Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: Pekka - Joulukuu 08, 2014, 22:16:38 ip
-
Riku Routo on huolissaan moottoripyörän ajokortin hankkimisen ja korottamisen hankaluudesta.
Ilmeisestikin ihan syystä.
http://www.moottoripyoramuseo.fi/kansalaisaloite/
-
Kannatettu.
-
Ajankohtainen asia meidänkin perheessä, kannatettu!
-
Kannatettu.
Hölmöintä tuossa ajokorttihuijauksessa on se, että kun on riittävästi ikää, niin voi ohittaa kaikki vaiheet ja hypätä sen "tonnikuutoisen" sarviin yhdellä ajokorttisuorituksella.
Koska riittävän vanha on paljon pätevämpi ajamaan tehokkaalla moottoripyörällä, kuin kuin se, joka on suorittanut ajokortit seuraavissa vaiheissa mopo>kevari>vähän isompi kevari>moottoripyörä...
Kaikkea sitä turvallisuuden viittaan yritetään kietoa.
-
Kannatan. Tuntuu, että tärkeintä valtiolle on hinnan korottaminen ja eri konstit sen tekemiseen. Turvallisuuden kannalta, tilastojen mukaan, tuolla on hyvin vähän ollut tekemistä.
-
Joo, kannatin ja laitoin tonne VMPK:n sivuillekkin tän linkin.
-
Jep! Täytyypä levittää muillekin foorumeille.
-
Moro,
Minä ja Daytona 1000 suoritettu homma.
t. Seppo
-
kannatettu on.
-
Kannatettu!
-
Kannatettu.
p.s.Enkä ymmärrä edes miksi unionin alueella on maakohtaiset korttivaatimukset, -luokat ja jopa eri ikärajat.
( http://en.wikipedia.org/wiki/European_driving_licence#Categories_valid_in_all_EEA_countries_.5B7.5D )
p.p.s. Gruppohan edistää Italialaista mp kulttuuria Suomessa. Kortti maksaa Italiassa murusia Suomen hinnoista.
( http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288563058780.html )
-
Kannatettu
-
Kannatettu!
-
Asiaa! Tässä kaikesta rahastamisen mallimaassa on mukava kuulla että tulee kansalaisaloitteita.
Kannatettu.
-
No pitäähän minunkin kertoa, että kannatettu on - jo ennen kuin tämä aihe avattiin ;D
-
Kannatettu.
Hölmöintä tuossa ajokorttihuijauksessa on se, että kun on riittävästi ikää, niin voi ohittaa kaikki vaiheet ja hypätä sen "tonnikuutoisen" sarviin yhdellä ajokorttisuorituksella.
Koska riittävän vanha on paljon pätevämpi ajamaan tehokkaalla moottoripyörällä, kuin kuin se, joka on suorittanut ajokortit seuraavissa vaiheissa mopo>kevari>vähän isompi kevari>moottoripyörä...
Kaikkea sitä turvallisuuden viittaan yritetään kietoa.
Eipä auennut minulle, mitä tekemistä iällä on ajokortin määrittelemään ajo-oikeuteen.
Veljeni ajoi 18 v kortin, joka oikeutti h-auton ja moottoripyörän kuljettamiseen, eli oliko veljeni ”tietyn ikäinen” että ei olisi saanut hypätä moottoripyörän selkään, Jawalla hän kuitenkin ajeli.
Minä ”hyppäsin” moottoripyörän sarviin vasta kolmekymppisenä, että olinko silloin ”tietyn ikäinen” , laillisen ajokortin omaavana ”väärän ikäinen”. Pitäisikö minun nyt yli 40 vuotta moottoripyöräilyä harrastaneena mennä uudelleen autokouluun ajamaan moottoripyöräkortti, että olisin jälleen sopivan ikäinen ja kartuttanut autokoulun kassaa riittävällä summalla?
Motoristit itse olivat vaatimassa omaa moottoripyöräkorttia pakolliseksi, vedoten juuri tuohon liikenneturvallisuuteen, johon Rikukin viittaa, mutta kortti ei tuonutkaan haluttua turvallisuutta.
Olisi mielenkiintoista nähdä tilasto, kuinka paljon turvallisuutta tuo niin kaivattu moottoripyöräkortti on tuonut.
Halutaan lisää koulutusta, mutta vastustetaan sitä, on mielestäni järjetön yhtälö, vai pitäisikö koulutukseen saada joku ulkopuolinen maksaja?
Myös muihin ajokortteihin on tullut lisää vaatimuksia ja kustannuksia.
Ymmärrän kateuden nuorempien motoristien motiivina vastustaa, mutta pitää muistaa, että motoristien omat edustajat ovat tuon korttiuudistuksen aloittaneet ja rahan ahneus julkisuustavoittelun ohella taisi olla silloinkin se ”oikea” motiivi. ::)
-
Eipä auennut minulle, mitä tekemistä iällä on ajokortin määrittelemään ajo-oikeuteen.
A-kortti
Ajo-oikeuden saava on täyttänyt 24 vuotta tai, jos henkilöllä on ollut A2-luokan ajokortti vähintään kahden vuoden ajan, 20 vuotta.
24 vuotias saa A-kortin yhdellä tutkinnolla ja kaiken lisäksi paljon vähemmillä teoria- ja ajotunneilla, kuin koko ketjun koluaja.
Tässä on minusta se euurin epäkohta.
Ne ketkä aloittaa mopolla ja siitä sitten kevarin kautta vähän isompaan motskariin ovat istuneet autokoulussa ihan riittävästi ja mikä vielä tärkeämpää ajaneet tuhansia kilometrejä oikeassa elämässä.
Sitten jos haluaa päivittää motskaria tehokkaamaksi, niin pitää mennä autokouluun. Ei järjen häiventä.
-
Ei ole mikään ihme, että "liian pienellä" kortilla ajavia on liikkeellä.
-
Done.
-
mitä tekemistä iällä on ajokortin määrittelemään ajo-oikeuteen
Muistan että omia lapsiani opettanut liikenneopettaja käytti termiä "lahjakortti" niistä ikäihmisistä, joilla on ison moottoripyörän ajo-oikeus ilman teoria- tai ajo-opetusta autokortin sivutuoteena. Itse en varmaan ole mitenkään huippukuski vaikka mopo-kevari -tien olen käynyt. Tilaisuuden tullen koetan harjoitella. Uskallan kuitenkin arvella että keväisin "ruosteenpoistossa" näkemistäni kuskeista 10% on koko lailla pihalla ihan perusjarrutuksissa, mutkissa jne. Ja ikää on sen verran että on "lahjakortti". Kevarikortin juuri saanut käsittelykokeisiin harjoitellut ajaa paremmin.
-
Onneksi sain "lahjakortin" aikoinaan.
Ei ole sen jälkeen tarvinnut miettiä ajettujen prätkien tehoja tai väriä ja rahoittaa autokoulujen toimintaa.
-
Minäpä en oo ''lahjakorttia'' saanu vaikka iän puolesta näin ois voinu käydä. Heti kun 16v. tuli ikää hain harjotteluluvat polliisilaitokselta ja rupesin harjotteleen edellistalven aikana isän kanssa kunnostetulla -52 mallin BSA B33:lla, eli yks pyttysellä viissatasella. Siinä ajelin kuukauden päivät kahta luvassa määrättyä kadun pätkää, yht n. 4km, jonka jälkeen inssi ja sen jälkeen kortti taskuun. Siitä asti on koko ajan ollu moottoripyörä tai useempia, eikä oo ollu välivuosia. Autokortin ajoin vasta 10v. myöhemmin kun vaimokulta opetti opetusluvilla. Sittemmin vaimokulta opetti kakille neljälle mukulallekkin kortin opetusluvilla. Vaimokullan sisko taas opetti aikonaan vaimokullan opetusluvilla. Ei oo pajo tarvinnu autokouluja vaivata korttiasioilla.
-
>> Kerran päivitetty merkintä ajokorttiin, olipa se minkä hintainen tahansa, ei ole riittävä eikä hyvä henkivakuutus kenenkään kannalta. <<
Niin...eipä tietenkään. Olen lukenut uutisia, joissa kerrotaan reikäpäisistä idiooteista, jotka ovat ajaneet tavallisen liikenteen seassa +150km/h -nopeuksia. En tiedä minkävärinen kortti tai mitä aakkosia sisältää. Vaan ei se korttiin liittyvä ajokoe tms. "kuulustelu" mitään auta, jos päässä ei liiku mikään. Eikä nuo pölvästit kuitenkaan kehtaa mennä radalle, kun eivät sittenkään osaa ihan oikeasti ajaa...
Kyse on vain ja ainoastaan asenteesta.
Ja sen lisäksi vielä asenteesta.
Minulla on se vaaleanpunainen "lahjakortti" AB. Olen monesti todennut yhden parhaista tavoista liikenteessä olevan sen miettimisen, mitä 5s kuluttua tapahtuu. Ja lisäksi sen, että jatkuvasti miettii mihin "ajaa karkuun", jos on tarvis väistää tms. En usko mihinkään neonliiveihin tms. "turvallisuuskapineeseen". Turvallisuus on viime kädessä omien korvien välissä. Ja kuitenkin onnettomuuksia sattuu - minäkin sen tiedän...
Keke sanoi, kysyttäessä pelkääkö ajaa formulaa, että tottakai pelkää. "Se estää ottamasta älyttömiä riskejä. Mutta ei niin paljon saa pelätä, ettei aamulla töihin uskalla mennä."
Toivottavasti kaikilla meillä säilyy tuo samanlainen pelko aina. Vaikka jokainen onkin ihan huippukuski... ;)
-
Itse ajelin A:n 16 vuotiaana (omalla piikillä, harjoitusluvilla) ja se sitten päivittyi isoksi kun täytti 18. Silloin samalla päivitin kortin ABC:ksi ja tuolloin sai hyvitystä kuorma-autokorttiin aiemmasta pyöräkortista. Nythän se aiempi kortti ei juuri paina, tunnit pitää istua silti.
-
Vaikka taskussa on "lahjakortti", jokaisen pyörän vaihdon yhteydessä käynyt vapaaehtoisesti autokoulussa ottamassa lisätunteja.
<snip>
Hyvä niin, mutta luulenpa, että Motoristi Survival kurssi on parempi ja halvempi. :)
-
Joskus teki itsessä huonoa kun katselin ja kuuntelin tilannetta jossa moottoripyöräilyyn perehtymätön autokoulunopettaja antoi moottoripyörän käsittelykoulutusta. Molemmilla meni huonosti. Oppilas ei tahtonut oppia millään koska ohjeet olivat vääriä ja opettaja hermostui oppilaaseensa kun ei hommasta tullut mitään. Lisäksi oli kuuma kevätpäivä.
Nyttemmin kai nämä koulutusasiat ovat paremmin hanskassa autokouluilla ja siellä tiedostetaan että mp-ajokorttikoulutukseen tarvitaan toisenlaisia valmiuksia kuin autolla ajon opetukseen.
Ainakin Autokoululiiton jäsenyrityksillä on mahdollisuus hyvään moottoripyöräkoulutukseen. Puheenjohtajanaan kun on pitkän linjan motoristi ja moottoripyöräkouluttaja: http://www.autokoululiitto.fi/Ota%20yhteytt%C3%A4/Yhteystiedot
Itse olen käynyt MP69:n EAK-kolutuksessa silloin tällöin. Viime vuosina vähemmän. Siellä olen saanut mielestäni asianmukaista koulutusta. Nyttemmin olen tyytynyt ajokauden alussa tekemään harjoituksia omin päin.
Smoto on koulututtanut Liikenneturvan kanssa runsaasti alemman- ja keskitason MP-kouluttajia jäsenkerhoihinsa. Näiden kouluttajien kurssit ovat jäsenille hyvin edullisia yleensä kaksipäiväisiä tapahtumia.
-
Aina on ajokortti-ikäraja ollut väärä.
Itse aloitin mopolla liikenteessä 13 - vuotiaana , jouduin tietysti liikuvan poliisin tarkastukseen , ja sit mopo pysyi rauhallisesti latossa ja ajoissa vain pikkuteillä
kesän aikana kunnes kuljettajan ikä oli sopiva. Opin jo siihen aikaan aika paljon ajotaidoista kun yritti ottaa mutkia lujalla vauhdilla kuin Jarno ja muut.
Yhdessä mutkassa ,semmonen 90-asteinen kokeilin tiet. kuinka kovalla vauhdilla voi ottaa ja ojaan tietysti ajoin sekä
kesällä että talvella aika monta kertaa, mutta ajotekniikan ehkä opin.
Sama oli kun sain ostettua 350 Jammun, täytyi ajaa varovasti pikkuteillä ennenkuin täytti 18 ja kaveri ajoi ja minä matkustajana Sit sain kortin ja sen jälkeen pääsin ajamaan pitempiä matkoja liikenteessä.
Sen jälkeen ei oo tapahtunut mitään vakavampia onnettomuuksia paitsi Porissa kun yhtäkkiä väsymys tuli kotimatkalla Ahvenanmaan juhannusvietosta ja
Saarijärvellä irtohiekalla matkustajalla takasatulalla ja muutama kertaa racingradalla. Ja tietysti on tapahtunut aika paljon moottorikelkalla- sanoisin : kelkka on
kyllä aivan yhtä "vaarallinen" kuin moottoripyörä, kenties vaarallisempi jos ajaa vauhdilla.(mutta vauhti tirt. hiljaisempi).
Suuri ero nykyajan mpyörillä on jos vertaa 70-luvun mp,ille tietysti moottoripyörien ajoominaisuudet.(varsinkin isoimpia mp,iä). On kuin kaks eri maailmaa.
Jarrut, ohjaus, rungot, renkaat, luotettavuus, valot ym..
Siksi olisi ehkä sopiva alentaa ajo-ikäraja "pienemmille" moottoripyörille nykyisestä rajasta.
-
<snip>
Ainakin Autokoululiiton jäsenyrityksillä on mahdollisuus hyvään moottoripyöräkoulutukseen. Puheenjohtajanaan kun on pitkän linjan motoristi ja moottoripyöräkouluttaja: http://www.autokoululiitto.fi/Ota%20yhteytt%C3%A4/Yhteystiedot
<snip>
Jokilampi oli yksi kouluttajista kun meikäläinen kävi Motoristi Survivalissa - pätevä kaveri!
-
Ajokorttialoite IL uutisissa: http://www.iltalehti.fi/autot/2014121318925572_au.shtml
-
18.11.2013:
"Vakuutusyhtiö vertaili auton kuljettajia sellaisiin autoilijoihin, joilla on vakuutuksessa myös moottoripyörä, ja päätyi siihen, että jälkimmäisellä on 23 prosenttia eli miltei neljänneksen pienempi todennäköisyys joutua onnettomuuteen. - - Asiaa esiteltiin Iso-Britanniassa Lontoossa Moottoripyöräteollisuuden konferenssissa, ja sillä perusteltiin väitettä, jonka mukaan moottoripyöräilijöiden määrän kasvu liikenteessä voisi parantaa liikenneturvallisuutta."
http://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/uutiset/276 (http://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/uutiset/276)
-
On se totta että pyörää ajaessa on oltava skarpimpi kun autoillessa.
Liki piti tilanteista varmaan pitkä lista Guzzisteillakin.
Autollakin liikkuessa sitä on parin piirun havainnoivampi kun selkärangassa pyöräilijöillä on ennakoida tilanteita, selittää hyvin vakuutusyhtiöiden laskelmia.
Eikös meidän pitäisi saada alennusta vakuutuksista?
Sitäpaitsi jos joku tutkisi minkä merkkisillä pyörillä ajetaan enemmän ja vähemmän onnettomuuksia, niin veikkaisin MG ajajien olevan heikosti esillä onnettoman puolen asioissa.
Kortti ei vaikuta havaintokykyyn ja pyörän hallinta tulee vain ajamalla, onnetonta että pyöräily tehdään jo ajoluvassa niin kynnykseksi nuorille.
Vaarallisinta tiellä on tällä hetkellä ikääntyneet autoilijat, sieltä taholta voi odottaa ihan mitä hyvänsä yllättävää.
Pyörällä liikkuvat on taatusti parempia kuskeja yleisesti autollakin.
-
Vaarallisinta tiellä on tällä hetkellä ikääntyneet autoilijat, sieltä taholta voi odottaa ihan mitä hyvänsä yllättävää.
Ikääntyneiden autoilijoiden rinnalle on tullut älypuhelinautoilijat.
Niitä minä "pelkään" enemmän kuin vanhuksia.
Pääsääntöisesti motoristit on tarkkaavaisempia liikenteessä kuin ei-motoristit.
Motoristin pää pyörii kuin pöllöllä ja tutka on päällä koko ajan.
Vaimo jaksaa aina ihmetellä minun huomioita autoillessa.
Joskus, kun vaimo ajaa, niin heittelen sille kommentteja, että näitkö tuon ja huomioitko sen (en kuitenkaan ihan Hyacinth Bucket-tyyliin...).
-
Niinhän se menee, että pappa ajaa hiljaa ja pääkään ei oikealle tarpeeksi käänny, eli risteysajokin saattaa olla vaikeaa, tai ainakin hitaan varovaista. Puhelinkuskin auto vaappuu puolelta toiselle ja saattaa oikeastaan tehdä mitä tahansa. Pahimmat tilanteet syntyvät, kun sitä etsitään sen soidessa, numeroa näppäillään, tai kun se putoaa jonnekin lattialle. Bluetoothin käyttö, jos sellainen on, lienee myös ylivoimaista. On se toinenkin seikka: ikääntyminen on laillista ( ei kai kuitenkaan suotavaa ), mutta matkapuhelimeen puhuminen on laissa kiellettyä. Kädessä pitämisestä en ole varma.
Hyvää Uutta Vuotta kaikille ::)
-
Ikääntynyt autoilija....mihin raja vedetään...50 v ?? Ei pidä yleistää. Olen tavannut 80 v kuskeja, jotka ajavat todella hyvin jopa viisikymmenvuotiaisiin verrattuna. Tietenkin sairauskohtaukset etc. lisäävät riskiä. Tekstareiden lukeminen ja lähettäminen ajaessa on suhtellisen vaarallista.
Itsesuojeluvaisto MP:llä ajaessa pitää tarkkaavaisena.
MR
-
Ikääntynyt autoilija....mihin raja vedetään...50 v ?? Ei pidä yleistää. Olen tavannut 80 v kuskeja, jotka ajavat todella hyvin jopa viisikymmenvuotiaisiin verrattuna. Tietenkin sairauskohtaukset etc. lisäävät riskiä.
Minusta varsinaista ikärajaa ei pitäsi tuijottaa vaan ajokykyä.
Tuskin se ketään taloudellisesti kaataisi, jos 60-vuotiaana pitäsi 100€ laittaa lääkäri- ja ajotestiin. Tähän voisi hakea normaalin KELA-korvauksen.
Tällä testillä saataisiin paljon paremmin selville kyky suoriutua oikeassa liikenneympäristössä. Ja olisi oikeasti liikenneturvallisuutta parantava testi.
Kun autossa olisi "inssi" ja lääkäri, niin testattavan oikeusturva olisi myös hoidossa.
Tämä sitten joka viides vuosi ja vaikkapa 80-vuotiailta ja eteenpäin joka toinen vuosi.
Muutenkin lääkäreiden pitäisi tomerammin tarttua ääritapausten ajokorttiasioihin.
Eräs syöpää sairastava tuttu oli lääkärin kirjoittamasta vahvasta lääkityksestä ja kivuista kestosekaisin, niin sama lääkäri oli kehoittanut välttämään ajamista semmoisina päivinä, jolloin kivut ovat kovimmillaan! ! !
Onneksi ko. miehen auto vietiin toiseen paikkaan lähisukulaisten toimesta.
Kun olin autoalalla töissä ja näin kymmeniä asiakkaita päivässä, niin joka viikko näin asiakkaita, joilla ei pitäisi olla ajokorttia.
Välillä kävi mielessä, että soittaisinko asiasta jollekkin, mutta kenelle ja mitä se auttaisi...
-
Isäpappa oli jo päälle 80v, mutta ajeli edelleen. Ei tosin tuntenut enää kaikkia liikennemerkkejä, eikä -sääntöjä. Osin ajeli vanhojen muistikuvien mukaan, kun ei enää riittänyt kapasiteettia havainnoida miten ja missä.
Vaan piti itseään hyvänä - ehkäpä Euroopan parhaana - kuskina. Eikä suostunut luopumaan autosta tai kortista.
Kunnes eräänä päivänä soitti kaupungilta veljeni vanha kaveri, että "...kyllä se Sun isä varovasti ajaa ja huolellisesti, mutta kun Kuninkaankatu on ollut yksisuuntainen jo 1963 alkaen..."
No, velipoika soittamaan poliisipäällikölle, jotta mitäs tehdään. "Poliisi ei voi ottaa korttia noin vain pois". Pappa ei ajellut ylinopeuksia, kännissä tms., joten aihetta ei ollut. Eikä pappa lääkäriin kirveelläkään...
Lopulta päällikkö suostui kutsumaan papan - oikein virallisella kirjeellä - keskusteluun asemalle ja pappahan lainkuuliaisena sinne meni autolla. Ja tuli pois taksilla. Joten se ratkaistiin tuolla tavalla!
Asia ei enää ole ajankohtainen...Harppua soittelee rattailla...
-
On hyviä kuskeja kaiken ikäisissä. Ja huonoja.
Tuo ikääntyvien ajokäytös pistää silmään lähinnä näin maaseutuoloissa.
Kaupunkilaiset eläkeläisethän ajaa suhteessa hyvin vähän.
Täällä maalla tilanne on toinen kun pakko liikkua omalla ajoneuvolla.
Kyllä ikä kuitenkin yleisesti vaikuttaa ajokykyyn ja sitä heikentävää lääkitystä on monella.
On ihan selkeästi lisääntynyt pikku kolarit lähiseudulla, ulosajot ja vakavammatkin rysäykset viimeisen parinkymmenen vuoden aikana varsinkin ja useimmiten kyse on hieman iäkkäämpien ajosuorituksesta.
Täällä väestön suhteellinen ikääntyminen kuljettajissa on muuttunut paljon.
Mitäänhän asialle ei varmaan oikein voi, muuta kuin olla itse entistä varovaisempi.
57v. Olenko huonompi kuski kuin vaikka 30 vuotiaana?
En omasta mielestä, mutta jos en ajaisi myös pyörää, niin hyvinkin mahdollista.
Mutta kevättä odotellessa Hyvää Uuttavuotta kaikille, naititaan nyt kinoksista ja muistetaan olla varovaisia liikenteessä!
-
Kyllä meitä kuskeja on joka lähtöön kaikissa ikäluokissa. Omaa ajotaitoamme tapaamme itse kukin usein arvioida vähän yläkanttiin. Kyllähän se selvää on, että iän karttuessa reaktio- ja havaintokyky heikkenee ja kun tähän vielä lisätään erilaista vahvaa lääkitystä niin edellytykset selvitä liikenteessä heikkenevät. Ajokortista luopuminen ei vain ole kovin helppoa. Oma isäni luopui autoilusta vapaaehtoisesti kolme vuotta sitten 87-vuotiaana. Ei se silti mikään helppo päätös ollut kun ajoura oli alkanut 1940-1950 luvun taitteessa. Jonkinmoinen luovuttamisen tunnelma siinä päällimmäisenä oli. Kaupungissa toki pärjäilee ilman ajokorttiakin, mutta haja-asutusalueilla se oma auto on välttämätön vanhuksillekin, joiden nykyään toivotaan selviytyvän mahdollisimman pitkään kotona. Täytyisi vain itsekin aina muistaa olla ennakoivalla ja hieman ymmärtäväisellä asenteella liikenteessä. Olikohan se joskus 1960-luvulla jossain liikenneturvallisuuskampanjassa käytössä sellainen iskulause, että "Yhteispelillä se sujuu".
Hyvää Uutta Vuotta ja kevään odotusta Guzzisteille, kyllä tässä pitää vielä ennen ajokautta hiihtokausikin avata.
-
jokaisen pitäisi istua kerran vuodessa autokoulu autossa päivä kyydissä niin muistaa mimmosilla edellytyksillä tonne pääse mukaan nuoret, mistä se alkaa ja mihin se kai sitten päättyy
-
...
Vaan piti itseään hyvänä - ehkäpä Euroopan parhaana - kuskina. Eikä suostunut luopumaan autosta tai kortista.
Kunnes eräänä päivänä soitti kaupungilta veljeni vanha kaveri, että "...kyllä se Sun isä varovasti ajaa ja huolellisesti, mutta kun Kuninkaankatu on ollut yksisuuntainen jo 1963 alkaen..."
No, velipoika soittamaan poliisipäällikölle, jotta mitäs tehdään. "Poliisi ei voi ottaa korttia noin vain pois". Pappa ei ajellut ylinopeuksia, kännissä tms., joten aihetta ei ollut. Eikä pappa lääkäriin kirveelläkään...
...
50-luvulla paikallisilla motoristeilla oli kova kisa, kuka ajaa Kauppakatua kovempaa kiellettyyn ajosuuntaan, nopein silloin ajoi hieman yli satasen, en muista kuka ja mikä oli tarkka nopeus.
Kaverit olivat myös todella iäkkäitä, varmaankin jo lähellä 25v. Mikä lie nykyinen ennätys?
Viimevuosina ns. vanhuksilta vaaditaan yhä enemmän, muut saavat tehdä virheitä, pidetään jopa normaalina, hyväksyttävinä, mutta vanhus ei saa tehdä, kortti lähtee.
Rattijuoppo ajaa moottoritietä väärään suuntaan, kortti kuivumaan 6 kk, mutta vanhus kun ajaa, niin kortti lähtee lopullisesti. Ajatelkaapa vaikka, nelikymppinen mies ajaa suojatiellä, keskellä kirkasta päivää jalankulkijan yli, eipä oteta korttia pois päiväksikään, mitenkähän olisi vanhuksen kohdalla? Katsokaapa viimevuosien kuolemankolareita, minkä ikäiset sieltä kolmion takaa on tullut eteen.
Sanoisin, että ns. motoristihenki on kadonnut monilta guzzisteilta, kuin useilta muiltakin motoristeilta, turhan useat motoristit ovat ”MINÄ kotilokuskeja”, ”moon oikees, tootta vääräs”, valitettavasti.
Itsekin olin kolarissa toissakesänä, liikennevaloissa jonon lähtiessä liikkeelle bimmerinulikka, noin 30v, paukautti Cadillacin perään, vanhus ei päässyt alta pois, kun edessä oli monta autoa.
Itse ajokorttiasiaan; täällä monet kommentoijat haluavat lisää koulutusta ja ohjausta, eli lisää lakeja, asetuksia ja määräyksiä … että eipä ihme, että suomalaiset haluavat olla kahlittuja, vapaus on pahasta. Mielestäni Riku on kyllä oikealla asialla, mutta 25 vuotta liian myöhään, no tuskin silloin olisi saanut niinkään paljon nimiä kuin nyt.
-
Itse ajokorttiasiaan; täällä monet kommentoijat haluavat lisää koulutusta ja ohjausta, eli lisää lakeja, asetuksia ja määräyksiä … että eipä ihme, että suomalaiset haluavat olla kahlittuja, vapaus on pahasta.
En nyt niinkään lakeja, asetuksia ja määräyksiä vaan toimivaa, koko maan kattavaa yhteinäistä linjaa toivoisin.
Sen takia seison edelleen tuon aiemman ehdotukseni edessä.
Kun ikää tulee, niin yksi ajotunti "inssin" ja lääkärin kanssa. Ei sen kummempaa byrokratina ruokkimista.
Helppo, edullinen ja nopea tapa selvittää ajokunto. Lisäksi oikeudenmukainen, kun on kaksi eri ammattikunnan edustajaa valvomassa tapahtumaa.
Yksi asia on jäänyt vähemmälle, eli nykyiset autot.
Jos jo nelikymppisellä on hankaluuksia selvitä nykyisellä videopelillä liikenteessä, niin miten sitten jollain 68-vuotialla, jolle kännykkä ja TV-kaukosäädin on hankalia kapistuksia.
-
Olisikohan niin, että nykypäivän 68:lla on sen suurempia hankaluuksia kännykän ja kaukosäätimen kanssa. Ottaa suunnattomasti päähän tämä nykypäivän " nuorten " asenteellisuus. Kuten jo aikaisemmin kirjoitinkin, vanheneminen ei taida olla suotavaa ja se on vielä valitettavampaa, että syrjintää esiintyy jopa ryhmässä, jonka keski-ikä ei ole 45 v ja joka taas taitaa olla uusien moottoripyörien ostajien keski-ikä Euroopassa. En muuten ole vielä 68:aa, toivottavasti kuitenkin tulevaisuudessa, jossa yksilöllä itsellään on päätösvalta tekemisiinsä niin kauan kuin ymmärtää ne. Se taas ei ole sama asia, kuin byrokratian ja sitä kautta kustannusten kasvattaminen.
-
Kännykkä ja kaukosäädin? Niitä en käytä moottoripyöräillessä.
Ikää on 66 ja moottoripyöräilyä aion harrastaa niin kauan kuin henki pihisee. Autoa ei ole, mutta vaimon autoa saan lainata. ;)