Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: Ikkala - Helmikuu 07, 2014, 21:43:17 ip
-
Nyt olisi vinkit tarpeen calin perän avaamiseen. Tuntuu olevan tuo laippa kun yhtä puuta tuon kopan kanssa.... millä sen saa irti ???
Ajattelin tässä iltapuhteina pikaseen avata ja katsoa mitä tuolle perälle kuuluu näin 300tkm jälkeen kun niin kovin kuumana pyörii ja öljyä vuotaa mutta homma tyssäsi heti alkuunsa. Ainut paikka muuten mitä mun ei ole guzzissa koskaan tarvinnut avata. Ja heti vastustaa.
-
Tuossa vielä kuva calista. Rumahan se nykyään on kun kauhia kaikkien customointivillityksien yms jälkeen mutta josko siitä vielä jotain saisi.... Mä niin tykkään tuosta vekotteesta, paljon on tietä yhessä nähty.
-
Katsohan onko kahdessa vastakkaisilla puolilla olevissa laipan rei'issä kierre. Jos ei ole niin niihin voi tehdä kierteen. Tarvitaan kaksi kierretappia: tavallinen ja pohjatappi että kierre on perille saakka. Käytetään vastaavanlaista ulosvedintä kuin kampiakselin takapään laakeripesän ulosvetoon. Siitähän on kokemusta jo. Yleensä tuo lähtee kyllä kun kääntää sen puolen alaspäin ja muovivasaralla naputtelee muuta perävaihteen koteloa ylöspäin. Sieltä tulee samalla myös lautaspyörä laakereineen. Paitsi neulalaakeri ei tule eikä sen oikealla puolella oleva huulitiiviste. Niiden ulosvetoon tarvitaan taas omanlaisensa ulosvedin.
Noin yleensä ottaen vaikuttaa siltä että ajokilometreistä ja lämpenemisestä päätellen on hammaskosketus päässyt virheelliseksi. Hammaspyörät menevät todennäköisesti vaihtoon kuten kaikki laakerit ja tiivisteet. Uusilla osilla kokoonpano vaatii lukuisan määrän shimmejä ja väritahnaa kosketuspintojen määrittämiseksi. Muutaman kerran joutuu kokoamaan ja purkamaan ennen kuin on hammaskosketus oikein. Yleensä. Mutta hyvin on kestänyt jos ei ole säädetty välillä. Onnittelen!
Tää perähomma on sellainen jopi että on liki ainoita asioita jota en ole ohjeeksi blogiini kirjoittanut koska se on sen verran erikoinen homma että en halua ottaa vähäistäkään vastuuta että joku sitten sanoo että perä leikkas kiinni vaikka tein motomatin ohjeilla. Sen voi koota väärin niin monella tapaa ettei hetikään uskoisi.
Katsotaan miltä näyttää kun saat sen auki.
-
Ei ole kierteitä. Eikä sopivaa tappia hyllyssä. Taidan huomenna hakea biltemasta sinne kierteet.
Tämän perän kanssa on hyvä harjoitella, taitaa olla jo valmiiksi aika kypsää tavaraa.... ei tule suuria menetyksiä.
Mietin vaan että halvemmaksi taitaa tulla ostaa purkuosana koko paketti, 400-450 näyttää olevan vastaavat Lamersilla. Vaan mistäpä niidenkään kuntoa tietää.
Sattuuko Matilla olla hyllyssä vastaavaa 8/33 perää....?
-
Sattuu olemaan pari mutta pitäisi säätää ensin. Paremmalla ajettu noin 100.000 km. Stonesta. Huoltohistoria kunnossa. Toinen vähemmän ajettu California III -perä. Mutta paljon vanhempi enkä tiedä onko huollot tehty ajallaan.
Vai haluatko harjoitella itse säätöä?
-
Pitäisi kait sitä säätämistä harjoitella vaan ei huvita.
Kumpi vain perä kiinnostaa jos toimivia ovat ja muutenkin edes kohtalaisia (ja halpoja ;D). Kolmosen välitykset olisi paremmat mutta sopiikohan "heittämällä" paikalleen? Kakkoskalin perä ei nimittäin tuon 1100 calin perän tilalle käy suoraan ja mun käsittääkseni 2/3 calien perät on samoja? Että sen puoleen se stonen perä olisi se parempi.
Taka-aksilan halkaisija on 20mm.
-
Perun puheeni. Cali 2:n ja cali 1100:n perät voi sittenkin vaihtaa keskenään. En tiedä mistä tuo muistikuva on tullut etteivät sopisi. Sen verran asia kuitenkin vaivasi että piti kokeilla....
Huomenna kokeilen sopiiko tuo leveempi pinnavanne vanhemman calin haarukkaan. Lähtee nämä pienet projektit aina vähän lapasesta ;D
-
Ei tuo perän säätäminen mitään rakettitiedettä ole. Ei siihen mitään gurua tarvita. Ohjeet löytyy netistä ja kirjoista. Ajatuksen kanssa ja rauhassa tekee, niin onnistuu.
Serkulle tehtiin ensikertalaisina katukiihdyttimeen perä. Toimii yhä, vaikka siirtää nykyään viitisen sataa konia pyörille.
-
Alumiini laajenee kovasti lämpötilan noustessa, joten tuo laippa voisi irrota jopa kylmäspreillä kun varot ruuttaamasta sitä muualle kuin irrotettavaan laippaan.
Millen perän remppasin kymmenkunta vuotta sitten jossain 150 k kohdalla, uudet hammaspyörät, pikkuakselin laakerit ja tiivisteet. Siinä ei ollut mitään sen ihmeempää kuin että pikkupyörän laakeroinnissa piti pari kertaa kokeilla vaihtaa shimmiä eri puolelle laakeria. Isoa pyörää ei tarvinnut shimmata. Todennäköisesti vanhat osat pyörisivät paikallaa edelleen jos olisin ymmärtänyt pitää huolta pikkupyörän laakerin kireydestä. Se oli päässyt väljäksi ja sen seurauksena pyörä kulahti aika pahaan kuntoon ja booriholkista hävisi boorit. Siihen aikaan uusi hammaspyöräpari oli aika arvokas, mutta nettikauppa oli vielä niin uutta ettei käytetyn perän tilaamista ulkomailta tullut miettineeksi vaihtoehtona. Nykyään taitaa olla halvempi remppa laittaa hyvä käytetty töihin kuin vaihtaa tehdasuudet osat vanhan kuoren sisälle.
-
Monta "peräremppaa" olen nähnyt. Sen jälkeen sitten vaihdetaan kallis rataspari ja laakerit uudelleen. Ehkei tekijä ole tiennyt TTT:n ohjetta tehdä homma rauhassa ja ajatuksella ohjeiden mukaan.
Jos joutuu niitä vetopyörän akselin laakereita shimmaamaan niin pitää myös shimmata hammasvälyskin kohdalleen. Tuurilla voi kestää jos ei ole kovin isoa muutosta tarvinnut tehdä. Myös laakerit ovat erikokoisia vaikka ns mitoitus ja tyyppimerkintä olisi sama. Eli uusien laakerien kanssa on myös shimmattava uudelleen ja tarkastettava väripastalla kosketuspinnan muoto ja sijainti vaikka luulisi että ei tarvitsisi.
Mitään mystiikkaa siinä ei ole mutta yhtäaikaisia muuttujia aika monta joita ei tule ajatelleeksi kaikkia. Auton perän säätäminen on Guzzin perään nähden helppoa kuin talkkunan syönti.
En muuten saanut 1100 Stonen perää sopimaan Cali Kakkoseen. Taka-akseli menee vinoon. Piti vain äkkiseltään vaihtaa pidempi välitys Alkoholipyörään. Sen enempää en ryhtynyt asiaa tutkimaan. Myös se "putkenpätkä" joka on perän keskiössä on eri mittainen eri takanapojen suhteen. Myös taka-akselin halkaisija ja pituus vaihtelee vuosimallien kesken.
http://www.stein-dinse.biz/Moto-Guzzi/Rear-transmission/Bevel-gears:::1_40_213.html
-
Miten minusta tuntuu, että rataspari maksoi Piikkiössä silloin lähes saman kuin näyttää Stein Dinsellä olevan nyt.
Juu, se pikkupyörän sopiva laakelivälys löytyi suht helposti shimmaamalla ja sen jälkeen sinivärillä löytyi kosketuspiste hampaiden välillä sieltä mistä pitääkin.
-
pikkupyörän sopiva laakelivälys löytyi suht helposti shimmaamalla ja sen jälkeen sinivärillä löytyi kosketuspiste hampaiden välillä sieltä mistä pitääkin.
Juurikin näin. Tuota värin käyttöä on monet ihmetelleet mutta ei siitä ainakaan mitään haittaa ole. Värin käyttöhän edellyttää öljytöntä perää ja monta kokoonpanoa ja purkua ennen kuin kaikki asiat ovat kohdallaan. Aiemmin kokoonpanetin perät eräässä autokorjaamossa mutta niissä ilmeni kuumenemista: olivat muutoin oikein koottuja mutta aivan liian pienellä hammasvälyksellä. Laitoin itse hampaiden kiertovälyksen kohdalleen ja kuumeneminen loppui. Sittemmin opettelin perän laiton kokonaisuudessaan. Ei ole kukaan uskaltanut tulla huomauttamaan että perä olisi jäljiltäni hajonnut....
Olen tehnyt myös muutaman "nuukan motoristin" peräremontin eli passannut vanhan ja kuluneen ratasparin uudelleen. Yllättävän hyvin sellainenkin jatkaa matkaa. Kun sen tietää niin ei tietenkään kuormita perää liikaa ajossa. Jatkuva nopea ajo ilman hiljentelyä välillä on kovinta rasitusta. Esimerkiksi rata-ajo ei rasita niin kovin vaihteluvuuden vuoksi. Luoman Jussille tein kilpuriin ensimmäiset kolme välitystä. Sen jälkeen on tainnut Leimanin Janne tehdä kun varmaan hinnoittelin itseni ulos.
Ajon jälkeen pitää kyetä pitämään paljasta kättä peräkotelon päällä. Jos vesi kiehuu ei pidä enää ajaa kovin pitkään ennen remonttia.
http://www.gawa-guzzi.de/firma_frame_eng.html
-
Yhtään Guzdin perää en ole tehnyt, mutta joissain perissä tuo purkaa/kasaa vielä vaatii prässiä tai ulosvetäjän käyttöä. Siksi tuo työ ulkopuolisella teetettynä monasti maksaakin. Ja jos noita shimmejä ei just nyt hyllyn reunalta löydy, niin voi olla aikaa vievääkin.
-
Ilman väriä asettelu ei kyllä onnistu. Niin hyvää zägää ei ole olemassakaan että välys tulisi korvakuulolla oikein. Mutta olen silti sitä mieltä, että kun kosketusjälki on yhtenäinen pulskan banaanin muotoinen saari suunnilleen keskellä hammasta niin enempää ei tarvi hifistellä. Jos kosketus on parissa pikku pisteessä niin siellä menee herkästi pintapaine niin korkealle, että kosketuspisteessä lähtee liikkeelle adhesiivinen kuluminen ja se on puolestaan sellainen karies, joka ei alkuun päästyään helposti pysähdy. Ilmeisesti Guzzin perävälityksessä on aikamoiset pintapaineet koska molybdeenisulfidin käyttöä öljyn seassa suositellaan kai jopa tehtaan papereissa.
-
Tuossa vielä kuva calista. Rumahan se nykyään on kun kauhia kaikkien customointivillityksien yms jälkeen mutta josko siitä vielä jotain saisi.... Mä niin tykkään tuosta vekotteesta, paljon on tietä yhessä nähty.
Pari pitkäkeulasta Guzzia tekosalla... akseliväli vaivaiset 2 m...
Mr
-
30 vuotta oli valia, ja talvella ostin ratsun alleni. Nevada 750 perassa tuntuisi olevan turhia valyksia rattaissa. Shimmataanko valykset pienemmiksi vetoakselilta, vai onko taa sarjassa magiaa ja taikatemppuja. Lueskelin jonkun esitelmaa koetusvarin kaytosta, mika on ihan OK. Pohdituttaa vain pitaako akselilla oleva ratas saataa vertikaalisesti. Viimeiset 40 vuotta olen lueskellut vahan isompien koneiden ja vaihteistojen manuaaleja (>7000 ahv), ilman etta mua edelleenkaan kutsutaan sabotøøriksi, mutta tassa asiassa tuli niin monelta suunnalta tietoa, etta pullahdin pihalle. Olisko sellaiset tekniset ohjeet joita jopa konemestari ymmartaa saatavilla?
-
Periaatteessa on kolme asiaa jotka pitää olla yhtä aikaa oikein: hammasvälys, hammasvälyksen sijainti lautaspyörän kehään nähden ja pienen vetopyörän akselin kartiolaakereiden keskinäinen välys.
Shimmejä käytetään molemmilla akseleilla: ison lautaspyörän sijaintiin vaikuttavat shimmit ja tiivisteet ovat ison kuulalaakerin laakeripesän kiinnityskohdassa ja pienen vetopyörän sijaintishimmit ovat taaemman kartiorullalaakerin ja pienen vetorattaan välissä. Pienen vetorattaan akselin kartiolaakereiden välyksen säätö suoritetaan laakerien välissä olevilla shimmeillä.
Hammasvälys on helppo saada oikein, samoin laakerivälys mutta joskus teettää työtä, varsinkin uusilla osilla, saada kosketuspinnan muoto ja sijainti oikein. Vanholla ja kuluneilla hammaspyörillä se on vielä vaikeampaa tai mahdotonta. Kapine kun on tehty siten että vuosien saatossa eri mitoituksiset osat saa sovittamalla käyttökelpoisiksi eri mallisiin kuoriinkin.
Korjaamokäsikirjoissa on oikein kuvien kanssa selitetty miten homma käy.
Liitteenä kuva joka näyttää mahdolliset virheetkin.....
-
Tuo perän säätö on ihan sama periaatteeltaan, kuin raskaammassakin kalustossa.
-
Selvaa tekstia. Tattis!
-
Jackalorexin (cali jackal 2000) perä on irroitettu, vaan ei vielä aukaistu.
Luin ketjun tähän asti.
Minulta puuttuu shimmejä ja väriä ja kaikki erikoisulosvetäjät. Lisäksi todennäköisesti puuttuu järkeä ja kärsivällisyyttä. Harkitsen tässä juuri pakkaavani perän autoon ja vieväni sen jollekulle, joka sen osaa huoltaa.
Jos jotakuta homma kiinnostaa, voi pistää tekstaria tai yksityisviestiä tai kommentoida tähän, ja kertoa vähän rahan tarpeesta ja aikataulusta.
Havaintoja:
Vaikka pyörässä on neljä senttiä liian lyhyet iskarit, ja kardaanitunneli on eri asennossa kuin normaalisti, ei kardaanitunnelissa ollut öljyä, eikä myöskään ruostetta. Matti sinne holvasi vaseliinia joskus pari vuotta sitten, eikä ruoste ole tarttunut.
Perä ei ollut vuotanut minnekään mitään. Peräöljyssä ei ollut mainittavasti metallia. Magneetissa oli hieman, mutta ainahan siinä vähän on.
Kardaani menee takapäästään väliputken sisään. Tämä liitos on havaittavasti väljä. Samoin sen väliputken toinen puoli suhteessa perän sisältä tulevaan uritettuun tankoon ("pinion"?). Kumpi väljistyy, kardaani/pinion vai väliputki? Maksaako vaivaa vaihtaa väliputki?
Kun pinionista pyörittää, pyörii se iso hammasjuttu joka on taka-akselin ympärillä. Näin tietenkin pitääkin olla, mutta onko asiallista että tuntuu ja kuuluu "jurinaa" kun sitä käsineen pyörittää? Eikös sen pitäisi pyöriä ihan sileästi?
-
Ettei se jurina tule pinioniakselin laakerista? Jos se on morjes, niin sitä myöten myös hammaskosketus. Eli heiluuko se kuin laakeri olisi väljä? Avaa, putsata ja ota kuva sisuksista. Äkkiä sen näkee, miten rikki se on.
-
Jos Lontoon kieli sujuu, juutuubista löytyy hyviä videoita, joista pääsee jyvälle perän rakenteesta ja säätämisestä. Olen nyt puhelimella netissä, niin en pienellä vaivalla pääse linkkaamaan esimerkkiä.
-
Ei kuulu jurista, nykiä, heilua, eikä kolista vaan tasainen hieman tahmea äänetön käynti. Tahmeus tulee öljystä ja huulitiivisteistä.
-
Ei kuulu jurista, nykiä, heilua, eikä kolista vaan tasainen hieman tahmea äänetön käynti. Tahmeus tulee öljystä ja huulitiivisteistä.
niin arvelinkin. pitäisi olla sileää kuin peilin pinta. vaan ei ole.
onkohan olemassa asiantuntijaa joka tuota vilkaisisi ja tuomitsisi?
-
onkohan olemassa asiantuntijaa joka tuota vilkaisisi ja tuomitsisi?
Minä huomasin että peräasian voi hoitaa helposti. Vanha kainaloon ja MotoMatin pajalle... vanha vaihdossa ja tarkistettu/säädetty kyyttiin.
Se voisi se 7/33 olla sun sivuvaunukäyttöön ihan passeli. Kun ilman sivuvaunuakin se on parempi ;D
-
Ei kuulu jurista, nykiä, heilua, eikä kolista vaan tasainen hieman tahmea äänetön käynti. Tahmeus tulee öljystä ja huulitiivisteistä.
niin arvelinkin. pitäisi olla sileää kuin peilin pinta. vaan ei ole.
onkohan olemassa asiantuntijaa joka tuota vilkaisisi ja tuomitsisi?
Niin, onko sulla rattaat jo syöpyneet? Eipä siinä silloin ole kahta tapaa edetä. Uusiks kaikki sisukset.
-
Niin, onko sulla rattaat jo syöpyneet? Eipä siinä silloin ole kahta tapaa edetä. Uusiks kaikki sisukset.
En ole katsonut.
Mitens, taitaa olla kuusi pulttia tuossa, mutta ei taida ihan sillä aueta että ne avaa?
"Uusiks kaikki sisukset" kuulostaa edulliselta :(
-
Se pinionakselin laakeripesä lähtee vetämällä pois joten pääset kurkistamaan lautaspyörääkin mutta pinionpyörän eli pienen vetopyörän kunto näkyy hyvin. Anna olla se ison laakerin laakeripesä paikoillaan niin se joka seuraavaksi sitä säätää näkee että minkä verran siellä on tiivisteitä ja shimmirenkaita ja osaa ehkä ottaa ehyenä tiivisteet irti eli niitä ei tarvitse lähteä hankkimaan tai valmistamaan ainakaan kovin montaa.
-
Noniin.
Kannoin perän Matin pöydälle ja avattiin se siellä.
Havainnot:
- iso laakeri pitää hieman ääntä pyöriessään, eikä pyörintä ole ihan tasainen
- pinion-rattaiden toinen laita on ottanut kipeää
- lautaspyörän hampaat ovat ruvella vaihtelevasti: osa hampaista on ruvella vain ulkolaidaltaan, osa taas keskeltä ulos saakka
- iso laakeri on jossain vaiheessa käynyt pyörimään yhtenä kappaleena
- neulalaakeri ja sen irrallinen ulkokehä nousivat pois paikastaan kuin itsestään
Spekulaatiota:
- normaali kuluma on vienyt hammaskosketuksen väärään kohtaan
- väärä kosketus on alkanut takoa ja hieroa hitusta irti hampaista
- isompi hitunen on mennyt ison laakerin väliin ja pakottanut koko laakerin pyörimään yhtenä kappaleena
Toimenpiteet:
- "kaikki uusiksi"
- satttuu perstaskun kohdalle
Kuva:
- http://motojussi.blogspot.fi/2015/08/pera-avattu.html
Edit:
- jos nyt on 8/33, olisiko 7/37 sopiva vaunun kanssa ajettavaksi? 7/33 rattaista sanotaan "Delivery time 2-8 weeks" ja tarkoitus olisi vielä ajaa tänä kesänä. 7/37 on hyllyssä. Kuutosvaihteelle ei ole kovin paljon ollut käyttöä edes ennen vaunun laittoa. Tuon kanssa olisi kuutonen varmaankin ihan luonteva vaihde.
Tarinan opetus:
- saattaisi olla hyvä ajatus säätää kosketukset kohdalleen vaikkapa 30 000 km välein, ettei menisi kaikki paskaksi kerralla :I
-
Oliko laakerit siis pyörineet vielä pesässäänkin? Sinne kannattaa laittaa kasatessa suurten välysten laakerilukitetta. Sen kun hakee oikeasta laakerikaupasta, niin saa oikeata kamaa.
-
8/33 = 4,21, 7/33 = 4,7, 7/37 = 5,28.
Siinä on noin 25% ero alkuperäiseen. Noin tiuhaa perää en olekaan koskaan koonnut. Mielenkiintoista.
Oliko laakerit siis pyörineet vielä pesässäänkin?
Siltä näyttää neulalaakerin kohdalla. Tuli akselin mukana pesästään. Yleensä tarvitsee lämpöä ja ulosvetäjän. Iso kuulalaakeri oli leikannut kiinni sisäkehästään akseliinsa ja sen jälkeen pyörinyt siinä. Ulkokehäänsä kuitenkin jämpti. Piti irrottaa koneellisesti pesätään. Akselista lähti kohtuuvoimalla mutta matala "kaula" oli siihen muodostunut. Kyseinen liitoshan on liukusovitteinen eli akseli ui laakerin keskireiässä mutta kiinnileikkautuma on sen estänyt ja todennäköisesti hammasvälys on mennyt hyvin tiukalle. Syy - seuraussuhdetta on hankala määritellä aiheuttajan osalta. Matkaahan perä on tehnyt jo toistasataatuhatta mutta silti sen ei pitäisi hajota tällä tavoin. Jotain irtonaista on ollut liikkeellä joka on jumittanut ison laakerin.
Shimmasin perän joskus 60.000 km kohdalla ja silloin se oli kokolailla hyvässä kunnossa mutta pinioniakselin laakeroinnissa oli pientä välystä. Nyt laakerointi vaikutti normaalilta välysten kannalta. Pikkurattaassa oli lautaspyörän hampaan reunan jälkiä varsin syvällä hammastuksen pohjassa josta päättelin että lautaspyörä on tullut liian tykö.
-
Tätä lukiessa alkoi mietityttämään tuo oman pärrän 110tkm. ajettu perä. Ei se kyllä lämpee eikä äännä. Huollot tiettävästi tehty ajallaan ja mölyäkin lorahtanu öljyn joukkoon. Mutta mutta, ei tietoaonko shimmailtu tai edes tarkistettu. Oliskohan syytä talvella vilkasta? Isä kyllä sanoi jo mopoaikoina että nuo sun vehkeet kestääs ikuusesti jonset niitä ruuvaasi. ;D
-
- jos nyt on 8/33, olisiko 7/37 sopiva vaunun kanssa ajettavaksi? 7/33 rattaista sanotaan "Delivery time 2-8 weeks" ja tarkoitus olisi vielä ajaa tänä kesänä. 7/37 on hyllyssä. Kuutosvaihteelle ei ole kovin paljon ollut käyttöä edes ennen vaunun laittoa. Tuon kanssa olisi kuutonen varmaankin ihan luonteva vaihde.
Kröhöm.. vitonen.
Mihin nuo 7/37:t on tarkoitettu?
-
Tätä lukiessa alkoi mietityttämään tuo oman pärrän 110tkm. ajettu perä. Ei se kyllä lämpee eikä äännä. Huollot tiettävästi tehty ajallaan ja mölyäkin lorahtanu öljyn joukkoon. Mutta mutta, ei tietoaonko shimmailtu tai edes tarkistettu. Oliskohan syytä talvella vilkasta? Isä kyllä sanoi jo mopoaikoina että nuo sun vehkeet kestääs ikuusesti jonset niitä ruuvaasi. ;D
Jos irrottaa banjon ja vetää pinion-akselin ulos (se lähtee ihan vetämällä), pääsee näkemään jo paljon.
Jos ei näy mitään kulumaa hampaissa, lienee asiat ok.
Jos näkyy kiillottumaa joka on kosketuspintojen keskellä, lienee asiat ok.
Huollot tein minäkin ajallaan (10 000km huoltoväliä noudattaen) ja Molykote-A:ta on käytetty ohjeen mukaan. Ei mitään oireita ennenkuin nyt sitten ryhtyi ääntämään ja kuumenemaan.
-
Kuutosvaihteelle ei ole kovin paljon ollut käyttöä edes ennen vaunun laittoa.
Kröhöm.. vitonen.
Vaikea uskoa että tällä laskutaidolla on saanut huijattua itselleen dokumentin siitä, että on suorittanut kaiken mitä tarvitaan diplomi-insinöörinä esiintymiseen.
Mihin nuo 7/37:t on tarkoitettu?
Tämän lähteen mukaan sivuvaunukäyttöön, eli tällä kertaa juuri siihen käyttöön mitä käyttö nyt on:
http://www.mgcycle.com/index.php?main_page=product_info&cPath=72&products_id=916
Home :: rear drive :: 7-37 sidecar ring and pinion gear set
7-37 sidecar ring and pinion gear set
[Part Number: 200011018]
$491.05
7-37 sidecar ring and pinion gear set
From Germany this set of rear drive gears formerly known as "side car gears" because of the stump pulling 5.28 ratio. These gears are the hot tip for short tracks and stop light to stop light performance, as well as to help haul heavy loads such as side cars. This ratio is special order only, normal delivery time is approx 3 weeks.
Se vain hieman harmittaa että matkamittari näyttää jatkossa neljänneksen liikaa.
Jackalin nopeusmittari on jo pidempään näyttänyt "mitä sattuu", mutta sen olen kompensoinut laittamalla digitaalisen eturenkaasta pulssia mittaavan anturin ja näytön, joka näyttää oikean nopeuden, samoin kuin edetyn matkan. Huoltovälin olen kuitenkin katsonut alkuperäisestä matkamittarista tähän asti.
Itse asiassa alkuperäisestä mittarista hajosi trippikin jo melkein 100 000 km sitten. Digitaalinen apumittari paikkaa senkin kätevästi.
-
Kalinalle sellainen kommentti, että perää kannattaa käyttää irrallaan lähiaikoina ja tarkistaa, että pinionipyörän laakeri on jotakuinkin välyksetön. Sen saa kirrattua poistamalla shimmiä laakereiden välholkin alta kun ensin avaa systeemiä koossapitävän mutterin. Jos ajelee väljällä laakerilla, se alkaa syödä spooreja akselista ja holkista, lisäksi hammaskosketus pyörien välillä menee vääränlaiseksi ja se alkaa kuluttamaan pyöriä väärään muotoon. Perää ei tarvitse eikä kannata purkaa enempää jos se kerran toimii normaalisti eikä öljyn seasta löydy runsaasti hitulaa. Perä kannattaisi käyttää irti joka ajokauden alussa ja tarkistuksen lisäksi samalla rasvata kardaanin spoori, se on niin pieni ja nopea operaatio.
-
7-37 sidecar ring and pinion gear set
Pistin palikat paikalleen eilen ja suoritin noin 120 000 km määräaikaishuollon valmiiksi.
Tänä aamuna huitaisin sitten 55 km matkan työmaalle. Matkasta suurin osa moottoritietä.x
Havainto: Ei ole oikein kiva kun "uusi viitonen" tuntuu "vanhalta kolmoselta", mutta sen yläpuolella ei ole enää vaihteita. 120 tuntuu vähän turhan kovalta vauhdilta kierrosten puolesta.
Taajamassa sen sijaan oikein mukava.
Suositus: Ei kannata laittaa 7:37 perää jos ei oikeasti halua sellaista :) Parhaimmillaan tosiaan vaunun kanssa "max 100 km/h". 7:33 olisi vielä OK, mutta tuo 7:37 on isolle tielle normaaliin moottoritieajoon liian tiheä.
Vaan tässäpä nyt ollaan.
Se vain hieman harmittaa että matkamittari näyttää jatkossa neljänneksen liikaa.
Itse asiassa Guzzin oman nopeusmittarin näyttäessä 150 km/h on vauhtia oikeasti 100 km/h rikitaalisen kalibroidun mittarin mukaan. Mutta se Guzzin oma on näyttänyt jo aiemmin mitä sattuu.
-
Varmaan menee hetki opetellessa uuttaa ajotapaa. Nythän se on soolona vaihteeksi niin taitaa kakkonen olla "uusi ykkönen" muotislangia käyttääkseni.
Mikä tässä jutussa on hyvää niin ainakin sivuvaunu kulkee rasittamatta vetopyörää varsin kevyesti ja hammaspyöräpari ei ollut niin kallis kuin muut välitykset olisivat olleet.
Välitys on siis noin 25% tiuhempi alkuperäinen: sivuvaunun kanssa tulee lisää painoa jo pelkästään vaunusta sekä matkustajamäärästä. Kolmas kyytiläinen, lakisääteistä henkilön keskipainoa (75 kg) käyttääksemme on kuljetuskapasiteetti kasvanut kolmanneksella. Välitys on neljänneksen tiheämpi ja kuorma kolmanneksen suurempi + sivuvaunun paino. Korrelaatio on mielestäni aika kohdallaan.
Nyt vain säätämään kulku kulutuksen osalta sopivaksi niin ei kulutus lisäänny samassa suhteessa. Todennäköisesti pyörällä ajetaan jatkossa enemmän kierroksilla ja viitosvaihteella. Nyt alemmasta puristussuhteestakin on se hyöty että ei detonaatiota synny niin herkästi jos vähän vedättää.
Mahtuisikohan se ahdin sinne vielä jotenkin.....
-
Vielä kärry perään..
-
Mulla olisi joutilas tynnyriperäkärry lainaan.
Sen akselistolle olisi tarkoitus tehdä myöhemmin kevytrakenteinen asuntovaunu mutta nyt se on enemmän tiellä peltihallin perällä. Joutais. Stereot ja kaikki.....
-
En sinällään ole vaunupyöriä vastaan, kokeilisin jos tilaisuus tulisi, mutta en ihan helpolla ehjä(hkö) jalkaisena sellaista itselleni haluaisi. Mutta kärryn kohdalla menee ihan oikeasti raja. Siinä ei enää ole järkeä. Jos pitää kärryä harkita pyörään, on ajopeli valittu jo lähtökohtaisesti väärin.
-
Ajotapoja ja -tarpeita on monenlaisia.
Siellähän se perävaunu tulee perässä tavaroineen. Oikein tehty vetosysteemi ei paljoa ajoon vaikuta soolopyörässäkään saati sitten sivuvaunullisessa tai trikessä. Kaveri vetää neljän hengen asuntovaunua triken perässä ja toinen kaveri pienempää perävaunua. Kulkee pitkänkin reissun tavarat mukana saati sitten kokoontumisajossa kun on kaikki enemmän ja vähemmän tarpeellinen mukana. Mukavuustekijä matkaillessa.
-
Joo, en sano etteikö sillä voisi vetää, vaan ei pitäisi vetää. Tiedän toki kotikulmilta tapauksen, joka teki kyntöhommatkin sodan jälkeen moottoripyörällä, mutta ajat on muuttuneet.
-
On tietysti kunkin oman tarpeen ja harkinnan takana mitä tarvitsee.
Yksi asia on myös se että onko jokin edes tarpeellista mutta motiivina voi olla että koska sellaisen voi ylipäänsä tehdä tai hankkia. Yhtä hyvä perustelu kuin kiivetä vuorelle jalan vaikka sinne tarvittaessa helpomminkin pääsee. Kyse on kuitenkin harrastamisesta eikä siinä välttämättä mitata sitä mikä olisi järkevää.
Kävin kuluneena kesänä muutamassa kokoontumisessa trikellä. Kolmea mielipidettä ilmaistiin: Ei mitään järkeä, moottoripyöräilyn kaikki hauskuus menetetään. Hieno tekninen laite, onko katsastettu, paljonko maksoi? Onko näitä lisää, mulle kanssa!
On siis mukavaa kun tarpeet ja tarjonta kohtaavat. Kaikki eivät voi käsittää että yleensä moottoripyöriä on olemassa, tappovehkeitä!
-
Jos taaperoikäisten kanssa, meinaa yhdessä harrastaa, sivuvaunuilu on melkeimpä pakollista. Sillä vasta n 8-10 v jaksaa istua nukkumatta soolon kyydissä. Ja sitten kun sivuvaunuilu tulee lopetettua, tulee seuraava sukupolvi (lapsenlapset) jotka tahtovat "mukaan". Viimeviikolla ajelin ensimmäisen kerran tyttärentyttäreni kanssa sivarilla, jonka "kasasin" edellisellä viikolla. Hän nautti olostaan , niin että ensimmäiset kilometrit huusi suoraa huutoa "IHANAA" . Se sitten sivari hommakin jatkuu.... ja kun mukavuus lisääntyy...ehkäpä se kärrykin joskus. "Maalima muuttuu Eskoseni" , eikös se niin mennyt.
Meilläkin kerholla "kärrinvetäjät" ovat olleet sangen tyytyväisiä ajo-ominaisuuksiin ,eihän sitä normaalisti vedetä kuin lomareissu ja parit kokkareet kesässä.
-
Meilläkin kerholla "kärrinvetäjät" ovat olleet sangen tyytyväisiä ajo-ominaisuuksiin ,eihän sitä normaalisti vedetä kuin lomareissu ja parit kokkareet kesässä.
Niin, irtihän sen kärryn saa. Perille päästyä voi lähteä sooloilemaan. Tiedän myös millaista on lastata kahden hengen kamat yhden pyörän päälle: aina minimimäärä tavaraa ja silti kolme laukkua ja tankkilaukkukin toisinaan. Kahden hengen ja kahden viikon reissu "no reservations"-periaatteella vie soolopyörästä helposti ajamisen ilon.
Perävaunu kulkee pyörän perässä paljon huomaamattomammin kuin täyteen pakatut laukut. Nopeusrajoitus perävaunullisella pyörällä on 80 km tunnissa mutta ei se ainakaan ole haitannut ketään soolopyöräilijäkään. Maakunnassa on aika vähän pikkuteitä joissa olisi rajoitus korkeampi kun 80. Pääteillä ollaan päästelty satastakin peräkärryjen kanssa mutta eivät poliisit ole asiaa huomioineet tai edes huomanneet.
-
Jos taaperoikäisten kanssa, meinaa yhdessä harrastaa, sivuvaunuilu on melkeimpä pakollista. Sillä vasta n 8-10 v jaksaa istua nukkumatta soolon kyydissä. Ja sitten kun sivuvaunuilu tulee lopetettua, tulee seuraava sukupolvi (lapsenlapset) jotka tahtovat "mukaan". Viimeviikolla ajelin ensimmäisen kerran tyttärentyttäreni kanssa sivarilla, jonka "kasasin" edellisellä viikolla. Hän nautti olostaan , niin että ensimmäiset kilometrit huusi suoraa huutoa "IHANAA" . Se sitten sivari hommakin jatkuu.... ja kun mukavuus lisääntyy...ehkäpä se kärrykin joskus. "Maalima muuttuu Eskoseni" , eikös se niin mennyt.
Meilläkin kerholla "kärrinvetäjät" ovat olleet sangen tyytyväisiä ajo-ominaisuuksiin ,eihän sitä normaalisti vedetä kuin lomareissu ja parit kokkareet kesässä.
Itselläni ei ole tullut mieleenkään "pilata" omaa pyörää vaunulla. Lapset saavat kasvaa niin kauan, että pysyvät itse kyydissä. Ei niillä niin kiire ole. Siellä vaunussahan pitäisi olla turvaistuinkin, jotta olisi edes melkein turvallinen kuskata. Joten antaa olla, Isi ajaa mopolla siihen asti yksinään.
btw: Omalle 2v tytölle tuntuu riittävän kikseiksi pakettiauton etupenkilläkin matkustaminen, kun omalta takapenkiltä ei juuri eteenpäin näe. Eli mennään btw;
näillä.
-
Niin, irtihän sen kärryn saa. Perille päästyä voi lähteä sooloilemaan. Tiedän myös millaista on lastata kahden hengen kamat yhden pyörän päälle: aina minimimäärä tavaraa ja silti kolme laukkua ja tankkilaukkukin toisinaan. Kahden hengen ja kahden viikon reissu "no reservations"-periaatteella vie soolopyörästä helposti ajamisen ilon.
Puhumattakaan siitä että on koira jota ei saa minnekään pois käsistä sen reissun ajaksi ...
-
Koiralle voi aina tehdä oman kopin kuljetusta varten.
-
Varmaan menee hetki opetellessa uuttaa ajotapaa. Nythän se on soolona vaihteeksi niin taitaa kakkonen olla "uusi ykkönen" muotislangia käyttääkseni.
Mikä tässä jutussa on hyvää niin ainakin sivuvaunu kulkee rasittamatta vetopyörää varsin kevyesti ja hammaspyöräpari ei ollut niin kallis kuin muut välitykset olisivat olleet.
Välitys on siis noin 25% tiuhempi alkuperäinen: sivuvaunun kanssa tulee lisää painoa jo pelkästään vaunusta sekä matkustajamäärästä. Kolmas kyytiläinen, lakisääteistä henkilön keskipainoa (75 kg) käyttääksemme on kuljetuskapasiteetti kasvanut kolmanneksella. Välitys on neljänneksen tiheämpi ja kuorma kolmanneksen suurempi + sivuvaunun paino. Korrelaatio on mielestäni aika kohdallaan.
Nyt vain säätämään kulku kulutuksen osalta sopivaksi niin ei kulutus lisäänny samassa suhteessa. Todennäköisesti pyörällä ajetaan jatkossa enemmän kierroksilla ja viitosvaihteella. Nyt alemmasta puristussuhteestakin on se hyöty että ei detonaatiota synny niin herkästi jos vähän vedättää.
Mahtuisikohan se ahdin sinne vielä jotenkin.....
Nykyinen välitys on mainio rauhalliseen ajoon pulkan kanssa. Lähtee pienillä kierroksilla isommin luistattelematta vaikka ylämäkeen ja käyttäytyy erittäin sivistyneesti. Aikaisempi ykkönen oli melkoista paukutusta hitaassa nopeudessa, erityisesti pulkan kanssa.
Olisin täydellisen tyytyväinen, jos vielä sais viitosvaihteen lähemmäksi alkuperäistä. Lienee hyvä laskea, paljonko 18" takarenkaan laittaminen vaikuttaa lopulliseen välitykseen, jos sen laittaa 17" takarenkaan tilalle. Tällä vaihdolla pääsisi käyttämään K-Block renkaita, kun niitä taitaa olla vain 18" kokoisia.
-
Löyhästi aiheeseen liittyen: Olisiko Quotaan missään tarjolla tiheämpää perävälitystä? Vakiona ykkönen on turhan pitkä eikä mua haittais ollenkaan vaikka vitonenkin pienenisi kun en hirveesti motarilla tykkää ajella.
-
Välityksiä on erilaisia. Riippuu siitä mikä on nykyinen välitys onko saatavilla tiuhempaa. Sivuvaunuvälityksen voi unohtaa heti liian tiheänä. Muita välityksiä 7/33 ja 8/33 ovat yleisimpiä. Tuo tiuhempi versio on halutumpi. Ja näkyy olevan tonnisessa Quotassa vakiona.
Stein Dinsen sivuilta voit vertailla millaisia rataspareja on saatavilla, on olemassa tai on ollut olemassa: http://www.stein-dinse.biz/Moto-Guzzi/Search-for-model:::1_436.html
-
Jos oikein suossa tai pehmeällä ajaa, niin ei se vaunulyhytkään ole paha. Tosin taitaa Quotan muut mitattavat suureet haitata hetteikössä ajoa.
-
Välityksiä on erilaisia. Riippuu siitä mikä on nykyinen välitys onko saatavilla tiuhempaa. Sivuvaunuvälityksen voi unohtaa heti liian tiheänä. Muita välityksiä 7/33 ja 8/33 ovat yleisimpiä. Tuo tiuhempi versio on halutumpi. Ja näkyy olevan tonnisessa Quotassa vakiona.
Stein Dinsen sivuilta voit vertailla millaisia rataspareja on saatavilla, on olemassa tai on ollut olemassa: http://www.stein-dinse.biz/Moto-Guzzi/Search-for-model:::1_436.html
Tuollaisia listaavat vaihtoehdoiksi:
7/33
7/37
8/35
8/37
Guzziology (sivu 14-10) kertoo vakiovälitykseksi 1100-kuutioiselle "maailma-versiolle" 8/33.
Pistät siihen 7/33 ja elämä alkaa hymyilemään. Kohtuulliset 325,00 euroa on hinta, ja samalla pääsee sitten pistämään shimmit kohdalleen :)
-
Välityksiä on erilaisia. Riippuu siitä mikä on nykyinen välitys onko saatavilla tiuhempaa. Sivuvaunuvälityksen voi unohtaa heti liian tiheänä. Muita välityksiä 7/33 ja 8/33 ovat yleisimpiä. Tuo tiuhempi versio on halutumpi. Ja näkyy olevan tonnisessa Quotassa vakiona.
Stein Dinsen sivuilta voit vertailla millaisia rataspareja on saatavilla, on olemassa tai on ollut olemassa: http://www.stein-dinse.biz/Moto-Guzzi/Search-for-model:::1_436.html
Tuollaisia listaavat vaihtoehdoiksi:
7/33
7/37
8/35
8/37
Guzziology (sivu 14-10) kertoo vakiovälitykseksi 1100-kuutioiselle "maailma-versiolle" 8/33.
Pistät siihen 7/33 ja elämä alkaa hymyilemään. Kohtuulliset 325,00 euroa on hinta, ja samalla pääsee sitten pistämään shimmit kohdalleen :)
Kyseessä on 1993 mallinen tonninen ja jos kerran vakio on 7/33 niin 7/37 vois olla just oikee. Reilut 10% tiheempi, eron huomais varmasti mut ei kuitenkaan olis liikaa.
Perä näyttää pikkusen vuotavankin joten nyt olis kyllä sopiva aika, pitää kuitenkin vielä odottaa ainakin YT-neuvottelujen päätökseen asti kun konekin on vielä avaamatta eikä siihen tarvittavan eurokasan korkeutta tiedä.
Löytyiskö muuten jostain Quotan vaihteistonkin välitykset?
Lisäystä: 7/37 onkin siis just toi mainittu liian tiukka sivuvaunuvälitys?
-
Peräkoteloon on stanssattu perävaihteen välitys näkyvälle paikalle.
Näyte liitteenä.
-
Kyseessä on 1993 mallinen tonninen ja jos kerran vakio on 7/33 niin 7/37 vois olla just oikee. Reilut 10% tiheempi, eron huomais varmasti mut ei kuitenkaan olis liikaa.
Perä näyttää pikkusen vuotavankin joten nyt olis kyllä sopiva aika, pitää kuitenkin vielä odottaa ainakin YT-neuvottelujen päätökseen asti kun konekin on vielä avaamatta eikä siihen tarvittavan eurokasan korkeutta tiedä.
Löytyiskö muuten jostain Quotan vaihteistonkin välitykset?
Lisäystä: 7/37 onkin siis just toi mainittu liian tiukka sivuvaunuvälitys?
JAA'A! Perhana! Ettäs mainitsit.
Siis 7:37 on liian tiuha moniin käyttötarkoituksiin, mutta ei sinun käyttötarkoitukseesi. Vaihteisto ja ensiövälitys myös vaikuttavat asiaan.
Löytyy Quotan välitykset, Guzziologystä, kappaleesta 14.
7:33 taas olisi minulle ehkäpä just passeli.
Connect the dots.
-
Löytyiskö muuten jostain Quotan vaihteistonkin välitykset?
Osta se Guzziology.
Mutta ensiavuksi:
primary 17:21 1.235
1 14:25 2
2 18:25 1.388
3 21:22 1.047
4 23:20 0.869
5 28:21 0.750
final 7:33 4.714
-
Peräkoteloon on stanssattu perävaihteen välitys näkyvälle paikalle.
Näyte liitteenä.
Mulla lukee vaan RZ, mitään numeroita ei löydy.
Löytyiskö muuten jostain Quotan vaihteistonkin välitykset?
Osta se Guzziology.
Mutta ensiavuksi:
primary 17:21 1.235
1 14:25 2
2 18:25 1.388
3 21:22 1.047
4 23:20 0.869
5 28:21 0.750
final 7:33 4.714
Kiitoksia. (Ykkösessä ilmeisesti virhe?)
Laskin vähän vaikutuksia seuraavilla lähtöarvoilla: kokonaisvälitys vitosella 7/33 perällä 4,366 ja 7/37 rattailla 4,896. 130/80-17 renkaan kehä on aika tarkkaan 2m, jolloin kierrosluvuksi isoimmalla vaihteella tuli harvalla perällä:
80km/h = 2900
100km/h = 3600
120km/h = 4350
Ja 7/37 perällä:
80km/h = 3250
100km/h = 4050
120km/h = 4850
Pelkkiä numeroita katsomalla alkuperäisetkään välitykset ei näytä mitenkään pitkiltä ja tiheän perän 120km/h 4850rpm alkaa olla jo vähän siedettävän rajoilla, toisaalta 7000 kiekkaa antaa silläkin vauhdiksi 172km/h.
Huomasin tänään myös että kierroslukumittari ja guzzidiag eivät ole yhtään samaa mieltä kierrosten määrästä, mittari näyttää jo 3000 lukemissa ainakin 500 vähemmän kun tietokone. Kierrosmittari on valkopohjainen ja nopeusmittari musta joten oliskohan kiekkamittari jostain eri mallista? Joka tapauksessa en ole ennekään ajanut niin pienillä kierroksilla kuin olen kuvitellut.
-
Tulipa mieleen aihetta sivuten:
Mitenkähän moottoripyörän ketjuöljy, sellainen tahmea, toimis kardaanin booreissa? Luulisi, että se saattaisi jopa pysyä paikallaan, ehkäisemässä ruostumista ja ehkä suojaamassa metalli-metalli - kontaktilta.
Vaseliinia olen tähän asti käyttänyt. En osaa sanoa, onko menestys ollut hyvä vai huono.
-
Joskus olen kokeillut, ei se ainakaan parempaa ollut, en laita toiste.
-
Joskus olen kokeillut, ei se ainakaan parempaa ollut, en laita toiste.
MotoMatti sanoi aiheesta suunnilleen niin, että "ei pelkästään hyvä juttu. kas kun siellä on rautaoksidia rautapalojen välissä ja se pitäisi pestä välillä pois ja ketjurasva on varsin veemäistä pois pestävää vaseliiniin verrattuna".
-
Ei se mitään vaikeaa ole pestä pois, wd40:ä tai crc:n tuotetta suihkaus, odottaa hetken ja pyyhkii pois. Booriakselista vielä helppo pyyhkiä.
-
Eipä noita kemikaaleja juuri ole silloin ulottuvilla kun satunnainen henkilö hommaan ryhtyy. Vaseliini sentään lähtee pyyhkimällä vanhojen kalsareiden lahkeeseen.
-
vanhojen kalsareiden lahkeeseen
Eikös ole vanha kulunut 100% puuvilla ole ihan ykköstä kaikenlaisena rättinä. Vanhanajan pitkät kalsarit tai uudemman ajan T-paidat. Samalla tulee mieleen mukavia muistoja, jos vaikka on joku iänikuisen vanha T-paita revitty rätiksi.
-
Sukka on vielä pätevämpi, menee kouraan kuin sormeton rukkanen ja puhtaan puolen voi pyöräyttää muutaman kerran esiin. Lisäksi jos mukaan tarttuu isompia vaseliinikokkareita, on helppo pyöräyttää sukka väärinpäin kädestä ja vassu pysyy pussissa.