Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: mosa - Heinäkuu 17, 2014, 14:22:32 ip
-
Lukaisin tuossa Guzzi-infopalstalla olevan Vintagen testiraportin. Hieman ihmettelin, kun testikuski mainitsee 5-vaihteen sopivan kaupunkinopeuksiin. Kauankohan mahtaa Calin paikat kestää moista hidaskruisailua 5:lla? Itsellä on semmoinen perstuntuma, että yksinajaessakaan ei 5-vaihteella viitsi alle 90 km/h ajella, ainakaan pitkiä matkoja. Taisivat Piikkiössäkin aikoinaan mainita, että 5-vaihde on passeli moottoritienopeuksille. Olen tuosta sen tosin verran tinkinyt (Rapid Biken takia), että ajelen 5:lla, kun ajonopeus on 100 km/h tai enemmän.
Mitä mieltä ollaan ja mitkä ovat faktat 5-vaihteen käyttöalueesta?
mosa
-
Voi se 100tkm kestää, mutta sitten pitää niveliä, rattaita ja laakereita uusia. Tasaisessa maastossa vitosella voi pintakaasulla satasta ajella. Ylämäkiin ja ohituksiin pienempää silmään. Kolmetuhatta rpm on hyvä raja, jonka alle ei millään vaihteella ole hyvä ajella pitempiä matkoja. Uusi Cali on tasapainoitettu erilailla. Sietää varmaan paremmin pienemmillä rundeilla kruisailua. Meniskö 2,5trpm:ssa raja.
-
Joo, ei kannata hakkuuttaa vetovehkeitä pilalle liian vähillä kierroksilla. Omassa ei ole kierroskelloa, joten mäkimaastossa pitää vitosella olla yli satkun nopeus. Tasamaalla tasan sata tai yli.
Edellinen omistaja(t) on lutkuttaneet ilmiselvästi liian pienillä kierroksilla. Vetopakan välys puhuu siihen suuntaan.
-
Viitosvaihteen rattaat eivät saa kunnon voitelua alle 3000 rpm. ajeltaessa, joten ryntöpinnat kärsivät. :-[
-
Samat on fiilikset itsellänikin tuosta vitosella ajosta Vintagella. Ei yhtään alle kolmentonnin. Mieluiten kolme ja puoli mutta siinä karkaa jo nopeuskin sitten motareita lukuunottamatta ajokortin tuolle puolen.
Olen omassa mielessäni suhteuttanut noiden vaihteiden käyttöä siihen millaista ilmapatjaa vastaan ajetaan. 100 km nopeudessa se on jo melkoinen. Kaavana on ollut pitää alarajat vitosella 3500 (tästä tosin tulee lipsuttua komentonnin rajalle), nelosella 3000, kolmosella 2500 jne. En tiedä onko järkee vai ei.
Enkä tiedä mitä järkeä oli giuseppella Mandellossa laittaa noin järjettömän harva perävälitys tuohon laitteeseen. Varmaan arveli, että sillä yritetään työntötankosarjan nopeusennätystä jossain suola-aavikolla.
Muuten pyörä on aivan hiton mieleinen. Tuo välityshomma vain välillä vähän kaivelee.
-
Perävälityksiä voi halutessaan vaihtaa. On saatavilla erilaisia perävälityksiä melkoinen määrä. Pitää tietenkin huomata että on neljää perävaihdetyyppiä: pikkulohko, useammassa eri kotelomallissa pesivä yleisin isolohkon 5-vaihteisen perävälitys, V11 6-vaihteisten versioiden perävaihde ja CARC. Juuri noita yleisimpiä 5-vaihteisen perävälityksiä on saatavilla suhteellisen helposti varaosina. Lisäksi on olemassa välityksiä jotka on tarkoitettu kisakäyttöön. Joista osa hyvinkin pitkiä.
Laitan tähän mukaan linkin jossa on taulukko eri malleista ja sieltä mallisarjan sisältä voi valita sopivimman ratassetin ja ostaa sen varaosana kyseisen mallin mallitietojen mukaan.
http://guzzitek.org/tableaux_guides/specifications/Specifications1983_2007_GB.pdf
Nopea ja usein edullinenkin keino muuttaa kokonaisvälitystä on vaihtaa vannekokoa. Myös rengasprofiilin vaihto vaikuttaa jonkin verran.
18-tuumaiseen löytyy tilalle 17-tuumainen vanne varsin helposti. Pinnavanteiden osalta voi rihdata vanhaan napaan pienempiläpimittaisen vanteen. Voi vaikuttaa ajo-ominaisuuksiin mutta ei välttämättä huonoon suuntaan.
-
Tuo Matin mainitsema V11 (Nero Corsa) perävälitys on melkoisen tiuha ja sitä kautta käytössä erittäin miellyttävä.
Kone kiertää kutosella monta sataa kierrosta ylempänä kuin Cali vitosella samalla vauhdilla (mittarinopeus).
-
Toinen konsti olisi tehon lisääminen Caliin. Nyt tuo vitonen on reilusti ylivaihde, jolla ei Suomen teillä ole edes juuri käyttöä.
-
Olen ollut aina laiska vaihtaja ja viitosella mennä lotkotellaan 80:n alueetkin enkä ole kummeksunut sitä sen enempää. Ihmetellyt olen mielessäni näitä "vasta motarinopeuksissa" -juttuja. Ovatko he jostakin syystä ylivarovaisia vai olenko itse vaihteiston vihollinen? Monasti on ilmeisesti kyse myös makuasioista. Myönnetään, että jokin laista volinaa on viitosella havaittavissa. Rattaatko ne siellä sitten ääntää. Onhan niitä pitkiä välityksiä muissakin. Eikö Ducateissa olekin näin ollut mutta se hoituu niissä helposti. Pagasosta olen vaihtanut eteen kaksi piikkiä pienemmän rattaan jotta ryömiminen lumessa ilman kytkimellä palaamista onnistuu. Viitonen on sitten jo lyhyt.
-
Laatikkoa syö kaksipyttyisen vinkkelikoneen epätasainen käynti. Pienillä kierroksilla sen hakkaava vaikutus korostuu, mutta kun kierroksia on enemmän niin hammaspyörät pääsevät vähemmällä. Sivistysmaissahan on aika usein 120 kmh ...140 kmh rajoitukset, joten viitosvaihteelle on niillä markkinoilla sosiaalinen tilaus. Matalilla kierroksilla ajaminen aiheuttaa kariesta ennenkaikkea viitosrattaalle, mutta myös kytkinakselin ensiöpyörä ja sen partneri ryhmäpyörällä alkavat kesiä jos välttämättä haluaa ajella pienillä kierroksilla.
Brevalla ei kuutosvahdetta Suomessa tule paljonkaan nostettua päälle, oikeastaan Keski-Eurooppalaiset moottoritiet on ainoita paikkoja jossa kuutosta saa makuuttaa päällä pitkiä matkoja kun veto on makeimmillaan vasta noin 130 kmh ylöspäin.
-
Kaavana on ollut pitää alarajat vitosella 3500 (tästä tosin tulee lipsuttua komentonnin rajalle), nelosella 3000, kolmosella 2500 jne. En tiedä onko järkee vai ei.
En tiedä järjestä mutta kovasti tuntuu tuo ajatusmaailma tutulta kun calilla ajelen. Suurin piirtein noihin kierroksiin se menee ihan ajattelematta kun ajaa semmosella vaihteella mikä tuntuu hyvälle itestä ja pyörästä. Onneksi noissa vanhemmissa kaleissa on vielä järjellinen perävälitys, huomattavasti mukavampi ajaa kun 1100 koneiset. Kun siis puhutaan vakioperistä. (Luulen että 1100 cali 7/33 perällä olisi aika optimaali...) Paitsi tietty jossain saksan vapailla vauhdeilla.
Kertaallen olen 1100 calin laatikkoon joutunut 5-vaihteen rattaat uusia justiin liian pienillä kierroksilla vedättämisen takia. Oma oli moka, uusintaa en tarvi.
Sportissa, nyt säätöjen jälkeen, on sentäs niin mukava tehoalue ettei paljoa vaihdekeppiä tarvi venkslata. 70:tä saa kuutosella runtata kaasun selälleen ja sitten vaan ootella koska kierrokset on rajottajalla ;D
-
Tuossa Jakaalissa on ilmeisesti Guzzien pisin välitys. Olishan se toki kiva jos olis parikymmentä heppaa enemmän, niin sillä pisimmällä vaihteellakin olisi käyttöä..
-
Tämä topiikki on hyvästä aiheesta.
Itselläni selkeästi taipumusta ajaa liian pienillä kierroksilla matka-ajoa..
Kali kun vääntää alhaalta, niin helposti tulee perstuntumalla 2500rpm ja allekin ajeltua.
Hyvä että tuli puheeksi, nyt koittanut pari viime ajoa oppia hieman korkeampiin kierroksiin.
Kyllä siihen tottuu.
Tulee käytettyä vaihteiston rattaita monipuolisemmin jakamaan kulumista, samoin perälle moottorijarrutusten voimistuminen lienee hyvästä.
3500 alarajana tuntuu kyllä liioittelulta, 3000 vitosella kulkee ainakin omani just 100kmh ja jos ei nyt kehräykseksi voi väittää noista Lafranconen tuubeista tulevaa ääntä, niin kuulostaa terveeltä.
Bensaa menee hieman enemmän kierroksilla, mutta mieluummin maksaa tankatessa muutaman euron kuin vaihteisto ja perärempoista.
Mutkateillähän toki muutenkin hauskempaa kun tehot on käytössä siellä missä paras vääntö. n4000 lienee perus isolohkoissa.
Onko Jacall:issa tosiaan eri perävälitys kuin kuin muissa?
-
Millessä meni alkuperäinen viitosratas vaihtoon jossain 200..220 k ja mahdollisesti oli vastapuoli jo ehtinyt ottaa rokamaa sen verran että viitonen alkoi kollottaa noin 100k myöhemmin tai sitten varaosa on tehty pehmeämmästä aineesta. Ensiövedon pyöräparikin jollottaa jo sen verran, että kai sille pitää jotain tehdä kun ehtii, mutta kun kilsoja tulee nykyään aikas vähän niin ei tahdo viitsiä alkaan rupeemaan aukomaan piakkoja ennenkuin pakon edessä....ei ne ihan leikistä suutu vaikka tärkeä asia onkin kyseessä.
-
Brevalla ei kuutosvahdetta Suomessa tule paljonkaan nostettua päälle, oikeastaan Keski-Eurooppalaiset moottoritiet on ainoita paikkoja jossa kuutosta saa makuuttaa päällä pitkiä matkoja kun veto on makeimmillaan vasta noin 130 kmh ylöspäin.
[/quote]
Norgessa ainakin kuutonen oli aivan käyttövaihde ainakin 80:stä ylöspäin. Kiertsi satasessa noin 3800 eli oli oikeastaan jo aika lyhyt kun vastaava Bemari, 1150 RT, kiertää selvästi vähemmän. Oma mieltymykseni on, että matkapyörässä saa mielellään olla pitkä suurin vaihde. Tietty pitää sopia kotimaisiinkin rajoituksiin.
-
Tiedä sitten ajanko väärin mutta omassa 2005-mallin 1100 Brevassa kutonen livahtaa päälle kyllä jo kahdeksankympin tietämin ja kiskoo siitä ihan hienosti ohituksiinkiin. CARC-Guzzeissa on eri tavalla vaimennettu (2008 alkaen) voimansiirto kuin edeltäjissä. Kytkinlevyssä on jousivaimennus ottamassa vastaan moottorin vapinoita sekä vaihtamisessa syntyviä sysäyksiä ja kardaanissa on kumivaimennus. Vaihteistossa ei vaimennusta. CARC-malleissa 2005 - 2007 on käytössä vanhan liiton kaksilevyinen kytkin, belleville-tyyppinen vaimenninjousi vaihteistossa ja kumivaimennus kardaanissa.
Vanhemmassa, esim Californiat, perusratkaisussa on kaksilevykytkin, vaihteistossa jousivaimennin ja takanavassa kitkavaimennin ja kumivaimennin.
Ratkaisuissa on siis eroja mutta paljon yhteistäkin. Se mikä on havaittavissa on mallien tuoreentuessa on sysäyksenvaimennusta siirretty voimansiirtoketjussa lähemmäksi voimalähdettä.
Ennen kuin joku kysyy mikä on belleville-jousi niin se on nippu peräkkäin laitettuja kuppimaisia jousiteräskiekkoja. Viisivaihteisessa sen sijalla on vastaavassa paikassa tavanomaisempi kierrejousi. Molemmissa periaate on sama: voima siirretään jousen suuntaisena sen läpi. Mitä ennemmän on kuormaa sitä ennemmän jousi painuu kasaan ja sitä suuremman voiman se voi välittää.
-
Jotenkin kilautti mielessä kun luin sanan Belleville. Ja kas, V11 yhteydessä se on tullut esiin. Ensin 1-levyisen (”RAM”) kytkimen kohdalla (V11 Rosso Mandello, LeMans Tenni, Scura, 2000-2002). Osa Nro. 14 on nimetty "Belleville". Sitten V11 vaihteiston kuvassa myös, osa 18 on nimetty "Belleville".
-
Mistähän tämä nimi Belleville tulee? Kysehän on nipusta lautasjousia.
-
The Belleville name comes from the inventor Julian F. Belleville
-
Aina oppii. Työssäkin käytetty aina virallista, teknistä nimeä; lautasjousi, conical spring, spring washer jne.
-
Lautasjousena minäkin sen tunnen autotekniikasta. Esim. pikkulohko-Guzzin tai useimpien autojen kytkinjousi on "belleville".
Asia taisi lipsua, kuten tavallista, aiheesta. Ei silti, tekniikkaa on hyvä oppia ja oppia syventää.
Kun, alkaen 70-luvun Guzzeissa, ja varmaan vanhemmissakin, joiden rakenteita en kovin tunne, on sysäyksenvaimentimien funktio ollut tasoittaa moottorin käyntiä siten että voimansiirtoon ei tulisi sykkivää tai nykivää liikettä, on sunnittelijoilla (Carcano ja Tonti) ollut ilmeinen tavoite tasata liikettä. Mutta vasta Tonti toi, pikkulohkon yhteydessä, sysäyksenvaimentimen mahdollisimman lähelle voimanlähdettä eli kytkimen (levyn) keskiöön. Isolohko sai tyytyä vaihteistossa olevaan jousivaimentimeen kunnes takanapaan tuli kumivaimennin ja kitkavaimennin. (Sivumennen sanoen kyseinen kitkavaimennin on yleensä kaltoin kohdeltu eikä usein enää toimita tehtäväänsä. Sekin pitäisi aika-ajoin uusia.)
Mm BMW on käyttänyt jo pitkään kumivaimenninta kardaanin yhteydessä mutta Guzzeihin se ilmestyi vasta CARC-mallien mukana.
Se tietysti mietityttää onko takanavan kumivaimentimen tehtävä vaimentaa tiestä ja nopeuden muutoksista syntyviä äkillisiä liikkeitä vai moottorin suunnasta tulevia nykäyksiä? Itse väittäisin että enemmän kuitenkin moottorin värinöitä. Vertailulaitteena käyttäisin omistamaani Ducati 906 Pasoa jossa kovettuneet takanavan kumit aiheuttivat takarenkaan ja ketjun nopeaa kulumista. Osien vaihdon jälkeen alkoivat ketjutkin kestämään. Renkaista ei niin tiedä.
-
Mjaah... tässä on kai tarkistettava omaa ajelutapaansa, Brevalla yleensä paiskaan kutosen pesään vasta selvästi yli satasen mittarinopeudessa ja sekin on jäänyt tavaksi, että kepitän pienemmälle kun lähden hitaamman ohi. Mottori on sillä tavalla kierroskone vanhaan isolohkoon verrattuna, että se hurisee levollisesti isommillakin kierroksilla, ei siis ala intoilemaan. Olen hiukan säästellyt Millen ulisevaa viitosta ja ajellut näitä täkäläisiä polkuja pääasiassa nelosvaihteella sillä seuraamuksella, että keskinopeudet on tainneet nousta kun moottori vastaa pikku houkutukseen eri tavalla kuin viitosella. Kuluu kyllä bensaakin eri tavalla.
-
California3:lla ei viitosvaihteella ole paljoa ollut käyttöä kun siellä missä saa ajaa yli satasta. Kyllähän se vetäisi mutta kierroksia ei koneessa ole riittävästi eli tärinää syntyy. Nyt kun olen tehnyt siitä triken niin pyrin laittamaan huomattavasti tiheämmän perävälityksen että lisääntyneen painon ja ilmanvastuksen synnyttämä vastus kompensoituisi ja meno olisi "kevyttä". Olen hankkinut digitaalisen moottorinohjauksen kyseiseen laitteeseen mutta se on vielä asentamatta.
1100 Brevassa taasen lievän moottorinohjauksen muokkauksen tuloksena tuli parempi alavääntö mutta ilman ravistusta (vetää vatkaamatta 1700 rpm alkaen) ja siitä ylöspäin veto on tasaista ja värinätöntä kunnes lähempänä 200 km/h nopeutta ilmenee jälleen värinöitä. Mutta niillä kierroksilla/nopeudella ajaminen on kohdallani erittäin harvinaista. Kiihdytyksissä ei pieni ylärekisterin värinä haittaa kun sitä ei tarvitse kärsiä kuin joitain sekunteja kerrallaan.
-
Se on myös Calissa aika vähissä tuo ohituskiihtyvyys vitosella jos kyytiä on alle 120. Ainakin ohituksesta tulee typerän pitkä..
-
Calin viitonen on sen verran pitkä, että nelonen on ok ohitusvaihde, joka sekin on pidempi kuin esim. Norgen kuutonen. Ohitusvaihteista puheenollen olen antanut itseni ymmärtää, että jos normaalilla isolla mp:llä, jossa ei ole joitakin aavikkovälityksiä, joutuu pykältämään normiohituksen yhteydessä eli nopeutta yli 80, niin silloin on ohituspaikka valittu väärin. Ei se vastaantulévien kaistalla ajaminen ole vaarallista jos vastaantulijoita ei ole lähimaastossa. Näinhän uskotellaan ja pyritään konstilla millä hyvänsä minimoimaan siellä vietetty aika. Jälki on välillä sitten sen mukaista. Tuo liittyy väljästi Calin vitoseen.
-
Joo ohittaminen on hankala laji varsinkin moottopyörällä.
-
No ehkä asiallisempi kommentti.
Guzzit ei ole raketteja, mutta Porchen tasoa ohitusnopeuksia en voi väittää ihan onnettomiksi.
Ainakin itse ehtinyt tarvittaessa alta pois ennen ruuhkasuomea.
-
Kyllä sillä toki ohi pääsee. Mutta kiire ei saa olla. Eikä vitosella ole mitään järkeä ohittaa. Pykälä pari alemmas ja sitten kaistalta toiselle.
-
Tässä kuvassa on yksi hyvin yleinen ja yli 100v vanha sovellus Belleville-joustimista.
Yksittäisistä lautasista kootto pakka, jossa mutterilla esijännitys.
http://www.hannulat.net/sakari/kuvia/Kuivasaari/020.html