Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: motomatti - Huhtikuu 19, 2014, 18:21:04 ip
-
Viimeksi olin kiinnittänyt huomiota Brevaan joulukuussa jolloin latasin akun täyteen. Nyt kampesin sen autotallin perältä keskelle lattiaa ja auto lähti maanpakoon kadun varteen. Laitoin akkukaapelin (-) kiinni ja käänsin virrat päälle. Jännite melko odotetusti 11,3 volttia joten akku lataukseen. Huomenna näkee herääkö pyörä talvilevosta vai tarvitaanko sähköshokkihoitoa uuden akun muodossa. Niitä onneksi on muutaman sadan metrin päässä Bilteman hyllyssä. Kyllä kevätauringon lämpö tehoaa vanhaankin....
-
Cali lähti pari viikkoa sitten kuin palmun alta! Akku on sama kuin kolme kevättä sitten ostaessani pyörän. En ole ladannut tai irrottanut sitä kertaakaan.
Ajo ei vielä ole tullut ajankohtaiseksi. Ehkä ensi viikolla.
-
Brevassa maksimi seisonta-aika akkukaapelit kiinni on noin kaksi viikkoa. Kun akku on kiinni pyörän virtapiirissä niin ainakin kolme kulutuskohdetta on päällä syömässä akkuun säilöttyä sähköä. Sen sijaan samassa tallissa oleva Centauro lähti tulille toistakymmentä vuotta vanhalla akullaan ja se on ollut koko ajan kiinni pyörän sähköjärjestelmässä. Ei vain ole kulutuskohteita siinä pyörässä niin kuin näissä uudemmissa.
-
Selvästi jo ahdistaa sisällä seisominen. Uutta ilmaa kumeihin ja tuoretta elämänvettä tankkiin.....
-
Noissa vähänkään nykyaikaisemmissa matkamopoissa on jo niin paljon sähkön imijöitä, että akku tyhjenee itsekseen. Calissa ei ole käytännössä mitään mikä söisi.
-
Yön yli latauksen jälkeen Brevan akku ei osoittanut toiminnallisuuden merkkejä. Käyn hakemassa uuden akun tiistaina. Onneksi perinteiseen ajokauden alkuun on vielä reilu viikko aikaa. Laitan Brevan seisontaan Italomeetingin jälkeen. Pitää "jaloituttaa" muitakin pyöriä. Pitänee aloittaa niidenkin akkujen kuntotarkastukset. Esimerkiksi Alkoholipyörässä on vastaava mutta suurempi kalsiumakku. Se on ollut pyörässä kiinni koko talven ja pyörä talvehtinut kylmässä peltihallissa: http://www.motomatti.fi/2013/03/alkoholipyora-akkukaupoilla.html
Nyt siis tuli hieman kokemusta Bilteman kalsiumakusta. Vaikka on pieni niin varsin pippurinen käynnistysvirtansa suhteen ja toimi huomautuksitta koko ajokauden mitä eivät kaikki akut ole tehneet. Tämänkin akun heikoksi kohdaksi voi nimetä pitkän seisonta-ajan yhteydessä tapahtuva itsepurkautuminen. Saman kohtalon ovat yleensä kokeneet hapotettavat lyijyakut. Katsotaan miten samanlainen akku kestää jatkossa. Ei yhden akun toiminnasta voi vetää johtopäätöksia. Kahden akun "testissä" on jo 100% enemmän "näytteenottoa". Tässä vanhempaa juttua aiheesta: http://www.motomatti.fi/2013/04/akkuvainaa-nro-2.html
Koitan vielä elvytysladata tuota kalsiumakkua sille tarkoitetulla laturilla. Katsotaan mitä tapahtuu.
Ei tapahtunut mitn. Napajännite säilyi 11.5 voltissa eli akku on lähes tyhjä. Myös sisäänpäin klommoille menneet akun kuoret kertovat jotain siellä sisällä tapahtuneen.
-
Kausi avattu! Olipa taas mukavaa. Talven jäljiltä tuntuu, että olisi taas kamalasti voimaa ja kulkua. Ehkäpä tuohon taas tottuu kauden aikana..
-
Uusi akku hankittu Brevaan. Piti Biltemasta muutaman sadan metrin päästä hakea mutta siellä ei ollutkaan kyseistä kokoa. Seuraavaksi lähin akkukauppa on Hata-Autosähkö ja siellä oli hyllyssä hapotettavia akkuja edukkaasti. Nyt on alkuperäistyyppinen YTX20CH-BS-akku hapotettu ja ladattu. Naapurien iloksi käyttelin sekä Brevaa että Centauroa pihassa. Sanomista siitä tuli.
Sitäkin talon väki ihmetteli kun siirsin auton kadun varteen parkkiin. Kerroin sen olevan halvempi kuin tallissa pidettävät pyörät mutta se irroitti läsnäolioissa pahaa verta kiertoon ja kantelun taloyhtiön hallitukselle. Saatan kuulemma joutua luopumaan tallista koska ne ovat tarkoitettu autoille. Ja pitkät jonotusajat. Itse en jonottanut vaan sain tallin lähes heti kun muutin taloyhtiöön vuokralle. Tallin vuokrasin samalta yksityishenkilöltä kuin asunnonkin enkä taloyhtiöltä. Saas nähdä millainen kolmiodraama taas syntyy. Tää on ihan normia joka kevät.
Voiman ja kulun katson sitten joskus Vapun aikoihin: on hyvä syy olla juhlimatta Vappua "perinteisesti" jos on hyvät ajokelit silloin.
-
MilleGT:n akun ostin joskus 2007 - 2008 Stromilta (lyijy/happo). Joku talvi se pääsi latauksen puutteessa tyhjenemään totaalisesti, mutta pienellä latausherättelyllä heräsi ihme kyllä ja on sittemminkin pelittänyt ihan normaalisti.
Juuri poikkesin taas Treen Mustalahdessa, nyt oli pyöriä selvästi enemmän kuin edellisinä tiistaina. Museoväki vielä oli kuitenkin vähissä.
-
Breva kuopi maata tallissaan , ja tänään pääsi sitten irti.
Akku oli irti koko talven, ja semmoisessa älylaturissa
standby modessa. Siirsin sen toiseen akkuun, ja kas vain
kun standbyvaloa ei saanutkaan sammumaan. Mode näppäin
ei tehny mitään, eikä piuhan päässä sähköäkään ollut :)
Mutta Breva lähti hyrisemään ilman mutinoita.
Ihanaa....
heimo
-
Oma Breva oli Ctekin päässä koko talven ja iloisesti pärähti kauden avauksessa käymään. Muutaman sata kilometriä jo ajeltukin. Entinen pyöräni opetti kantapään kautta akusta huolehtimisen. Kolme akkua siihen tuli kuudessa vuodessa ostettua. Menihän akkuihin rahaakin, 70€/kpl maksoi halvin tarvikeakku ja originaali Yuasa-akku kevensi lompakkoa 140€. Rahanmenoa enemmän harmitti aina turha vaivannäkö, akun irroittaminen täyskatetusta matkasportista oli lähes tunnin homma kaikkinensa. Brevassa kun akku on satulan alla, niin vaihto ei olisi homma eikä mikään, mutta pidetään nyt siitä huolta :-*
-
Vaikka itse paasaankin välillä akun kunnon valvomisen tärkeyttä niin itse ole varsin laiska sen suhteen: olen siirtynyt ostamaan uuden halpisakun joka kevät johonkin pyörään. Kuudesta pyörästä kun ainakin kahdessa on akku sökönä talven jälkeen. Nyt oli Brevan vuoro, jälleen. Calien isommat akut ovat kalliita joten olen niidenkin osalta siirtynyt noin 15Ah akkuihin koska startit vaihdoin alennusvaihde-Valeoihin niiden pienemmän virrantarpeen vuoksi. Halpisakkujen keskihinta on noin 45€. Tyytyväisenä ajelen uudella akulla ainakin yhden kauden. Toisella kaudella se onkin jo vanha akku ja pelkkää ekstraa jos vielä toimii. Vielä kun oppisi syksyllä irrottamaan akun pyörän virtapiiristä.
-
Itse otan painossa turpaan joniin verran, kun en viitsi tinkiä käynnistyvyydestä. Amtaa myös paremmin anteeksi kylmiä aamuja ja pätkäajoa. Ryhtynyt kyllä kiinnostamaan nykyaikainen lipo tms akku. Olisi helpot kilot painonpudotuksesta. Maksaa vaan vähän liikaa tämänhetkiselle taloustilanteelle.
-
Tossa vapun jälkeen olisi tarkoitus ottaa T5 tulille, saas nähdä kuinka käy kun kytkinremontin jälkeen on ajettu vain rullilla.
-
Nevadalla pöristelty parina aamuna töihin ja on kerrassaan mukavaa!
Vanha Bilteman akku vaihtui Boschiin - saas nähdä kuinka riittää ikää.
V11 odottelee myös uutta akkua. Pitää kahlata palsta läpi ja katsella vinkkejä.
Exidestä löytyi mainintaa.
Riemukkaat ajokaudet!
Sami S
-
Eilen ajelin ~150km.
Pyörälle ei ole tehty mitään sitten viime elokuun... akun kävin irroittamassa varmaan helmikuussa ja laitoin ctekin perään. Nyt laitoin kiinni ja laakista käyntiin. Akku on muuten 4 vuotta vanha, mutta siinä lukeekin yuasa.
Tarttis varmaan vähän putsailla ja kiillotella pyörää, on aika ruotoisen näköinen. Jotain bensaletkujakin piti vaihtaa. Ehkä sitten joskus.
-
Viikon verran olen työmatkapyöräilyä harrastanu. Hiukkasen vilakoita on aamut vielä, mutta patterihanskat ja Stelvion kahvasuojat auttavatten valkosormia jonkin verran. Kahvalämppäritkin laitoin, vaan en saanu kitin mukana tuota virallista kytkintä. Kytkentäkaavion perusteella kyseessä on pelkkä oikarin tekevä palautuva kytkin. Onko jollakin tietoa tuon virallisen kytkimen sielunelämästä? Normityyppisellä painokytkimellä en onnistunu herättämään kahvoja henkiin.
Ilmanputsarin vaihdoin samalla. Tankin irrottaminen ei ollu tossa Brevassa pahakaan rojekti.
-
Mielestäni akkujen maailma on jakautunut nykyisin kahteen leiriin: halpisakkuihin ja sitten kalliisiin premium-akkuihin. Molemmista kokemusta. Toisinaan kallis akku kestää kuten minulla amerikkalainen "Moto Guzzi"-merkkinen akku Centaurossa. (ostettu Piikkiöstä 90-luvulla) Kavereilta saa myös kuulla tarinoita pitkäkestosista akuista jotka ovat maksaneet maltaita. Toisaalta tavallinen Bilteman viiden kympin hyytelöakku saattaa kestää yli viisi vuotta kuten kaverin H-D:ssä. Saman perheen Suzukissa Exide menetti kykynsä latautua yhden talven aikana. Arvannette mihin ostosmatka suuntautui.
Tämä akun kestoasia ei ole kuitenkaan eksaktia tiedettä. Liian moni asia vaikuttaa. Pyörän sähköjärjestelmän kunto ja toimintatapa, säilytystapa, mahdollinen ylläpitolataus, akun latautuminen ajossa, käyttöolosuhteet, akun huolto, akun omat ominaisuudet kuten itsepurkautuminen, osittaisen latauksen sietokyky, jne.
Sikäli mielenkiintoinen keskustelunaihe että spekulaatiomahdollisuudet ovat laajat.
Itseltä hajosi alle vuodessa Brevaan hankkimani kalsiumakku. Samaan aikaan hankkimani samanlainen akku California T3:ssa on edelleen puhdikas. Halpisakuissa voi siis olla yksiöeroja tai sitten käyttötavassa: syksyllä Brevan akku oli pitkään kytketty pyörän virtapiiriin mutta ajokilometrejä tuli hyvin vähän. Kun taas Calilla tuli ajetuksi enemmän ja sen sähköjärjestelmä ei kuluta seisoessa akkua kuten Brevassa tekee.
-
Mulla on Bilteman 19Ah geeliakku Calissa. Neljäs ajokausi alkamassa ja ainakin eilen komeesti pyöritteli koneen käyntiin vaikka vähä joutu pitempään sahaileen. -Nyt rupesin miettiin ettei vaan olis jo neljä kautta ollu..... en tiä kun en kuittia löytäny.
-
Kaikkihan varmaan tietävät, ettei akku kovasti pidä tärinästä. Eli pehmikettä alle ja sivuille sen mitä mahtuu.
Mulla on kaksi mp:n akkua + 1 "vapaa-ajan akku" talvisin kytkettyinä rinnan, ja lataan koko nippua kerran kuussa. Toistaiseksi on toiminut, toisen mp:n akulla taitaa alkaa nyt yhdeksäs kesä (Exide).
Edit. Pitää lisätä, että pyrin lataamaan kerran kuussa. Muistan vaihtelevasti.
-
Pari viikkoa sitten ostin Motonetistä Euroclobe-akun, 18 Ah. Kustansi n. 60 €. Ehkäpä ens talaveksi irrotan akun kengän niin ei pääse purkamaan peruskallioon asti.
-
kytkettyinä rinnan, ja lataan koko nippua kerran kuussa
Tuossa tekniikassa on se ongelma että siinä mennään huonoimman akun mukaan.
Eurogloben ostin minäkin mutta pikkuliikkeestä Hata-Autosähköstä. Ohjehinta 80€ mutta myyntihinta 59€. Euroglobesta ei ole hyviä kokemuksia muuta kuin siltä osalta että kausi on mennyt aina moitteitta. Voisi mennä pidempäänkin jos tulisi huollettua....
Brevan akun JIS-koodi: YTX20CH-BS.
Eri mieltä olen pätkäajon suhteen suuresta akusta: se ei lyhyillä jaksoilla ehdi latautua täyteen. Pätkäajoon soveltuu paremmin pienempitehoinen akku.
-
Mutta ei ota itseensä pätkäajossa kovin helposti. Välillä kun ajaa pidempää lenkkiä, niin asia on ok.
-
Sunnuntaina rakensin Titaniumiin normaalit lisäsähköviritykset eli kahvanlämppärit, navin piuhan, lisäpistokkeen, pienen Koso-mittarin, jossa on kello, ulkolämpömittari ja volttimittari (hyvä laite) ja lisäksi releistin ajovalot. Ja purin irti pyörässä olleen hälyttimen. Mutta ei lähtenytkään tulille heti. Kipinää tuli ja syttyikin kun ruuttasi penssaa tulpan reiästä ja starttasi. Pensapula. Nostin tankin ylös ja tarkistin pensaletkun kiinnityksen, kiinni oli. Tässä asennossa pyörä käynnistyi ja "vika" oli sitten ilmeisesti mutkalle jäänyt pensaletku.
Oma Cali käynnistyi kuin pitikin. Lisäksi laskin vaihdelaatikon tarkistusropun kautta ylimääräiset 0,75 litraa öljyä pois... Tuosta oli aiemmin juttu kun kytkin luisti...
Ajoimma sitten heti tuollaisen 400 km siirtymän ja piti ihan vertailla taas pyörien kulutusta, jotta näkee vehkeiden olevan ok. Oma Classic vei 4,6 ja Titanium vain 3,9. Viime syksynä ero ihan samaa luokkaa. Titaniumissa on PC asennettuna jonkun ed. omistajan toimesta ja alkuperäistä avarammat putket. On myös terävämpi kuin Classic eli viritys lienee onnistunut vai onko se jotenkin tuolle moottorityypille ominaista.
-
Viikon verran olen työmatkapyöräilyä harrastanu. Hiukkasen vilakoita on aamut vielä, mutta patterihanskat ja Stelvion kahvasuojat auttavatten valkosormia jonkin verran. Kahvalämppäritkin laitoin, vaan en saanu kitin mukana tuota virallista kytkintä. Kytkentäkaavion perusteella kyseessä on pelkkä oikarin tekevä palautuva kytkin. Onko jollakin tietoa tuon virallisen kytkimen sielunelämästä? Normityyppisellä painokytkimellä en onnistunu herättämään kahvoja henkiin.
Ilmanputsarin vaihdoin samalla. Tankin irrottaminen ei ollu tossa Brevassa pahakaan rojekti.
Tilasin Saksasta Brevan omat kahvalämppärit ja juuri tuollaisen virallisen painonappikytkimen. Siis sellaisen pyöreän napin, mikä tulee hätävilkkunapin viereen mittariston alle. Niitä nappeja myydään myös erikseen, maksoi 20€ suurinpiirtein. Kahvat tuli väärää mallia, eli 2007 ja uudempiin. Kuulemma 2006 mallien lämpökahvat ( ainakin kaasukahva) on pikkaisen erilaiset. Nyt on sähköpostirumba edessä, että jos saksalaiset lähettäisi oikean setin jos on saatavilla. Jos ei saa, niin tarkoitus laittaa yleismallin lämppärit toimimaan tuolla Guzzin omalla napilla. Kuulemma saa toimimaan samalla lailla ja mittaristosta näkyy säätö kuten Guzzin omia kahvoja käyttäessä.
-
Välillä kun ajaa pidempää lenkkiä, niin asia on ok.
Olen oppinut Cali III:lla (Saprisa) ajellessa että Tammelantorilta siirtyessä Laukontorille pitää ajaa kehätien kautta....
-
Eräs tuttu kertoili joskus mittailleensa Taunuksen latausta. 15 kilometrin työmatka-ajo riitti lataamaan starttaamisen aiheuttaman sähkönkuluman.
-
Amppeerimittari olisi kova sana nykypyörissäkin. Volttimittaristakin on apua mutta se ei kerro kulutustilannetta niin tarkasti.
-
Amppeerimittari olisi kova sana nykypyörissäkin. Volttimittaristakin on apua mutta se ei kerro kulutustilannetta niin tarkasti.
Tein takavuosina lankomiehen veneeseen amppeerimittarin, hän kun ei niistä volteista perusta, mutta ymmärtää hyvin, että amppeereita pitää olla ja mieluummin + etumerkkisiä. Piti kyllä hetki opettaa: miksi amppeerimittari näyttää aluksi paljon, mutta sitten näyttämä hiljalleen pienenee.
Käytin sellaista Bebekin, silloisen elektroniikan halpakaupan, millivolttimittarin piirikorttimodulia. Nykyisinhän saa jo fiksumpiakin, mutta jos oikein muistan, puukotin piirilevyltä desimaalipilkun ja mittayksikön pois, jota umpimoduulilta ei ehkä pääse tekemään. Käytin akun +navan ja sulakerasian päävirtakiskon välistä johdinta shunttina. Mittari siis oikeastaan mittasi sitä johtimen jännitehäviötä. Siirsin laturilta tulevan (B)johtimen akunnavan liittimestä myös siihen sulakerasian kiskoon, jotta laturin (lataus)virta olisi siinä summassa + merkkisenä ja (akun)purkausvirta - merkkisenä. Vähän piti johtimen pituutta lisätä, n. 20 cm lisää yhteesä n. 60 cm aika paksua johdinta, jotta sain mittarin näyttämät millivolttinumerot ja kymmenesosat täsmäämään todellisten amppeerien kanssa. Johtimen paksuuden muuttaminen olisi ajanut saman asian. Startille menevä johdin on erikseen ja hyvin paksu, eikä se ole amppeerimittauksessa mukana. Kun katselin noita Nevadan johtimia, muistui se rakentelu mieleen juuri siksi, että nykyiset johtimet ovat kovin (säästeliään) ohuita ja juolahti mieleen, että sopivan vesitiiviin millivolttimittarimodulin avulla voisi hyvinkin saada mielenrauhaa helpottavan rakennelman tehdyksi.