Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: ToyBoy - Joulukuu 15, 2014, 09:11:06 ap
-
Moro,
Lievittääkseni kaamosmasennusta olen ryhtynyt mietiskelemään kesäistä matkaa moottoripyörällä Ranskaan tuttuja moikkaamaan. Pitäisi päästä täältä Paraisilta Pariisiin. Eihän tuossa ole kuin parin kirjaimen ero, joten ei vältttämättä tarvitsisi merta edemmäs.... sillä ajaessasi olet jo perilllä, ei siinä välttämättä määränpäätä tarvita.
Bretagne olisi myös kohteena, joten ehkäpä sinne kantsisi ajaa ja mennä julkisilla sitten sen linkkitornin, tai mikä torni se nyt olikaan, alle pällistelemään.
Näin ollen lähestyn teitä kysyen mm. Onko kellään kokemusta matkoista tuohon suuntaan, mikä olisi järkevin/ajettavin/kaunein/edullisin reitti yms.å
Sitten ehdotuksia tai kokemuksia yöpymispaikoista jne. Kyseessä olisi lähinnä persaukisen seikkailu, joten Hiltonit saa jäädä. Ehkäpä matkan varrella voisi moikata muita siipiveikkoja.
Vielä on monta kantoa kaskessa, vaimo, ajankohdan löytäminen, raha...
Terv. Lasse
-
Meinasitko Ruotsin kautta, vai laivalla Travemundeen ? Ne ovat Ranskaan mennessä ihan eri reissuja. Ruotsin ja Tanskan kautta pääset nopeammin mantereen pelipaikoille, mutta Travesta on ajettava Aacheniin tms. ennenkuin varsinaiset ajotiet alkavat. Pariisiin on vajaat 1 tkm ja vaikkapa Brestiin 1,6 tkm ( Travesta ), joten ajamista esim. sinne Bretagneen on enemmän kuin Välimerelle. Jos menet laivalla Saksaan, Aachenin jälkeen kurvaa Ardennien kautta vaikkapa Reimsiin ja sieltä Pariisiin. Takaisin sitten lenkki Vosgesin/Alsacen kautta Moselille ja sieltä satamaan. Siirtymäajoa noissa tulee aina se + 500 km. Pohjois-Saksan pikkukyliin kyllästyy varsin nopeasti, jos kantateitä ajattelet. Schwarzwald ja Etelä-Saksa ovatkin jo toinen juttu.
-
Kyllä siellä enskertalaiselle ihmettelemistä riittää kyllästymiseen asti. Esimerkiksi kuinka paljon niitä pikkukyliä onkaan ja, että niitten välit saa ajella rajoitusten mukaan 120km/h. Täällä kun laitetaan 60km/h esim Kellokoskelta ja Järvenpäähän. Hotelleita (gasthaus) on tuhkatiheään toinen toistaan siistimpiä. Bookingista tms. voi niitä varailla edellisenä iltana tai pysähdellä kyselemään majoitusta zimmereistä sattuman varaisesti matkan edetessä. Paraisilta on lyhyt matka Turkuun tai naantaliin, josta voi botskilla matkan aloittaa. Näin voi välttää kulttuurishokin, joka on vaarana iskeä, jos suoraan Travemundeen laivalla menee.
-
Saksassa on yleisrajoitus motareiden ulkopuolella max. 100 kmh ja eipä kaikilla autobaanoillakaan enää saa vapaasti ajaa ja jos vielä saisikin, ruuhkat ja tietyöt pitävät huolen maltillisesta keskinopeudesta. Niissä pikkukylissä on yleensä tarkkaavaisuutta vaativa juttu: tutka on yleensä heti kylän nimikyltin jälkeen. Vakkeivat takaapäin kuvaisikaan, kuten Sveitsissä joka paikassa, tunnollinen motoristi vaivautuu varsin pian jatkuvaan räpsähtelyyn.
-
2014 kesällä teimme juuri noin.
Valtion lautalla Ålantiin, kun yöpyy kerran saaristossa niin kyyti on lähes ilmainen, Eckeröstä Grisslehamniin liput maksoi muistaakseni vitosen.
Ruotsin läpi paukuttaa päivässä jos pääsee aamulla rantaan, mutta muuten tarvii yöpyä välillä. Jos ei huvita telttailu niin stuga jossain leirintäalueella on luokkaa 60...80 egee. Samaten pienillä paikkakunnilla pienet hotellit ovat edullisia ja saa frukostia samaan hintaan. Heinäkuussa on leirintäpaikoissa täyttä, mutta pienempien teiden varsilla on usein vähemmän turismia.
Tanskan läpi kannattaa mennä siltojen kautta ja palata sitten vaikka nopsemmin Puttgardenin reittiä. Saksassa on kaikenlaisia Gasthofeja joka kylässä, usein bierstubin vintillä luokkaa 40...60 egee.
Omasta mielestä on viehättävä reitti painaltaa Flensburgista hiukan länsiviistoon, josta pääsee maaseutumatkalle siten, että Elbestä mennään yli lautalla hiukan alajuoksuun Hampurista. Matkan varrelle osuu mm. Hochen Lockstedt, jossa suomalainen jääkäripatalioona oli koulutuksessa v 1915..1917, paikkakunnalla on sen muistoksi mm. jääkärimuseo. Nopein reitti edelleen on sitten Bremenistä Groningeniin, Amsterdamiin ja siitä suoraa motaria Fransmannien puolelle. Moottoriteillä näkee lähinnä liikennettä. Vaihtoehto on painaltaa Saksan puolta suoraan alaspäin lähelle Brysselin korkeutta ja vasta siellä vaihtaa Valloonien valtakuntaan ja sieltä Ranskaan. Olemme yöpyneet joskus Calaisen paikkeilla, viime kesänä myös pienessä hotellissa Abbevilessä, pikku hotelleja on joka kylässä hintaluokassa 50..60. Rantatie on rauhallista maisematietä Le Havreen saakka, mutta siitäkin pääsee edelleen länteen, oikeastaan Brestiin saakka pienempiä teitä jotka myötäilevät rannikkoa. Normandiassa on lomakautena paljon turisteja, joten yöpymispaikkaa ei löydy varmuudella heti ja helposti. Brestissä saa joten kuten kulumaan päivän-pari, mutta nähtävyyksiä siellä ei riitä loputtomiin. Parin kolmen tähden hotelleja on paljon, siellä ei turistin tarvitse jäädä taivasalle. Jos paluumatkan haluaa tehdä Pariisin kautta niin pitää varautua ruuhkiin. Kaupungissa on edullisiakin nuorisohotelleja, mutta oikeat hotellit ovat Suomen hinnoissa ja paljon päällekin. Olemme joskus punkanneet Olympia -hotellissa, ihan keskustan tuntumassa. Siitä pääsee ratikalla kätevästi ihan minne vaan, Eiffelillekään ei ole mahdoton matka kävellä. Makuasia mitä haluaa nähdä, mutta itse en enää ajele Beneluxin kautta ylös, vaan kernaammin keula kohti Frankfurtia ja sieltä Düsseldorfin alueen teollisuuskeskittymän alapuolelta itään ja sitten keula kohti Hampuria, Lyypekiä ja Puttgardenia. Puttgardenista ajaa Ruotsin puolelle jalkaa maahan laskematta ja sitten voikin tuumia miten kannattaa tulla kotimaahan. Lautat kulkee Tukholmasta ja Finnlines Kapellskäristä Turun suunnalle, mutta vilkkaimpaan loma-aikaan ne saattaa olla täyteen puukattuja. Kahtena peräkkäisenä kesänä olemme kiertäneet kotosalle Haaparannan kautta kun lautoilla ei ole ollut tilaa. Aina hyvä vaihtoehto on tietenkin tuo Grisslehamn-Eckerö ja sieltä saaristolautoilla kotimantereelle. Via Balticaakin pääsee kyllä kotiin, mutta Puolan läpiajo on melkoisen puuduttava kokemus eikä Baltian maat ole sen parempia.
-
Toi Haaparannan kautta kotiin kuulostaa hyvältä... ainakin kun kuntelee niitten juttuja, jotka esittää, että täytyy mennä laivalla Saksaan, että saa ajaa moottoripyörällä. Siis ajaa ja laivalla? ???
-
täytyy mennä laivalla Saksaan, että saa ajaa moottoripyörällä
Unelmia siivillä: Mieluiten valitsisin itse "täytyy lähettää Guzzi Italiaan, että saa ajaa moottoripyörällä (Alpeilla ja Dolomiiteilla)". Maksaa vaan omansa sekin. Mutta jos on jo autolla tullut vuosia sitten ensimmäinen miljoona täyteen tuntuu pääteiden siirtymät pitkästyttäviltä. Mutta suu säkkiä myöten, kyllä paikalliset mutkatiet ovat aina mukavampia kun peukaloiden pyörittely.
-
Kiitos vastauksista. Täytyypi ottaa kansakoulun atlas ja alkaa kuivanavigoida. Nyt kun on libanonilaisen lainvartijan entinen Cali alla niin taivas on rajana. Tuo Ruotsin kautta ajaminen oli aluksi mielessä, mutta onhan noita monia muitakin hyviä vaihtoehtoja näemmä. Pienet mutkatiet tuntuvat houkuttelevimmilta kuin valtaväylät. Jo Helsinki kehäteineen on siinä ja siinä että uskaltautuu liikenteen virtaan. Eteläisessä Saksassa olen autolla ajellut ympäriinsä ja kyllä löytyi idylliä kerrakseen. Matkan pitäisi ajoittua johonkin off-season -aikaan, koska silloin välttyy suurimmalta turistihälinältä. Olen verrattain tuore motoristi vaikka parasta ennen päiväys on jo mennyt, ja sitä myöden pahin kiirekin.
Lasse
-
täytyy mennä laivalla Saksaan, että saa ajaa moottoripyörällä
Unelmia siivillä: Mieluiten valitsisin itse "täytyy lähettää Guzzi Italiaan, että saa ajaa moottoripyörällä (Alpeilla ja Dolomiiteilla)". Maksaa vaan omansa sekin. Mutta jos on jo autolla tullut vuosia sitten ensimmäinen miljoona täyteen tuntuu pääteiden siirtymät pitkästyttäviltä. Mutta suu säkkiä myöten, kyllä paikalliset mutkatiet ovat aina mukavampia kun peukaloiden pyörittely.
Joo, eihän ole mikään pakko ajaa pääteitä - ja vaikka jokin tie on autolla tylsän puoleinen, niin moottoripyörällä ei ole. Ja laivassa istuminen se vasta tylsää on (toteaa entinen Merimies-Unionin jäsen).
-
Kokemukseni mukaan touko- ja kesäkuun aikana saa melko rauhassa tutkia eteläisen Saksan ja Alppienkin teitä. Korkeimmat solat eivät tosin silloin ole välttämättä avoinna. Pohjois-Italiassa on silloin jo varsin lämmintä ja elämä normaalimpaa kuin heinä- elokuussa. Palvelua ei tosin kaikista turistirysistä silloin saa mutta se mitä saa tehdäänkin vielä leipääntymättä toisin kuin elokuussa. Itse asiassa kaikkia turistipaikkoja kannattaa vältellä ja kulkea siellä missä paikallisetkin käyvät.
-93 vietin aikaa seudulla kolmisen kuukautta vapusta alkaen lähinnä paikallisten ihmisten parissa ja se oli varsin antoisaa. Udine, Trieste ja Lignano Sabbiadoro olivat silloin paikat joissa pidin majaa ja kiersin niiltä käsin juuri itsenäistynyttä Sloveniaa sekä Itävaltaa ja Pohjois-Italiaa aina Milanoon asti. Paikallisissa kokoontumisajoissa tuli myös käytyä. Silloin jopa harkitsin sinne jäämistä töihin mutta silloin Suomi ei ollut vielä EU-maa ja olisi ollut kaikenlaista hankaluutta ja olin jo ylittänyt laillisen oleskeluajan. Kai ne samat paikat siellä on vieläkin.
-
Vielä tuosta Haparandasta sen verran, että sieltä ei suinkaan ole pakko ajaa rantatietä Tuholmaan. Ihan hyvä vaihtoehto on suunnata Luleän korkeudelta viistosti Atlanttia kohti ja ajella Norgen maisemissa alas Uddevallaan saakka. Ei se Svenskien länsirantakaan pahalta näytä kesäkelillä, päinvastoin. Lompsassa tietenkin käy viima eri tavalla täällä pohjolassa. Sikäli Baltian-Puolan reitti on varsin edullinen, vaikka pitkähkö.
-
Ruotsin ja Norjan kruunut tällä hetkellä alamäessä. Josko pysyisivät alhaalla vielä ensi suvenakin. Eurolla saa molempia valuuttoja lähes 10 kruunun edestä tänään. Bensan hinta Ruotsissa on samalla tasolla Suomen hintojen kanssa, nykyään. Norjasta en tiedä. Siellä koitetaan kaikella tapaa saada liikenne sujumaan muilla polttoaineilla kuin fossiilisilla ja siksi pitävät hintatasoa korkealla.
-
Männäkesänä Norjassa pistäytyneenä,polttoaine on n 20-30 senttiä kalliimpaa kuin Suomessa. Pohjoisessa saattaaa olla hinnanero suurempikin. Normi leirintäalue/mökkikylä mökit olivat 45-110 € yöltä, sapuska jonkinverran hintavampaa kuin täällä, oluen yms hyödykkeiden hintataso "hirvittää" . Teiden kunto oli todella hyvä, uudella asvaltilla ajeltiin useita satoja kilometrejä.
Autoliitolta on ilmestynyt uusi "Autolla Norjaan" -opas ,on hyödyllinen.
-
Olen ymmärtänyt, että Norjassa on vähän kaikki kalliimpaa. Peilannee kovaan bkt:hen.
-
Jos on periaatteena aina syödä porsliinilautasilta ja illalla ottaa muutamat napanterit ravintolan puolella, niin Norjassa saa satasen kulumaan pikku vilahduksessa. Ei se muuten paljon kalliimpaa ole kuin täällä kotosalla. Tasamaan asujalle ne maisemat on todella upeita, liikenne kiireetön ja kohtelias, oikein mukava maa motoristille kaikin puolin.
-
Joskus kavereiden kanssa porukalla "säästettiin" Norjassa ajelun aikana tulemalla aina yöksi Ruotsin tai Suomen puolelle. Kaksi viikkoa oltiin kotoa poissa. Tosin Vuoreijassa olimme kolme yötä paikallisen MC-kerhon vieraina. Heillä oli siellä halpaa olutta ja ruokaa laitettiin porukalla. Siitä sitten seikkailtiin pitkin Ruijaa.
Norjalaisten kokoontumisajot ovat melko samanlaisia kuin meilläkin. Tosin ehkä kosteampia ja juomat vahvempia. Sellaisesta riennosta on hyvä jatkaa kun on saanut paikallisilta hyvät ohjeet minne mennä ja mitä tehdä. Norjalaisten kanssa Ruijassa pärjää usein suomeksi ja muualla tulee ymmärretyksi ruotsin kielellä varsin hyvästi. Sivistyneesti puhuvat myös englantia.
Monasti on ollut reissuperiaatteena ettei aja eka päivänä niin kauas etteikö ehtisi vielä ensimmäiseksi yöksi kotiin.
-
Monasti on ollut reissuperiaatteena ettei aja eka päivänä niin kauas etteikö ehtisi vielä ensimmäiseksi yöksi kotiin.
Miksi?
-
Kerholehdestähän hyviä vinkkejä matkantekoon löytyy. Juuri aihealueen alullepanon jälkeen kolahti luukusta. Kerä vaijereita, varapuola ja konkka matkaan, ja ei kun menoks. Niin ja hammasharja. Voi sillä vaikka tulppia putsata, jos nokistumaan rupeavat.
-
Muutaman kerran Norjalaisissa kokoontumisajoissa käyneenä, ovat todellakin melko hulvattomia tapahtumia. Siellähän porukka on yleensä melko pieneltä alueelta n 100-150 km ja hyvin tuntuvat toisensa tuntevan. Meno on vauhdikasta. Suomalaisista pidetään todella hyvää "huolta". Jos on mahdollista ja tuontyyppiset kinkerit kiinnostavat kannattaa käydä.
-
Omannäköisen tavan tehdä tätä hienoa lajia eli moottoripyörämatkailua oppii tai löytää vain tekemällä reissua. Oikeata tapaahan ei ole olemassa...onneksi :) Mulla se on aina lähteny retkeilymentaliteetista eli teltta ja trangia mukaan. Teltassa on reissuissa myös nukuttu ja trangialla ruokaa tehty. Tosin on nukuttu myös hotelleissa, motelleissa yms. ja ravintoloissa syöty eli semmonen sopiva kombinaatio. Pitkillä reissuilla teltta ja trangia voi leikata kustannuksia usealla sadalla eurolla. Itse nautin telttailusta hienoissa maisemissa leirintäalueilla. Sadekaan ei haittaa kunhan ei sada kaatamalla teltan pystyttämisvaiheessa. Ja aamulla pitäisi saada kuivaksi...jos ei niin sitte seuraava yö sisätiloissa. Pikkuteitä pyrin ajamaan ja maisemareittejä koluamaan mutta pakko on myös ajaa isoja teitä ja motareitakin välillä...ja pidän myös siitä erityisesti jos on kolunnut mutkia jo useamman päivän.
Norja on sekä mahdollisuus että kirous :) Hieno maa maisemineen ja noin lähellä. Mutta kallis. Telttailu ja trangia auttaa paljon ja kun kaihtaa ravintolapalveluita. Bensanhinnan ja ruokakauppojen hintatason kanssa vielä tulee toimeen mutta auta armias jos astut kapakkaan tai pizzeriaan...marssit taatusti 50e köyhempänä ja vatsassa ei ole kuin pieni olut ja pizza.
pistän tähän reissusivuiltani linkin kun tuli uusittua vähän yleisilmettä:
http://www.teesel7678.kotisivukone.com
ai niin, Italiassa on kokemukseni mukaan hyvinkin suotuisaa matkailla sekä ilmaston että turistien määrän puolesta toukokuun puolesta kesäkuulle.
-
Tere,
Hienoja matkakuvauksia ja mahtavia kuvia. Kannattaa mulgaista. Mitä parhainta kotisohvamatkailua. Tiivistemateriaali unohtui listastani ;D
Tuo Norja-ulottuvuus rupesi kiinnostamaan toden teolla. Olisi ikään kuin hyvä harjoittelukierros. Näkisi samalla Suomen Lappia, kas siellä kun en ole ollut kuin muinoin työkeikalla Inarissa ja sitten Rovajärvellä loppusodassa. Ja trangia-filosofia on kiinnostava lähestymistapa.
Niin, ajaminenhan on pääasia, mutta jylhät puitteet tuovat lisäarvoa. Nimimerkki Californian matkakertomus herätti ajatuksen, että tuo Guzzi-tehdas taitaa olla aika ainutlaatuinen nykypäivänä. Mahtaakohan motskissa päteä sama kuin automaailmassa, että vaikkapa perinteinen saksalais- tai ranskalaisvalmisteinen automerkki on itse asiassa vain koottu ns. kotimaassaan? Jos sitäkään...
-
Kyllä vain, Suomen lappi ja Norja toimii aina! Vaikka jonku verran on tullu reissattua muuallakin mualimassa niin lappi ja Norja ovat aina suht lähellä ja sinne on aina yhtä mielenkiintoista ja mukavaa mennä. Vaikkakin mullakin on vielä tuo etelä ja keksinen Norjakin ajamatta, eli Narvikista etelään. Sikäli sarkaa riittää tuleville vuosile ihan sielläkin... :)
-
Norja on hieno maa eikä enää niin kalliskaan kun vaikka 10v sitten. Suomi on kirinyt eroa kiinni hyvin. Leirintämökit ja telttailu on ihan asialtaisen hintaista ja pohjois-norjassa pärjää nykyään ihan silkalla suomen kielellä.
15 kertaa on mamman kanssa norjaa kierretty. Se on semmonen kestosuosikki että jos ei muualle jaksa lähteä niin sinne sitten. Meiltä on tasan 1000km Mo I Ranaan Haaparannan kautta, siitä voi sitten jatkaa ylös tai alas. Keskellä Norjaa ei ole mitään eikä pohjoinen enää kovin jaksa innostaa mutta etelässä on ne parhaat maisemat. Ainut miinus on ne 70km/h rajoitukset mitä viljelevät nykyään lähes joka paikkaan. Ei sitä jaksa kukaan noudattaa ja Norjassa kun poliisikin oikeasti valvoo nopeuksia niin voipi tulla kalliiksi.
Jos palaa siihen alkuperäiseen asiaan eli Ranskaan niin ehdottomasti kannattaa käydä Normandian rannikolla. Pyörittiin sielä joku vuosi sitten viikko museoita yms ympäri. Nähtävää riittää jos sotahistoria kiinnostaa. Parhaita moporeissuja oli se. Muuten Ranska on semmonen maa ettei mun tarvi enää koskaan mennä ;D
-
Franskassa on ajeltu kai kolmena kesänä eikä minulla ole jäänyt moitteen sijaa maata kohtaan. Suuri ero esim. Saksaan nähden on siinä, että moottoritietkin ovat maisemateitä, niissä ei kasva hirveä pensaspehko molemmin puolin. Liikenne on rauhallisempi, ei tarvi skarpata kovasti ja ihmisetkin on ystävällisiä kun muistaa avata kekustelun Bon Jour -fraasilla. Myös siinä on suuri ero, että moottoriteiden varsilla ei ole kovin yleisesti tankstellen kaltaisia bensiiniasema-ravintola-kahvio-matkamuistomyymälä-parkkipaikka -laitoksia, vaan bensiiniaseman opaste saattaa ajattaa muutaman kilometrin verran lähimpään taajamaan, missä on automaatti. Hintataso on yleisesti halvempi kuin täällä ja joka kylästä löytyy jonkinlainen hotelli/motelli/majatalo ja jokin paikka mistä saa murkinaa. Se on tietenkin huomioon otettava seikka, että ravintolat on useissa paikoissa kiinni pitkän pätkän iltapäivällä ja paikalinen väki lähtee mässäilemään vasta silloin kun Härmän motoristi vetää unta palloon. Oikeastaan meillä on käynyt niin päin, että Saksasta on tullut vähän kuin läpikulkumaa, oleskelu on rattoisampaa monessa muussa paikassa, esim. Franskassa.
Juu, Norja on mukava maa, rento meininki ja aivan upeat maisemat, joihin tasamaan lättäjalka kuitenkin kyllästyy muutamassa päivässä.
-
Oiskohan tulevana ajokaudella jälleen jossain lähialueella yhteispohjoismaisia tms. kokoontumisia tiedossa? Aikoinaan Tanskassa, Ruotsissa ja jopa Norjassa on aina ollut mahtava meininki ja loistava porukka.
-
Seuraile "Norsk Motorcykkel Unionin" sivuja. ensivuonna. (Paikallinen SMOTO , jos en ole väärässä?) Sieltä löytyy suurin osa kokkareista. NMCU:lla on 15 000 jäsentä 500 kerhosta, eli myös melkein kaikki Norjan "talli kerhot" kuuluvat siihen. Hyvä niin.