Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: Skunk73 - Syyskuu 14, 2014, 19:54:28 ip
-
Mistähän kannattais alkaa tutkia ongelmaa kun laturi ei lataa.Valo sammuu kun antaa kierroksia mutta jää himmeästi vilkuttaan.Olen mitannut mittarilla niin näyttää vaan noin 12.5v muistaakseni aikoinaan kun katoin niin yli 14v tuli akulle.Onko käyttämisestä laturille mitään haittaa vos virta ei tule akulle asti ja pystyykö laturista mittaan suoraan mittarilla?
-
Jos on kestomagneettilaturi niin veikkaan, että säätäjä on vetelemässä viimeisiään. Tarkista kuitenkin ensin liittimien kosketus ja säätimen maatto.
-
Mikä mopo? Boschin vai Saprisan laturi?
-
Boschin 14v 20a v65 florida .
-
Joitain mittausarvoja liitekuvassa.
Muistaakseni sieltä laturista tulee kolme johdinta tasasuuntaimelle. Johtimista tulee vaihtojännitettä ja kaikissa johtimissa pitää olla sama jännite irrotettuna maadoitusta vasten mitattuna moottori käynnissä. Olikohan jotain 60 - 70 volttia per johto.
Jos jokin johdin on pienemmällä jännitteellä tai aivan mykkä niin liitoksissa voi olla vikaa tai laturin yksi käämeistä on poikki tai oikosulussa. Usein tässä mallissa on laturin kopan alla oleva kolminapainen liitin sulanut tai vastaava liitin säätimen kyljessä myös. Näiden johtimien virranjohtokyvystä pitää varmistua.
Tyypillinen vika on myös hiiliharjojen kuluminen. Niiden vaihto auttaa yleensä. Kun laitetaan muovin kaistale hiilien ja liukurenkaiden väliin voidaan mitata myös roottorin sähkönjohtavuus tai mahdollinen oikosulku maahan. Tarkastusvälineeksi tarvitaan tavallinen yleismittari.
Kyse on yleisestä autotyyppisestä standardilaturista ja kaikki autosähköliikkeet osaavat niitä korjata ja varaosia on saatavilla.
Vastaavaa keskustelua: http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=4387.0
Myös tasasuuntain on yleismallinen ja löytyy liki kaikista mannermaisista aikakauden moottoripyöristä.
-
Mun mielestä tuo kuulostaa eniten hiilien kulumiselta. Eli ne olis aika valmiit.
Jos olisi kokonaan mykkä, niin veikkaisin magnetoinnin nukahtamista. Mutta siitähän ei ollut kyse.
-
magnetoinnin nukahtamista
Tässä laturimallissa ei ole kestomagneettia vaan magneettikenttä muodostetaan akkujännitteellä säätimen ohjaamana. Aivan samoin kuin henkilöautoissa yleisesti.
-
Tiedän. Ja tämä tyypillisesti nukahtaa välillä. En edes ole ainoa jolle näin on käynyt. Magnetointi "herätetään" laittamalla hetkeksi akun plussasta hyppylanka magnetointikäämin, muistaakseni violettiin, johtoon. Sen jälkeen taas lataa.
-
Magnetointi "herätetään" laittamalla hetkeksi akun plussasta hyppylanka magnetointikäämin, muistaakseni violettiin, johtoon.
Noita boschilaisia ja muitakin vaihtovirtalatureita vuosikaudet räplänneenä tämä asia on mulle kyllä ihan uusi. En kai sitten tiedäkään kaikkea....
Kestomagneettilatureista sen sijaan on magneettisuus häipynyt hiljalleen ja teho sen mukana.
Enpä tällä tietopohjalla menisi mitään loikkajohtoja laittelemaan enkä ole laturien korjausohjeissa tähän herättelyyn törmännyt. Vaarana on käämin ylikuumentuminen ja sen seurauksena palaminen poikki tai oikosulku. Vaikuttaa hiukan tuurinpeliltä tuollainen.
-
Ei edes ole. Ei sitä johtoa siihen tietenkään saa jättää. Tästäkin aiheesta on tällä foorumilla juteltu ennenkin. Täältä jopa tämän ohjeen saanutkin. Yleensä tulee vastaan pidemmän seisotuksen jälkeen. Bemareissa on käytetty samaa latausjärjestelmää ja "vika" on tuttu myös siellä puolella.
Syytä tuohon nukahtamiseen en tiedä. Omassa pikkulhkossa kaikki komponentit ja liitokset ovat kunnossa ja toimivia. Silti välillä seisotuksen jälkeen tuota esiintyy.
-
Aina sitä oppii jotain uutta. Ei vain ole tullut eteen. Olisikohan kuitenkin lataussäätimella tai sen toimintakunnolla tekemistä asian kanssa? Senhän se pitäisi magnetointi suorittaa automaattisesti kun virta kytketään. Lataussäätimiä olen kyllä vaihtanut sen vuoksi että ei lataa ja sen jälkeen on taas ladannut.
Nyt olisi kiva tietää löytyikö sulaneita laturin/tasasuuntaimen liittimiä tai lyhyet hiilet vai onko vika säätimessä tai itse laturin käämeissä.
Liittimen sulaminen/johtojen eristeen sulaminen johtuu ylimenovastuksesta joka on ko liittimessä ilmennyt huonona kontaktina. Koska jännitettä ei tule tarpeeksi tyhmä säädin lisää magnetointia nostaakseen jännitettä ja kierre on valmis. Ajan mittaan hajoaa jokin muu paikka myös.
-
Mulla on jopa tuota herätettä varten johdotettu kytkin stongan kylkeen T3:ssa. Guitsi aikoinaan asensi, kun ei muuten meinannut latausta aloittaa. Kone käyntiin, napautus kytkimeen ja laturi herää iloisesti lataamaan.. Ei ole kyllä aikoihin tarvittu. Taisi olla vähäisen käytön aiheuttamaa ongelmaa.
Kaijus
-
Joskus soitti asiakas kun pieni bensakäyttöinen työmaageneraattori ei tehnykään sähköä. Työkaveri ohjeisti, että taskulampun litteällä patterilla genun shukorasiaan 2s ajan tuuppaa virtaa, niin jopas sähköä tupruaa.
Ja niin kans kävi. Genusta oli jäännösmagnetointi ajan kuluessa mennyt niin alas, ettei se enää herännyt.
En oo tutkinut noita Guzzin vekottimia josko tuosta olis apua, mutta periaatteessa kai samasta asiasta saattaa olla kysymys, eli kuin Kaiuksen " vähäisen käytön aiheuttamaa ongelmaa. "
-
Lataussäädin ei anna virtaa laturin roottorille akusta, vaan laturilta tulevasta sähköstä.
Roottorin jäännösmagnetismia tarvitaan, jotta laturi herää henkiin. Syynä on se, että
lataussäädin on koko ajan akun plusnavassa kiinni, mutta välissä on diodi(t), jotta akku
ei tyhjenisi säätimen kautta koneen seistessä.
- seppo
-
bossilaisissa autoissa oli ja näitä, jos sai käymään ihan tyhjäkäynnillä niin ei lähde lataamaan, ne kyllä tokeni kun potkasi vähän polkimesta kierroksia
-
Ehkä elektroniikka ei kiinnosta, mutta saanpa palailla -80 historiaan. Ohessa kuva itsesuunnittelemastani lataussäätimestä Opel Asconaan korvaamaan Bosch relesäädintä, (joka oli sikakallis). Onhan se itse suunniteltu, (osat maksoivat 11.00 Mk) mutta vakuutan, että tällaisia ne vieläkin ovat, vaikka olisivat integroituja piirejä. Merkinnät voivat olla muutakin kuin D+, D- ja DF, mutta käytän niitä, kuten Bosch.
Kieron viivan oikealla puolella kaavamaisesti rele: D+ tulee laturin päälähdöstä, tasasuuntauksen jälkeen, ja samaan napaan tulee akun + latauksen merkkivalon kautta. Jos akun ja latauksen jännitteet ovat erisuuruiset, merkkivalo palaa. D- on akun miinus eli maa. DF on dynamo field, eli laturin kenttäkäämi, joka on roottorikäämi. Juuri sitä roottorivirtaa säädetään ja sillä laturin antojännitettä. Releen vastajousella (pihdeillä taivuttamalla jousen tukinokkaa) säädetään laturin jännitteelle referenssi. Jos Latauksen merkkivalo puuttuu, tai sen polttimo on palanut, laturin roottorin jäännösmagnetismi, remanenssi, antaa laturille pienen jännitteen, joka antaa roottorille kenttävirran ja laturin jännite nousee ja rele alkaa toimia (päristä) säätäen laturin jännitteen. Koska remanenssi ei pysy loputtomasti meltorautaisessa roottorissa ja alkujännitteen on ylitettävä ainakin kahden, monessa laturissa kolmen tasasuuntausdiodin kynnysjännite siis 1,4 V - 2,1 V. Se ei tosiaan aina toteudu ja laturi ei herää. Jos on olemassa latauksen merkkivalo, se tekee juuri tuon tarvittavan herätyksen. Tämä relesäädin on jotenkin helpompi käsittää, joten selitin asian näin.
Vanhan kellastuneen paperin kieron viivan vasemmalla puolella on transistorisäädin, joka toimii täsmälleen samoin kuin relesäädin, mutta ilman väsyviä vietereitä ja rupeentuvia kosketinkärkiä.
Liitosmerkinnät ovat samat kuin releellä, (ja jopa kotelo oli entinen releen kotelo). Siinä näkyvät myös kenttäkäämin (roottorin) liitospisteet, joissa siis ovat hiilet, jotka liukurenkaiden välityksellä kytkevät kenttävirran pyörivään osaan, roottoriin. Tässä tapauksessa mitoitus on niin, että täysi magnetointi, 4 A, syntyy isomman, päätetransistorin, ohjauksella 200 mA. Kuten ohminlaki sanoo se syntyy etuvastuksen, 68 ohm, jännitehäviöllä 13,6 V. Se oli sen ajan käsitys lyijyakun täydestä jännitteestä. Akun jännitteen ylittäessä vähänkin arvon, joka määräytyy 13 V:n zenerin, 150 ohm vastuksen ja pienemmän, ohjaustransistorin, 0,7 V:n kanta-emitteri diodin kynnyksestä, ollen likimain tuo 13,6 V, alkaa ohjaustransistori johtaa ja pienentää päätetransistorin ohjausvirtaa, joka pienentää magnetointivirtaa, ja latausjännite asettuu arvoon 13,6 V. Vastus tekee pientä tasoitusta, jotta systeemi ei värähtele ja jännitekynnys täyden ja pienemmän magnetoinnin välillä olisi hiukan "loiva".
Vika-arvio:
1. Jos latauksen merkkivalo puuttuu tai lampun hehkulanka on poikki, tai ledi-tapauksessa, merkkiledin rinnalla oleva, sille jännitteen tekevä vastus on poikki, (jota en oikein jaksa uskoa), täytyy remanenssin synnyttämän jännitteen olla: tasasuuntaajan diodien kynnysjännite 0,7 V kpl (kaksi tai kolme diodia) ja ohjaus ja päätetransisttorin välissä olevan diodin ja päätetransistorin kanta-emitteridiodin kynnykset, siis 2,8 - 3,5 V, jota sieltä tuskin tulee, ainakaan pitemmän seisonnan jälkeen. Tässä tapausessa Floridassa kuitenkin latausvalo hehkui, joten tämä metodi ei taida tulla kysymykseen. (Onkohan sellaisia latausjärjestelmiä, joihin ei ole merkkivaloa rakennettu? Jos se on rikki tai sitä ei ole voi herätyksen tehdä hyppylangalla napojen *akun+ ja DF välille lyhytaikaisesti.)
2. Jos laturin maadoitus on poikki, kuten voi käydä esim: jos laturin kiinnityksen pulttien metallit ovat hapettuneet, ei kenttäkäämin miinus-liukurengas saa maata ja kenttävirta ei kulje.
3. Jos hiilet ovat kuluneet loppuun, joka näkyy vastusmittarilla (tyhjästä) navasta DF maata (runkoa) vasten, jos ei saa helposti avattua niitä esille, ei tietenkään synny magnetointia. Lisäksi kipinöinti voi pitkänpäälle pilata liukurenkaat. Herätys ylimääräisellä hyppylangalla ei auta asiaa. Tuore remanenssi saattaa antaa pienen jännitteen, joka on juuri ja juuri akun jännitteen luokkaa. Sellainen on hyvin tavallista.
4. Säätimen päätetransistori on palanut ylikuumennuttuaan. Jos se palaa, se palaa poikki. (Hyvin harvoin se palaa oikosulkuun ylijännitepiikistä, ja tällöin latausjännite karkaa ylisuureksi koska magnetointi on pysyvästi täysillä.) Jos se on poikki ei tule magnetointivirtaa, **ei edes remanenssin antamaa "tynkävirtaa". Säätäjä on moderneissa laitteissa monimutkainen ja kymmeniä transistoreja sisältävä, joten se voi olla rikki monella tavalla. Jos säätäjä antaa magnetointivirtaa ja hiilet ovat ehjät ja laturin kenttäkäämi liukurenkaineen on ehjä, se näkyy amppeerimittarilla useamman amppeerin virtana (pieni keltainen kiinalainen yleeismittari 10 A alueella). Mittari kytketään irroitettuun liittimeen DF (mittarin +) ja laturin koskettimeen DF (mittarin -). Kun akku täyttyy, virta pienenee, mutta jos ajovalo on päällä se ei aivan nollaksi mene. Se on siis vain magnetointivirta, ei laturin antovirta. Amppeerimittaria ei saa kytkeä, tai siis liitintä DF avata laturin pyöriessä. Amppeerimittarin kytkentä on tehtävä niin, että liitokset eivät vahingossa irtoa käynnistyksen jälkeen.
EDIT: *Korjattu D+ pitää olla akun +. **"Tynkäjännite" n. 12 V, saattaa silti tulla Remananssista.
-
Tänään taas jaksoin miettiä ongelmaa...huomasin että kierroksia annettaessa akun jännite nousee yli 13v (tyhjäkäynnillä 12.5-12.7) ja valo vilkuttaa edelleen eli varmaan huono kosketus jossain..??
-
Juuri noin tapahtuu kun laturilta puuttuu magnetointivirta. Tarkasta ensimmäisenä hiilet. Laturin irrotus ja purkaminen lienee siis ensimmäinen toimitus, jos se helposti käy. Samalla sitten laakerien voitelu ja yleinen puhdistus koko laitteelle kun hiilet on vaihdettu uusiin. Entisten hiilien mukaan varmaan uudet löytyy ihan autosähköliikkeestä.
Jos laturin purku on hankala homma, voi sen hiilien kunnon mitata yleismittarilla em. tavalla, mutta kyllä paljon pyörineessä laturissa jo hiilien vaihto on asiallista joka tapauksessa.
Älä kuitenkaan paljoa pyöritä sitä laturia kuluneilla hiilillä. Siellä liukurenkailla tapahtuu kipinöintiä, joka pilaa koko laturin.
Hiilet ovat niin edullisia hankkia, että vasta niiden uusimisen jälkeen vaivautuisin jatkamaan tutkimuksia.
-
Tuo laturi on todella helppo purkaa pöydälle. Haulla löytyy ohjeet roottorin irroitukselle. Itse pesin omasta laturin pinelinellä ja kuumalla vedellä. Kuivailun jälkeen oli kuin uusi.
-
Laitan tänne tiedoksi, kun tähän törmäsin wildguzzi foorumilla.
2011-2015 Stelvio NTX, Norge 8v ja Cali 1400 malleissa on 55 Amp laturi, joka on valmistettu Kiinassa. Niistä on joistakin "karannut savu" eli lataus loppunut. Vika ei ole hienossa Nippon Denso kopiossa, vaan sen huonommassa latauksen säätimessä IN254, joka on aitona Densona(kin) vain muutaman kympin hintainen. Sitä käytetään John Deere, Massey Ferguson, New Holland, Ford, Kubota ym maatalouden laitteissa, kuten Suzuki, Daihatsu jne. Osaa onkin ilmeisen hyvin saatavilla joka kylässä ja osaliikkeessä.