika nopeasti lämpö
alkaa huonontamaan kytkimen toimintaa. Siis silloin kun lämpimänä päivänä kahlaa ruuhkassa, ei muuten.
-
Keventämisestä: startin hammaskehästäkin on varmaan mahdollista ottaa pois kolmannes leveydestä. Perustelen sitä sillä kun katselee nykyautojen hammaskehiä niin eivät ole häävin levyisiä.
Itsellä on myös läikyntäongelma Centauron kanssa: voimakkaissa kiihdytyksissä, ei tarvitse edes keulan nousta tiestä, öljynpaine katoaa. Sitä on ohjeen mukaan kompensoitu lisäämällä öljyä ylärajan yli 0,5 litraa. Se taasen aiheuttaa muuta ongelmaa: esimerkiksi huohotukselle.
Nyt olisi aikaa tehdä asialle jotain ettei öljy pyrkisi kampikammion takaseinälle.
-
Starttikehän kavennus on tuohon tehty.
Alun perin loiskelevyt laitoin juurikin huohotusongelmien takia. Isommilla kierroksilla kun Guzzin kone
tykkää työntää öljyt pihalle huohotuksen kautta. En huomannut että, olisi jotenkin vaikuttanut asiaan.
-
Varmaan jos sisäkaluja olisi kevennetty, ei kehän kavennuksesta ole juuri riskiä hampaan menetykselle. Ei varmaan muutenkaan.
-
Jotakin tällaista kaiketi :P
-
Siinä on jo aika vähän jäljellä :o
-
Näyttää siltä että "kupin" ulkoreunaan on jätetty vielä ainakin puolikiloa sorvattavaa/jyrsittävää/rälläköitävää...
edit. Löytyihän tuosta parempikin kuva, on se tosiaan aika tarkkaan kevennetty.
-
Alussa mainittu kytkin on nyt vihdoin purettuna ja muutama kuvakin otettuna:
(http://i11.aijaa.com/t/00631/13780006.t.jpg) (http://aijaa.com/6H2tMG)
(http://i3.aijaa.com/t/00759/13780007.t.jpg) (http://aijaa.com/s5VQ0q)
(http://i11.aijaa.com/t/00953/13780008.t.jpg) (http://aijaa.com/aMjYRM)
(http://i11.aijaa.com/t/00582/13780009.t.jpg) (http://aijaa.com/ozpYmg)
(http://i9.aijaa.com/t/00697/13780010.t.jpg) (http://aijaa.com/LYwIKU)
(http://i1.aijaa.com/t/00788/13780011.t.jpg) (http://aijaa.com/26KJgl)
Aika paljon löyty kaikenlaista törkyä ja pikkusen näytti öljyäkin olevan kopan pohjalla.
Jotain erikoisia tahroja noissa levyjen metallipinnoissa?
Mitään selkeesti hajonnutta osaa ei löytyny ja kitkapintojakin oli vielä jäljellä.
-
Aika paljon löyty kaikenlaista törkyä ja pikkusen näytti öljyäkin olevan kopan pohjalla.
Jotain erikoisia tahroja noissa levyjen metallipinnoissa?
Mitään selkeesti hajonnutta osaa ei löytyny ja kitkapintojakin oli vielä jäljellä.
En äkkiseltään kuvissa mitään kamaluuksia näe. Vähän tuolta mullakin on aina nuo rautalevyt näyttäny, ei tosin ihan noin laikukkaita ole olleet. Mitä lie ja mistä lie tulee. Olisiko päässy öljyä vähän?
Jos olisi mun pyörä niin ainakin tuon S-D:n satsin tilaisin: http://www.stein-dinse.biz/Moto-Guzzi/Clutch/New-Version/Clutch-Kit-new-version-big-Model::790.html Ihan vaan siksi kun kerran nyt on auki. Saa nuo paremmat levytkin. Stefat vielä laatikkoon ja kammelle niin ajaa pitkästi.
-
Kytkimen ja vauhtipyörän kitkapintojen vastaiset metallipinnat kannattaa pestä hyvin ja hioa niin että pinnat ovat tasaisen harmaat tai ainakin niin harmaat kuin niistä tulee. Itse olen varovasti pyörivällä epäkeskohiomakoneella hivaissut nuo pinnat ja hyvin on kytkimet pelanneet.
-
Nyt kun sain osat putsailtua niin löyty sieltä vähän kamaluuksiakin.
Levyt putsaantui aika hyvin hiekkapaperilla ja bräkleenillä:
(http://i3.aijaa.com/t/00898/13781065.t.jpg) (http://aijaa.com/SQeGbq)
Kulumaa välilevyn hampaissa:
(http://i4.aijaa.com/t/00062/13781066.t.jpg) (http://aijaa.com/m8g4Fs)
Vastaavia jälkiä löyty myös vauhtipyörän hampaista:
(http://i9.aijaa.com/t/00834/13781068.t.jpg) (http://aijaa.com/OFpTHx)
Vois kuvitella että juuri edellisten kulumat on aiheuttaneet ylimääräistä kolinaa, muut osat näytti putsattuinakin ihan hyviltä.
Tilaan heti huomenna tommosen kytkinpaketin joka ratkaisee levyn hampaiden kulumat mutta pitäiskö vauhtipyörällekin tehdä jotain? Uus maksaa kuitenkin 400e.
Lisäksi tarvitaan siis pari kumi tötteröä ja O-rengas, painelaakeri, kampuran ja vaihteiston stefat. Oisko vielä jotain muuta jota pitäisi/kannattaisi laittaa samaan tilaukseen?
Vielä pari aiheeseen liittyvää lisäkysymystä:
Onko tiiviste kumit tässä kuvassa oikein?
(http://i7.aijaa.com/t/00275/13781067.t.jpg) (http://aijaa.com/nTufmi)
Uskaltaako tän avata pulttipyssyllä niin että pitää kardaaninpuolelta kiinni? Vai pitäiskö pitää rattaasta kun se kuitenkin vaihdetaan?
(http://i1.aijaa.com/t/00813/13781064.t.jpg) (http://aijaa.com/0Qec0x)
-
Mieluummin siitä rattaasta.
-
Pari vauhtipyörän syvään kulunutta hammastusta olen käsin viilannut suoriksi. Vaikka aine ei ole kovaa niin aikaa siihen menee. Viilan liikerata on varsin lyhyt. Tietysti sen jälkeen kilkatus on entistä kovempi mutta vain ne lovet jotka ovat vauhtipyörän puolella aiheuttavat kytkimeen toimintaongelmia. Kilinän kyllä sietää ja hampaiden oikaisun jälkeen menee taas kymmeniä tuhansia kilometrejä hyvällä kytkintuntumalla.
Kun laittaa uudet levyt asettuu välilevy hieman eri kohdalle joten kytkin tuntuu toiminaltaan jonkin aikaa hyvältä mutta ajan mittaan välilevy "putoaa" vanhoihin loviinsa ja kytkimen toiminta muuttuu epämääräisemmäksi. Paininlevyn ja välilevyn hampaiden kulumisen en ole havainnut aiheuttavan muuta kuin ääntä.
Kytkinkeskiön hampaiden kuluminen aiheuttaa vastaavia vaivoja kuin vauhtipyörän hammastuksen kuluminen. Keskiö on kuitenkin halvempi vaihtaa.
-
Vielä pari aiheeseen liittyvää lisäkysymystä:
Onko tiiviste kumit tässä kuvassa oikein?
Uskaltaako tän avata pulttipyssyllä niin että pitää kardaaninpuolelta kiinni? Vai pitäiskö pitää rattaasta kun se kuitenkin vaihdetaan?
Noinpäin ne tangon kumit muistaakseni pitää olla. (Justiin kasasin enkä muista varmaksi... :P)
Rattaasta putkipihdeillä kiinni vaan. Jos mutterimopolla avaat niin tuskin edes tarvii pitää kiinni.
Tilaisin lisäksi uudet ruuvit vauhtipyörän kiinnittämiseen ja tiivisteen kammen laakerin/lohkon väliin. Kun ottaisin sen laakerin irti stefan vaihtoa varten.... näkee laakerin kunnon samalla. Ja kytkimen jouset. Sekä uuden lukkolevyn vaihteiston rattaan alle.
Vauhtipyörä vaan takasin paikalleen, vähän viilaa jos urat on kovin syvät.
-
Jäi aiemmin kertomatta että vanhan kytkinlevyn keskiöstä hitsaamalla siihen varren saa hyvän kytkinakselin kiinnipitovärkin. Onnistuu mutterin löysäys ja kiristys asiallisesti aiheuttamatta iskuja vaihteiston suuntaan.
Vanha keskiö kannattaa jättä työkaluksi sillä se sopii juurikin jämptisti painelevyn keskiön reiän reunan ulokkeisiin. Levyjen suuntaus käy nätisti ja looran asennus on sen jälkeen helppoa.
Kytkintä kootessa pitää olla kokoonpanon helpottamiseksi kampiakselin keskireikään sopiva pultti ja aluslaatta.
http://www.motomatti.fi/2013/02/isolohkon-kytkimen-kokoonpano.html
-
http://www.stein-dinse.biz/Moto-Guzzi/Tools/Spezialwerkzeug/Seal-ring-onto-flange-fly-side::2674.html
Tuo kalu unohtu.
-
Onko tuo kampuran tiiviste noin tarkka laitettava? Että siis vaatii mittatarkan kalun.
Edit: helkkarin ennakoiva tekstaus..
-
Osat tuli germaaniasta ja homma vaikutti melko selkeältä mutta jokin on nyt pielessä. Oon koonnu kytkimen ja asentanu vaihdeloodan nyt kolmeen kertaan mutta kaikki ei oo kohdallaan. Aluksi loodan perässä oleva kytkinvipu oli vanhoissa säädöissään ja painu pohjaan tekemättä mitään, säätöruuvi pohjaan ruuvattuna otti kiinni liikevaran lopussa mutta ei painunu siitä enää vaan tuntui tökkäävän johonkin kiinteään.
Kytkin menee kasaan ihan asiallisesti ja osat on vanhoihin verrattuna samanlaisia, levyt tietysti vähän paksumpia mut oikean näkösiä kuitenkin.
Otin muutaman kuvan jos niistä vaikka näkyisi joku virhe:
Jouset paikoillaan, laitoin pisteet liimaa että saa levyn asennettua.
(http://i6.aijaa.com/t/00342/13802621.t.jpg) (http://aijaa.com/XEJBwy)
Uus ratas:
(http://i9.aijaa.com/t/00938/13802627.t.jpg) (http://aijaa.com/AKF6dn)
Uudet ja vanhat levyt:
(http://i1.aijaa.com/t/00461/13802624.t.jpg) (http://aijaa.com/mV2aHD)
Osat järjestyksessä:
(http://i2.aijaa.com/t/00686/13802626.t.jpg) (http://aijaa.com/FOWm1a)
Tanko osina:
(http://i6.aijaa.com/t/00465/13802629.t.jpg) (http://aijaa.com/vpsFtD)
Kasattuna:
(http://i11.aijaa.com/t/00858/13802628.t.jpg) (http://aijaa.com/VuAJQU)
Hermot rupee menemään kun näin yksinkertainenkaan homma ei tunnu onnistuvan millään ja ajamaan pitäis päästä..
-
Onko tuo kampuran tiiviste noin tarkka laitettava? Että siis vaatii mittatarkan kaunis.
Koita, => on.
-KG-
-
Saako sen siis vinoon, vai onko sen korkeus oltava tulkilla asetettu tms?
-
Otin muutaman kuvan jos niistä vaikka näkyisi joku virhe:
Enpä kuvista mitää virhettä löytänyt.
Virhe lie tapahtunut kootessa.
Onko kykimen painelevyn jousten upotukset samassa linjassa jousten kanssa ja jouset niin että varmuudella kaikki osuvat upotuksiinsa? Painelevyn kun saa useisiin vääriin asentoihin jos ei ole tarkka.
Onko käytössä pultti jolla nippu laitetaan kasaan ennen kuin kytkimen kansi asennetaan? Ilman sitä on hieman hankalaa saada kaikki linjaan.
-
Sori, kysymykseni voi olla aiheeton mutta kuvissa ei näy sitä kytkimen keskiöön tulevaa kuppia johon tanko painaa. Onhan se kunnossa ?
-
Saako sen siis vinoon, vai onko sen korkeus oltava tulkilla asetettu tms?
Sitä ei tahdo saada ollenkaan lähtemään reikäänsä jos on vähänkin vinossa. Jos on tarvista vaihtaa , kysy Ekulta apulaitetta lainaan.
-KG-
-
Pientä edistystä tapahtui kun vaihdoin jousien kiristämiseen käytetyn pultti+prikka yhdistelmän tee-se-itse kustomi malliseen joka mahtuu keskittämiseen käytetyn vaihteiston rattaan sisään.
(http://i11.aijaa.com/t/00011/13803946.t.jpg) (http://aijaa.com/1LWcRz)
Vaihteiston sai paikalleen oikeanpuoleisellakin mutta keskiökuppi ei ilmeisesti ihan osunut rattaan reikään vaan jäi kantamaan kun loodan pultit kiristi.
Nyt kytkin "toimii" joskin tuntuu vaativan vahvat sormet ja säätöruuvin kiristämisen niin ettei lukitusmutteria saa enää paikalleen. Pois koloistaan olevat jouset vois selittää jäykkyyden mutta säätövaran loppumiseen nekään ei vaikuta?
Kuvia:
(http://i1.aijaa.com/t/00260/13803947.t.jpg) (http://aijaa.com/LTJS8E)
(http://i5.aijaa.com/t/00047/13803944.t.jpg) (http://aijaa.com/PvFSq7)
(http://i10.aijaa.com/t/00849/13803945.t.jpg) (http://aijaa.com/aCkNBf)
Vähän syvemmällehän säätöruuvin pitääkin uusilla levyillä mennä mutta toi ei tunnu oikeen normaalilta. Aika ikävä homma kokeilla kun pitäis koota koko pyörä..
-
Eihän nyt vain ole niin että painelaakerin alla oleva prikka/prikat on jäänyt pesuvadin pohjalle?
Viimeisessä kuvassa ristikko lerpottaa ilman kardaania niin kootessa pitää huomioida että kardaanin "ajoitus" menee oikein. Ristikkojen haarukoiden asento pitää olla molemissä päissä akselia sama.
-
Saako sen siis vinoon, vai onko sen korkeus oltava tulkilla asetettu tms?
Sitä ei tahdo saada ollenkaan lähtemään reikäänsä jos on vähänkin vinossa. Jos on tarvista vaihtaa , kysy Ekulta apulaitetta lainaan.
-KG-
Kiitti tiedosta! Tämä oli todellakin uutta, aina oppii.
-
Eihän nyt vain ole niin että painelaakerin alla oleva prikka/prikat on jäänyt pesuvadin pohjalle?
Viimeisessä kuvassa ristikko lerpottaa ilman kardaania niin kootessa pitää huomioida että kardaanin "ajoitus" menee oikein. Ristikkojen haarukoiden asento pitää olla molemissä päissä akselia sama.
Ei pitäis prikkoja puuttua, laitoin uuden painelaakerin jossa oli molemmilla puolilla prikat laakerirullien peittona. Eikös ton pysty tarkistamaan laatikko paikallaankin kun irrottaa kytkin vivun ja nykäsee O-rengas palikan irti?
Kardaaniin tein muistaakseni oikein merkin joka on kootessa tarkoitus tähdätä rasvanipan kanssa samaan linjaan, silloin ristikot on entisissä asennoissaan, onko ne silloin oikein onkin sitten ihan toinen juttu..
-
Moro! Motomatti on oikeassa.Olen itte kerran ollut lähes hermorauniona kasatessa kytkimen useampaan kertaan.Ne kiinnityspultit kampiakseliin menevät
vastakappaleen koloihin ,kun kytkin on auki ja sovite on tarkka!!!
-
prikat laakerirullien peittona. Eikös ton pysty tarkistamaan laatikko paikallaankin kun irrottaa kytkinvivun ja nykäsee O-rengas palikan irti?
Kyllä voi.
Joka tapauksessa jotain outoa kokoonpanossasi on johon viittaa tuon säädön riittämättömyys.
Aika monta Guzzin kytkintä tullut niputettua. Ensimmäinen vuonna 1989 ja sen jälkeen useampikin vuodessa eikä säätöruuvin kanssa ole ollut ongelmia.
Kuvissasi näytti olevan kokolailla oikea asento kytkinvivullakin eli noin 75mm vaihdelaatikon kannesta mitattuna vaijerin kohdalla.
merkin joka on kootessa tarkoitus tähdätä rasvanipan kanssa samaan linjaan
Kuten jo mainitsin niin ristikot samaan asentoon molemmissa päissä.
Tarkista myös että ristikoiden kiinnityksessä vaihdelaatikon akseliin tai perän akseliin ei ole lainkaan välystä. Välystä ei saa olla. Jos sitä on niin se vaatii toimenpiteitä. Kiristys ei välttämättä auta. Kiinniyspulteissa on kova lukitusliima. Kyseessä on suunnitteljan sunnitteluvirhe joka on korjattavissa.
Sama juttu perävaihteen laakeroinnin suhteen taka-akseliin. Suunnittelu on ollut heikkoa.
Sivuan asiaa blokikirjoitukseni loppupuolella: http://www.motomatti.fi/2014/04/peravaihteiden-eroja.html
-
Joka tapauksessa jotain outoa kokoonpanossasi on johon viittaa tuon säädön riittämättömyys.
Aika monta Guzzin kytkintä tullut niputettua. Ensimmäinen vuonna 1989 ja sen jälkeen useampikin vuodessa eikä säätöruuvin kanssa ole ollut ongelmia.
Kuvissasi näytti olevan kokolailla oikea asento kytkinvivullakin eli noin 75mm vaihdelaatikon kannesta mitattuna vaijerin kohdalla.
Otin kuitenkin vielä laatikon pois, kaikki näyttää edelleen olevan ihan kunnossa.
Vauhtipyörän ja lohkon päädyn irrotin aikaisemmin mutta niitä ei kyllä pysty väärin asentamaan. Kaikki kytkimen tangon osat on paikoillaan ja kuppikin näyttää ehjältä. Tanko ei ole vääntynyt ja jäljistä päätellen tangon molemmat päät uppoaa koloihinsa entiseen syvyyteen.
Levyt näyttää olevan vauhtipyörän sisässä ihan järkevästi, eivätkä ne taida väärinpäin sinne sopiakkaan?
Taas lisää kuvia:
(http://i10.aijaa.com/t/00931/13806105.t.jpg) (http://aijaa.com/ZglByO)
(http://i5.aijaa.com/t/00045/13806104.t.jpg) (http://aijaa.com/SZHZaj)
(http://i6.aijaa.com/t/00769/13806103.t.jpg) (http://aijaa.com/6ZUXaH)
(http://i3.aijaa.com/t/00623/13806102.t.jpg) (http://aijaa.com/oOvsrJ)
Parissa viimeisessä näkyy painelaakeri jonka toisella puolella on kiinteä prikka ja toisen puolen irtonainenkin oli paikoillaan.
Näyttääkö vivun säätötappi normaalilta? Ei siinä mitään työstöjälkiä tms. näy mutta kuitenkin.
Jos säätötapin lukitusmutterin halusi saada paikoilleen ja kytkimen irroittamaan kunnolla asettui vipu seuraavien kuvien mukaisest:
(http://i8.aijaa.com/t/00040/13806106.t.jpg) (http://aijaa.com/ZNaRI5)
(http://i5.aijaa.com/t/00139/13806107.t.jpg) (http://aijaa.com/Nibe0B)
Aikaisemmissa kuvissa näkyi uusien ja vanhojen levyjen paksuuden ero.
Alkaa pikkuhiljaa taas vähän ahdistaa. Tänään duunissa selailin jo nettimotoakin kaikenlaisia kerettiläisiä ajatuksia mielessäni..
-
Vaihdoit ilmeisesti painelaakerin uuteen ja erityyppiseen? Onko kaksiosainen painelaakeri
saman paksuinen kuin kolmeosainen? Painelaakerin ja painintangon väliin tulevaa "tattia"
näyttää myös olevan ainakin kahta eri varaosanumeroa.
Näiden mitoissa ei tarvitse olla paljonkaan eroa kun tulee ongelmia.
Omaan muistiini ei ole luottamista mutta kaikissa kuvissa mitä on tullut vastaan, painelaakerin kohdalla
on kolme osaa. Positio 9 kuvassa. Sinun kuvissa osia on mielestäni vain kaksi, jotain siitä taitaa puuttua?
-
Sinne keskiöön tulee se osa,johon kytkin tappi painaa,ja sen osan koneen puolelle on työstetty kampiakselin päässä olevien pulttien kannat,jotta kalvo pääsee painumaan
riittävän syvään.Mulle kävi juuri noin.Ja se koneistus on tarkka.Piti insinöörin tulla ihmettelemään ennen kuin homman tajusin.Sen jälkeen toimi kun junan vessa.
-
Uudet ja vanhat levyt:
(http://i1.aijaa.com/t/00461/13802624.t.jpg) (http://aijaa.com/mV2aHD)
Tuossa kuvassa näyttää uusien ja vanhojen levyjen välillä olevan huomattava paksuusero. Onko tuo peräti useita millimetrejä ?
Vaikutushan tuolla on sama kuin että painintanko olisi liian "lyhyt" koska paksut levyt painavat kytkinjousia enemmän lyttyyn ja samalla se paininkuppi siirtyy alemmas kohti vauhtipyörää. Ja lähemmäs niitä vauhtipyörän pultinkantoja.
Jos vanhojen levyjen kitkapinnat eivät olleet erityisen kuluneet niin tuo levyjen paksuusero vaikuttaa vähän liian suurelta ?
- JuhaV
-
Alkaa pikkuhiljaa taas vähän ahdistaa. Tänään duunissa selailin jo nettimotoakin kaikenlaisia kerettiläisiä ajatuksia mielessäni..
Vaihdat sen tuohon mun Caliin, niin koitan tulla toimeen sen kanssa.. :P
Tuo Juhan ajatus kuulostaa kyllä järkevältä.
Olisko joku muu mittaillut uuden levypaketin paksuutta ennen asentamista? Saisi vähän osviittaa pinkkojen paksuuksista.
-
Jos säätötapin lukitusmutterin halusi saada paikoilleen ja kytkimen irroittamaan kunnolla asettui vipu seuraavien kuvien mukaisest:
(http://i8.aijaa.com/t/00040/13806106.t.jpg) (http://aijaa.com/ZNaRI5)
(http://i5.aijaa.com/t/00139/13806107.t.jpg) (http://aijaa.com/Nibe0B)
Piti käydä mittaamassa ja sormenkin poltin pakoputkeen siinä samalla...
Vajaa 5cm mullakin oli molemmissa 5 vaihteisissa tuo sama mitta kun sulla. Säätöruuvi on toisessa kokolailla mutterin kanssa samalla tasalla ja toisessa vähän pitemmällä. En ole noihin säätöihin juurikaan joutunu remppojen jälkeen sattumaan, enkä liioin mittaillut.
Tuo levypaketin paksuusero kyllä näyttää aika isolta. Olikos vanha kuinka kulunut?
-
Levyt tosiaan näyttää paksuilta , oma muistikuva uudelle levylle 8mm ja vaihtoraja 7.5mm
-KG-
-
Levyt tosiaan näyttää paksuilta , oma muistikuva uudelle levylle 8mm ja vaihtoraja 7.5mm
-KG-
Nämä ylläolevat ovat oikeat mitat noille kitkalevyille.
Tarkistin asian täältä : http://www.thisoldtractor.com/moto_guzzi_misc_workshop_manuals___shop_manuals___service_manuals.html
Sieltä löytyy Moto Guzzi - Workshop Manual Sport 1100 (Italian / English).
Sivulla 62 ko. pdf-dokussa on nuo mitat.
Samasta paikasta löytyy kytkinjousien lepopituus joka on 28 mm.
Eli jos kitkalevyt ovat manuskan mukaan alarajalla niin vaihtamalla kaksi kpl uusia levyjä kokonaispaksuus kasvaa yhden millin.
-
Vaihdat sen tuohon mun Caliin, niin koitan tulla toimeen sen kanssa.. :P
Ei tässä sentään Sportista luopumassa olla, kakkospyörää oikeestaan kattelin. Oon klikannu nettimotossa (ja täälläkin) pitkään ollutta tonnisen Quotan ilmoitusta jo varmaan sata kertaa, himottais ihan helvetisti mut nyt ei vaan oo rahaa enkä viitti kakkospyörää visallakaan ostaa..
Takaisin kytkimeen:
En löytäny kuin muovisen lelu tönärin, mut mittailin kuitenkin levyjä ja toinen vanha oli noin 7mm ja toinen vähän alle, välilevy noin 3,2mm. Uudet levyt selkeesti yli 8mm ehkä noin 8,3mm ja välilevy jotain 3,5mm. Nippuna vanhat vähän vajaa 17mm ja uudet melkeen 20mm.
Eli "vika" ei ole painelaakerissa, säätöruuvissa tms. osissa vaan levyjen paksuudessa. 3 millin ero selittää entistä jäykemmän kahvankin, onhan jouset aika paljon kovemmassa jännityksessä. Jousien lepopituus näytti olevan vielä aika kohdallaan noin 28mm
Miten tää olis järkevintä ratkaista? Onko kytkinvivun virheellisestä asennosta varsinaista haittaa?
(http://i3.aijaa.com/t/00218/13807015.t.jpg) (http://aijaa.com/TyWInw)
Sinne keskiöön tulee se osa,johon kytkin tappi painaa,ja sen osan koneen puolelle on työstetty kampiakselin päässä olevien pulttien kannat,jotta kalvo pääsee painumaan
riittävän syvään.Mulle kävi juuri noin.Ja se koneistus on tarkka.Piti insinöörin tulla ihmettelemään ennen kuin homman tajusin.Sen jälkeen toimi kun junan vessa.
Ei mulla taida olla tommosia?
(http://i11.aijaa.com/t/00627/13807013.t.jpg) (http://aijaa.com/P39E3t)
(http://i2.aijaa.com/t/00403/13807014.t.jpg) (http://aijaa.com/Kj0VXj)
-
Miten tää olis järkevintä ratkaista? Onko kytkinvivun virheellisestä asennosta varsinaista haittaa?
Tuskin vivun virheellisestä asennosta suoranaista haittaa ole kunhan vivun liikerata riittää irrottamaan myös kuuman kytkimen kanssa ja toinen asia mikä pitää olla: riittävä vapaaliike ettei painelaakeri pyöri koko ajan mukana.
Säätöruuviin saisi varmaankin "henkeä" eli jenkaa näkyviin laittamalla lisäprikan painelaakerin naapuriksi. Sorvari sellaisen tekee helposti kunhan on mitat tiedossa. Pidempää säätöruuvia ei oikein voi suositella koska jo nyt säätöruuvi painaa hieman vinoon painelaakerin paininta.
-
Tarkistapa vielä että tuolla Pekan viestissä http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=5265.msg44309#msg44309
olleen liitekuvan osa 8 (joka painaa sitä tankoa) ei pohjaa sinne asennuskolon pohjaan ennen kuin tanko saa kytkimen avattua.
Jos sitä tankoa pitää nyt pystyä painamaan useita millejä (3-4 mm) syvempään kuin aiemmin niin sieltä voi tila loppua kesken.
Jos osa 8 ei pohjaa, niin silloin on kokolailla samantekevää lisäätkö prikan/prikkoja painelaakerin yhteyteen vai laitatko yksinkertaisesti pidemmän säätöruuvin. Pidempi säätöruuvi itseasiassa korjaisi sen Matin mainitseman vinouden ja saa vivun oikeaan asentoon ja ruuvin painamaan suoraan painimen päähän. Jos säätöruuvin kierre on joku peruskierre, sopiva aihio voi löytyä miljoonalaatikosta tai lähimmästä rautakaupasta.
Prikkojen lisäämisessä pitää periaatteessa huolehtia siitä että painelaakeri + prikat pysyvät sen osan 8 kaulalla, joka siinä niitä varten on. Liian paksu nippu ei siihen ehkä mahdu ja huonolla tuurilla prikka jumittaa sinne kanavaan. Itse ehkä laittaisin pidempää säätöruuvia jos osan 8 liikerata sen sallii.
Jos taas osa 8 pyrkii pohjaamaan niin sitten ei auta kuin jollain keinolla "pidentää" sitä tankoa tai "ohentaa" levypakkaa tai laittaa paininkuppiin jotain täytettä. Nää menee sitten vähän askartelun puolelle.
-
Mitäs tämä nyt sitten tarkoitaa? Markkinoilla on jotain epäkurantteja levyjä tai olet saanut väärät varaosat
kytkimeesi?
Kytkinlevyjen paksuus kuuluu yleensä mitata kokoon puristuneena. Ainakin silloin kun kitkapintojen
välissä on joustoa. Levy viilapenkin leukojen väliin, kevyt puristus ja mittaus leuan vierestä.
-
Markkinoilla on jotain epäkurantteja levyjä
Juuri satuin kohtaan V11Sport.de -palstalla missä asioista tavallisesti perillä oleva taho (merkkihuollossa muinoin töissä ollut) kirjoitti mielipiteenään: "Kytkinosat -kuten jo aikaisemmin on todettu- on ostettava aina Guzzi -alkuperäisosina ja huomioi aina että sinulle ei myydä mitään "SD-TEC" -osia alkuperäisinä. Tarkista pakkaus ja kunto."
Olen ymmärtänyt niin että kytkinlevyistä malli "ap" on Brembon omistaman firman tekemä alkuperäisosa. Vaan jos mitat ovat oikeat tällä kohtaa ei pitäisi olla ongelmaa. Nämä jutut liittynevät enemmän kestävyyteen?
-
Olen ymmärtänyt niin että kytkinlevyistä malli "ap" on Brembon omistaman firman tekemä alkuperäisosa. Vaan jos mitat ovat oikeat tällä kohtaa ei pitäisi olla ongelmaa. Nämä jutut liittynevät enemmän kestävyyteen?
Eikös se ole juuri tämä "ap" mitä pitää välttää. Ainakin tuommonen levy on mulla mallina tallin seinällä osastolla "ei tämmösiä"
En löytäny kuin muovisen lelu tönärin, mut mittailin kuitenkin levyjä ja toinen vanha oli noin 7mm ja toinen vähän alle,
Miten ne on muuten noin ohueksi ehtiny kulua? Luistiko? Tuo liitekuvan levy on 7.7mm, ajettu yli 150tkm.
-
Tuon mallin "ap" levyä en laittaisi jos on tarkoitus käyttää hevosvoimia.
Juttua aiheesta: http://www.motomatti.fi/2013/05/guzzin-isolohkoisen-kaksilevyisen.html
Matka ei toki keskeytynyt. Välittyy voima yhdelläkin kytkinlevyllä.
Vika oli havaittavissa ainoastaan kun vapaalla kierrätti ja sitten sammutti moottorin äkisti niin kytkinlevyn keskiö jäi rämisemään kytkinakselin kaulalle.
Itse olen suosinut Surflexin "umpinaisia" tai hieman kevennettyjä levyjä. Ei ole ollut levyongelmia levyjen keston suhteen. Heti uutena laittanut Surflexit niin ei murheita vaikka hieman "käskisikin". Tosin Centaurossa vaihteet menee ilman kytkimen lipsutteluakin päälle. Varsinkin isommalle.
Muista syistä, kuten öljyvuodon vuoksi, on tarvinnut kytkimiä aukoa. Muutaman tunnin se aina ottaa. Joskus huoltoaseman pihassakin reissun päällä.
Kuten tässä: http://www.motomatti.fi/2013/02/t3-californian-kytkin.html
Tässä jotain kytkimistä: http://www.motomatti.fi/2012/07/tallin-muutossa-loytynytta-kytkinkamaa.html
-
Tarkistapa vielä että tuolla Pekan viestissä http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=5265.msg44309#msg44309
olleen liitekuvan osa 8 (joka painaa sitä tankoa) ei pohjaa sinne asennuskolon pohjaan ennen kuin tanko saa kytkimen avattua.
Jos sitä tankoa pitää nyt pystyä painamaan useita millejä (3-4 mm) syvempään kuin aiemmin niin sieltä voi tila loppua kesken.
Jos osa 8 ei pohjaa, niin silloin on kokolailla samantekevää lisäätkö prikan/prikkoja painelaakerin yhteyteen vai laitatko yksinkertaisesti pidemmän säätöruuvin. Pidempi säätöruuvi itseasiassa korjaisi sen Matin mainitseman vinouden ja saa vivun oikeaan asentoon ja ruuvin painamaan suoraan painimen päähän. Jos säätöruuvin kierre on joku peruskierre, sopiva aihio voi löytyä miljoonalaatikosta tai lähimmästä rautakaupasta.
Nyt on taas laatikko paikoillaan ja kytkinkin saattaa jopa toimia. Osa 8 ei tuntunut pohjaavan kun laitoin orkkis säätöruuvin niin syvälle että lukitus mutterin sai just kierteelle. Meinasin aluksi tehdä uuden tavallisesta taajakierteisestä pultista jättämällä kannan paikoilleen ja laittamalla normaali mutterin lukitukseksi, mutta takahaarukka tulee alkuperäisestä matalastakin mutterista vaan muutaman millin päähän.
Kokeilen nyt näin pohditaan sit lisää jos ei toimi.
Miten ne on muuten noin ohueksi ehtiny kulua? Luistiko? Tuo liitekuvan levy on 7.7mm, ajettu yli 150tkm.
En mä ainakaan ole mitään isompaa luistoa huomannu. 50000km näillä on ilmeisesti ajettu, en tietenkään voi olla varma kun pyörä on ollu mulla vasta 5 vuotta, mut reilu 30000km oli mittarissa ostettaessa. Öljyä levyihin oli kai päässy, ehkä se on saanu ne luistamaankin?
Markkinoilla on jotain epäkurantteja levyjä
Hyvähän täältä sivusta on itse kytkinremonttia tekemättömänä huudella mutta juuri satuin kohtaan V11Sport.de -palstalla missä asioista tavallisesti perillä oleva taho (merkkihuollossa muinoin töissä ollut) kirjoitti mielipiteenään: "Kytkinosat -kuten jo aikaisemmin on todettu- on ostettava aina Guzzi -alkuperäisosina ja huomioi aina että sinulle ei myydä mitään "SD-TEC" -osia alkuperäisinä. Tarkista pakkaus ja kunto."
Olen ymmärtänyt niin että kytkinlevyistä malli "ap" on Brembon omistaman firman tekemä alkuperäisosa. Vaan jos mitat ovat oikeat tällä kohtaa ei pitäisi olla ongelmaa. Nämä jutut liittynevät enemmän kestävyyteen?
Mun paketissa luki just toi mainittu SD-TEC ja ovat umpinaisia, onkohan nää sit jotenkin huonoja? Kulutuskestävyys ei mulle oikeestaan oo hirveen tärkeetä, kunhan nyt muutaman kymppitonnin kestäisivät. Ei kytkimen vaihto kuitenkaan kovi paha homma ole, seuraavalla kerralla voin hyvinkin selvitä parilla kolmella vaihteiston irrotuksella ja muutamalla kymmenellä viestillä tekniikkapalstalle..
-
Kuten jo mainitsin niin ristikot samaan asentoon molemmissa päissä.
Tarkista myös että ristikoiden kiinnityksessä vaihdelaatikon akseliin tai perän akseliin ei ole lainkaan välystä. Välystä ei saa olla. Jos sitä on niin se vaatii toimenpiteitä. Kiristys ei välttämättä auta. Kiinniyspulteissa on kova lukitusliima. Kyseessä on suunnitteljan sunnitteluvirhe joka on korjattavissa.
Sama juttu perävaihteen laakeroinnin suhteen taka-akseliin. Suunnittelu on ollut heikkoa.
Sivuan asiaa blokikirjoitukseni loppupuolella: http://www.motomatti.fi/2014/04/peravaihteiden-eroja.html
Olihan siellä väljää molempien ristikoiden kiinnityksessä akseliin. Etupäätä kiristin pikkusen ja väljyys hävisi, takapäätä en oo vielä kokeillu. Miten tää pitäisi oikeesti korjata?
Perävaihteen laakeroinnista kirjoittelin joskus tännekin, silloin ei uusi laakerikaan poistanut perämurikan heilumista. Nyt taisin vielä lisäksi koota jotain väärin kun koko perämurikka liikkuu pikkusen sivuttain vaikka taka-akseli on kiristetty.
-
Koitan näin mielikuvatasolla selittää mikä akselikiinnityksessä mättää kun ei ole kuvia.
Kun kiristysruuveja kiristää niin kiristys tapahtuu vain niihin kohtiin missä on nivelen puolella halkio. Eli kiristykset kiristävät vain yhden akselin harjan kohdalta. Korjaus asiaan tapahtuu siten että nivelen puolelta otetaan ainetta pois halkion molemmin puolin. Ts. tehdään tilaa akselien harjanteille. Kun tilaa on tehty niin kiristysruuvit kiristävät koko akselin ympäri eikä kiristys osu vain yhteen tai kahteen akselin harjanteeseen. Normi homma ja muutama akseli tullut korjattua. Kiristysruuveihin lukkoliimaa. Muutoin aukeilevat työnään. Laatu on 12.9 eli normaalia kovempaa terästä. Jos tarvitsee hankkia uusia.
Perävaihteen heiluminen sivusuunnassa ei ole oikein suotavaa. Todennäköisesti neulalaakerin pesä on kulunut väljäksi tai, kuten mainitsit, olet koonnut jotakin väärin.
Tuolla aiemmassa linkissäni selvitin miten ongelman saa pois. Tässäkin on mielestäni tullut suunnitteluvirhe. Laakerointi pitäisi olla voimakeskiössä eikä sen sivulla. Kun tukipiste on sivussa siihen suuntautuu sivuttainen vääntömomentti eikä naurettavan kokoinen neulalaakeri, jota ei ole erityisesti edes suojattu, voi kestää kovin pitkään.
-
SD-TEC ja ovat umpinaisia, onkohan nää sit jotenkin huonoja
Parempi luottaa Motomattiin ja Ikkalaan. Kunhan nyt tämäkin asia kiinnostaa, ennemmin tai myöhemmin ryhdyn myös kytkimen optimointiin. Kyllä varmaan nuo SD:n omat osat kelvollisia ovat, kun monet niitä käyttävät. Sivuillaan kertovat että ne ovat "edelleen kehitettyjä" ja parempia malleja... Olen ymmärtänyt että nuo sd-tec osat teettävät Kiinassa? Ap tuntui aikanaan omalla kohdalla luotettavalta koska se on Brembon omistama yhtiö (sama ap -logo levyissä) ja sen sanotaan olevan ensiasennusosa. No, rahasta tehdään sitä laatua mitä tilaaja haluaa ostaa että eihän valmistajan nimi aina takaa laatua... Kuvassa kyllä sanotaan "new version", josko heikkoja kohtia on paranneltu?
-
Onpa edullisia noi kytkinlevyt Camm:n kuvassa.
Vs vaikka Stinsen vastaaviin.
Mikä putiikki kyseessä?
-
Kyl se Stein-Dinsen sivuilta on: http://www.stein-dinse.biz/Moto-Guzzi/Clutch/New-Version/Clutch-disc-MG-big-model-new-version-SD-TEC::1947.html (http://www.stein-dinse.biz/Moto-Guzzi/Clutch/New-Version/Clutch-disc-MG-big-model-new-version-SD-TEC::1947.html). Tuo SD-TEC on juuri heidän tuotesarjansa.
-
..tuoltahan sitä on itsekin tullut paljon osia ostettua eikä ole ollut ongelmia , -mutta -->mitä on saksalaisia guzzi harrastajia tavannut kaikki ovat varoittaneet ko liikkeen tuotteista ??? Ehkä niihin Z- merkattuihin kannattaa suhtautua varauksella..
-KG-
-
Kun kiristysruuveja kiristää niin kiristys tapahtuu vain niihin kohtiin missä on nivelen puolella halkio. Eli kiristykset kiristävät vain yhden akselin harjan kohdalta. Korjaus asiaan tapahtuu siten että nivelen puolelta otetaan ainetta pois halkion molemmin puolin. Ts. tehdään tilaa akselien harjanteille. Kun tilaa on tehty niin kiristysruuvit kiristävät koko akselin ympäri eikä kiristys osu vain yhteen tai kahteen akselin harjanteeseen. Normi homma ja muutama akseli tullut korjattua. Kiristysruuveihin lukkoliimaa. Muutoin aukeilevat työnään. Laatu on 12.9 eli normaalia kovempaa terästä. Jos tarvitsee hankkia uusia.
Perävaihteen heiluminen sivusuunnassa ei ole oikein suotavaa. Todennäköisesti neulalaakerin pesä on kulunut väljäksi tai, kuten mainitsit, olet koonnut jotakin väärin.
Tuolla aiemmassa linkissäni selvitin miten ongelman saa pois. Tässäkin on mielestäni tullut suunnitteluvirhe. Laakerointi pitäisi olla voimakeskiössä eikä sen sivulla. Kun tukipiste on sivussa siihen suuntautuu sivuttainen vääntömomentti eikä naurettavan kokoinen neulalaakeri, jota ei ole erityisesti edes suojattu, voi kestää kovin pitkään.
Taas jatkuu. Kiristin molemmat kardaanin päät ja väljät hävis, mutta täytyy jatkossa yrittää muistaa seurata näitäkin ja vaikka sitten talvella korjata tai korjauttaa kunnolla.
Perässä neulalaakeri ei ole päässyt pyörimään pesässään ja itse laakerikin on alle 5000km ajettu. Kirjoittelin tästä muistaakseni jo joskus aiemminkin ja kävin silloin Piikkiössäkin kyselemässä Nurmelta ja kumppaneilta mitä pitäisi tehdä kun perä heiluu pikkusen uudellakin laakerilla, silloin käskettiin vaan seurailemaan ettei välys kovasti kasva.
Rakennehan on tosiaan melko typerä ja tarvitsisi selkeästi toisenkin laakerin niinkuin linkissäsikin.
Olisiko mahdollista esim. ensi talvena tehdä vastaava muutos tohon mun sporttiin? Ja jos olisi niin mitä homma tulisi maksamaan?
Lopuksi taas vähän aiheen vierestä:
(http://i4.aijaa.com/t/00542/13825680.t.jpg) (http://aijaa.com/ZUXJ1m)
-
Näppärän näköinen Quota. Mistähän tuollasen sais...? ;)
-
Täältä saat halvalla, 6000e special price only for you. Ei oo paha matkakaan, yhteensä aika tarkkaan 1022km.
-
Palaan vielä vanhaan aiheeseen:
Quotan kanssa sekoilun ja peräkopan maalauksen välissä avasin kytkimen vielä kertaalleen koska unohdin aikaisemmin tiivistää laakeripukin alimmat pultit, fiksuna luin ohjeen vasta näin jälkeenpäin..
Samassa ohjeessa puhutaan kytkimen ja starttikehän kohdistus merkeistä joita en omista osistani löydä. Aikaisemmin katoin vaan vauhtipyörää asentaessa että oikea pytty on puristustahdin yläkuolokohdassa ja D-merkki kytkinkopan reiän kohdalla.
Kytkimen painelevyn hampaassa on porattu merkki joka käsittääkseni laitetaan vauhtipyörän nuoli-merkin kohdalle ihan vaan siksi että jousien upotukset osuu kohdalleen.
Ohjeessa mainitaan myös kytkinkannen, starttikehän tai mikä ikinä onkaan (lontoonkieliset sanoo ring gear) merkki joka pitäis sovittaa vauhtipyörän merkkiin, semmosta en löydä mistään. Pitäiskö olla joku oikea merkki, maaliraita vai jotain muuta?
-
Ei tätä kukaan ole kysynyt, mutta asensin 10 v sitten Cali II:een kotimaista tuotantoa olevan kytkimen välilevyn. Idea on siinä että välilevy on n. 3 kertaa paksumpi hampaitten osalta, jolloin pintapainetta vauhtipyörää vasten tulee vähemmän eikä takertele. Ensimmäinen kytkinlevy edestä on välilevyyn sorvatussa "kupissa" ts. paksuus siltä kohti tietysti kuten originaalissa. Hyvin pelaa vieläkin. Tekijän nimi on tallessa
-
Paljonko tuollaisella välilevyllä oli hintaa? Ei huono innovaatio.
-
Mullakin niitä oli läjä jossain vaiheessa. Näitä reunasta hammastukseltaan leveitä kytkimen välilevyjä. Totesin turhakkeeksi. Kerää itseensä ankarasti kytkinpölyä, kuluu ja alkaa jumittelemaan melko pian. Viimeinen taisi mennä pari vuotta sitten Rovaniemen suuntaan. Tiedä sitten onko enää käytössä.
Kuluneen kytkinkehän saa sillä myyntikuntoon mutta tuskin muuta iloa siitä on.
-
En muista enää tuon kuppivälilevyn hintaa. Ei paljon ollut. Jorma Sarkkinen niminen kaveri niitä teki. On minulla 10 v vanha puhelinnumero tallessa.
Kukin tulee uskollaan autuaaksi. Vaihdoin viimeksi levyt, vaihdelaatikon päässä olevan rattan ja tuon välilevyn. Ei ole koskaan kytkin toiminut niin hyvin kuin nyt .. siis jo vuosikaudet. Ties kuinka monennet osat ovat .. ehkä kolmannet