Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: motomatti - Lokakuu 29, 2013, 11:39:42 ap
-
Monella näkyi kesän riennoissa olevan vielä Guzzeissaan käytössä vanhat kumiletkut jarruletkuina. Niillä on olemassa maksimi käyttöikä jolloin ne pitäisi turvallisuussyistä vaihtaa uusiin. Aika harvoin näin kuitenkaan menetellään. Itse vaihdoin muun rakenteluhomman yhteydessä Trike-projektin jarruletkut uusiksi ja samalla kertaa poistin jarrujen integraation. Polkimesta tulee toimimaan takajarrut ja kahvasta molemmat etulevyt.
http://www.motomatti.fi/2013/10/saaksjarvi-trike-etujarrun-uudet-letkut.html
-
Resepti on helppo; vanhat letkut irti ja niiden kanssa hydrauliikkaliikkeeseen. Tekevät mittojen mukaan uudet odottaessa. Maksavat 30-50 € kipale. Miiden kanssa sitten takaisin tallille, asennus ja ilmaus. Homma valmis, yhden iltapäivän keikka.
-
Jarruletkujen kopiointi vanhojen mukaan on hydrauliikkaliikkeen asentajalle paras menetelmä. Tätä menetelmää olen itsekin toteuttanut. Mutta sitten kun halutaan esimerkiksi ohjaustangon vaihdon tai muun muutostyön vuoksi erikoismittaisia letkuja niin menee hieman vaikeammaksi. Pitää tehdä piirustukset ja merkitä niihin tarkkaan banjojen asennot koska letkut eivät siedä lainkaan kiertoa vaan niiden tulee olla vapaasti ja ilman jännityksiä asennettuna. Letkujen reititkin voivat muuttua.
Paras tapa on kuitenkin tehdä letkut paikanpäällä suoraan pyörään. Silloin tulee mitat varmasti oikein ja letkujen pujottaminen sujuu kivuttomammin.
Sellaisen ilmiön olen huomannut tuossa integraation poistamisessa että jos sen tekee kumiletkuilla niin kahvasylinterin liike ei riitä kahdelle jarrusatulalle mutta kun ne vaihtaa teflonletkuiksi (metallipunosletkuiksi) niin jopa teho riittää. Tulee kevyttoiminen ja tunnokas jarru.
-
>> Tulee kevyttoiminen ja tunnokas jarru. <<
Muistaakseni täällä joskus "joku" kertoi tehneensä po. muutoksen, mutta joutui uusimaan kahvan, koska pääsylinterin teho ei riittänytkään. En muista oliko kyse kumiletkuista.
Mutta onko todella niin, että nykyisillä uusilla letkuilla teho riittää? Nää teräspunosletkuthan on olleet vakiona jo vuosikausia.
Miten pyörän jarrutuskäyttäytyminen muuttuu? Jäähän se jakoventtiili pois käytöstä.
Kokonaisjarrutusteho kai sinänsä vähän nousee - eikös? Ja jalkajarrun teho laskee, mutta ei tietenkään samassa suhteessa, koska etujarruhan on aina tehokkaampi, kuin takajarru.
Olen itse miettinyt tuollaista muutosta, sillä jalkajarrun käyttö vähän tehottomana on vähäistä, jolloin paras mahdollinen jarrutusteho jää ikäänkuin käyttämättä.
Tietenkin herää kysymys, jotta miksi tehdas on ylipäätään tuolaisen tehnyt ja miksi niin tekee moni muukin. Ei kai sitä ns. piruuttansa ole tehty.
-
Helpointa tuon reitityksen mittaaminen on siten, että ottaa sopivan paksua narua tai vaikka kumipintaista jatkojohtoa pätkä. Sillä mittaa ja mitan kanssa hydykauppaan. Banjoissa riittää, että päät on 45 asteen sisään oikeassa asennossa, jos siis on erikoiskulmabanjot 30, 45 jne astetta). Suorakulmaisilla vähemmän tarkkaa. Tämä siis Cali-mittaisilla letkuilla. Omassa huomasin, että 50 milliä hukkuu kyllä, sitä pidempi ylimäärä on liikaa.
-
Sen verran vedän takaisin että en ole kokeillut tehdä integraalipoistoa nelimäntäisille satuloille eikä sitä kukaan ole vielä halunnut. Brevassa (1100) ja Cali EV:ssä näyttää olevan, ainakin äkkiä katsottuna, samat satulat mutta Calissa kahvasta jarru vain oikeaan levyyn. Siinä suhteessa Brevan kahvasylinteri olisi sopiva Cali EV:n käyttöjarruksi molemmille puolin. Mutta jarrupolkimen käytöstä tulisi hieman raskaampaa ja kovasti tehottomampaa kuin integroituna.
Itse en pidä yhdistelmäjarruista. Johtunee siitä että silloin kun opiskelin mp ajoa en sellaisista tiennyt mitään. Silloin opetettiin että tehokas jarrutus alkaa polkimella ja päättyy etujarrun käyttöön. Sillä opilla olen tähän asti pärjännyt.
-
<snip>
Itse en pidä yhdistelmäjarruista. Johtunee siitä että silloin kun opiskelin mp ajoa en sellaisista tiennyt mitään. Silloin opetettiin että tehokas jarrutus alkaa polkimella ja päättyy etujarrun käyttöön. Sillä opilla olen tähän asti pärjännyt.
Nykyoppi on (muistaakseni) kyllä niin, että etujarrulla jarrutetaan ja takajarru vain säestää.
Moto Survivalissa joskus ammoin tuota näytettiin ja jonkin kerran meni pieleen, niin että takajarru ei lyhentänyt jarrutusmatkaa lainkaan.
Noh, meikäläinen ajelee yhdistelmäjarruilla (niinkuin ajeli silloinkin). :)
-
vanhat kumiletkut jarruletkuina
Onkos joissain mallisarjoissa ollut jo alunperin metallukudosletkut? Näyttäisi että Daytona, Sport1100, Centauro, V11 -malleissa olisi ainakin nuo metallikudosletkut ?
No, kun vaihtaa kunnon letkut niillä kai pärjää pitkään, ylläpitokulut siltä osin vähenevät (toinen kuva esitteestä, toinen wildguzzi palstalta).
-
Useilla meistä on nuo kaksi rasitetta...
Teflonletkut taisivat tosiaan tulla Daytonan myötä vakiovarusteeksi. Ovat ilmeisesti vieläkin sen verran arvokkaita putkia että monissa pyörissä on edelleenkin kumiletkut. Eikä ne kumiletkut sinällään huonoja ole mutta ikääntyvät nopeammin kuin teräspunosletkut. Esimerkiksi tämän vuoden 600cc H****ssa näkyy olevan vielä kumiletkut vakiona.
Kumiletkuista myös liukenee ainesosia jarrunesteeseen ajan kanssa. Tekee nesteestä mustaa. Sameus taas johtuu veden sekoittumisesta jarrunesteeseen.
http://www.motomatti.fi/2013/10/jarrunesteista-tietoa.html
-
Jostain on jäänyt mieleen sellainen juttu että, NTX-mallista löytyy ensimmäiset tehdasasenteiset
teflonletkut. Pitäneekö paikkansa?
Omani on vuodelta 1989 ja siinä on teflonletku etu- sekä takajarrussa. Vai liekö edelliset omistajat
vaihtaneet.
Pekka
-
TT:ssä oli kumiletkut mutta tosiaan NTX:ssä oli etujarruletku teflonia. Ei silti jarruja hyväksi tehnyt. Kovemmassa ajossa jarrut häipyivät. Olisi tarvinnut tuplalevyt eteen.
-
Kaverin Ntx:ssä on myös ilmeisen originaali teflonletku. Tuntuma on sellainen, että ilmaa ei ole mutta jotenkin puiseva tunne. Iso ja karkeahko etupyörä lisää vielä epävarmuuden tunnetta. Tuo alusta-rengas koko -kombo pitää huolen siitä, että enempää jarrua ei kestä. Hiekalla vielä vähemmän.
-
Hmmmmm.
Millellä tulee ensi kesänä 25 vuotta täyteen. Onko aika vaihtaa letkut? Nesteet vaihdoin noin 5...10 vuotta sitten ja jarrut pelaa kuin unelma. Etujarrun pääsylinterin tiivisteet meni vaihtoon kolmisen vuotta sitten. Letkut on alkuperäiset takuuvarmasti eikä ne ole päällisin puoilin edes pykineet, kun ne ovat vapaa-ajan ja talvet suojassa auringin UV-säteilyltä pellikation alla. Integraalijarrut jyrää...tai kun niihin on tottunut ei paluureittiä klassiseen kahva-poljinsysteemiin tahdo löytyä selkäytimestä mitenkään...
Kun on varvasjarruun tottunut niin kaupunkiliikenteessä sen parempaa ei ole. Eikä oikein maantielläkään. Ilman integraaleja en mahdollisesti täällä kotona kirjoittelisi tänne yhtään mitään. Tuli vuonna kuokka & kirves äkkipysäys Puolassa, jolloin täyteen pakattu yhdistelmä taisi nostaa lopulta takapyörän ilmaan kun oli "kaikki pelissä". Kaikki liinat liki vaistonvaraisesti. Jäi viimein melkein metri matkaa edessä Full Stopin tehneesen LT Volkkariin. KIITOS BREMBO hyvistä jarruista.
-
Kuin myös alkuperäiset letkut vielä molemmissa kaleissa(-86 ja -95). Vanhemmassa voi olla nesteetkin.... ;D Kyllähähän ne letkut voisi jo vaihtaa mutta ei niitä jarruja kummassakaan moittia voi. Kyllähän ne jarruletkut aikalailla elää ja pullistelee kun oikein tosissaan jarrua painaa.... Saatampa ne talven aikana uusia.
-
Le Mans jarruttaa näillä italialaisilla nykyään :)
http://www.frentubo.com/
-
Nesteet vaihdoin noin 5...10 vuotta sitten ja jarrut pelaa kuin unelma.
No se on hyvä ettei ole tullut vaaratilannetta vastaan...
-
Tai mitään rajumpaa ajosuoritetta, että olisi nesteet päässeet kiehumaan..
-
Tämä jarruletkuasia taitaa tulla esille tulevassa katsastuksessa. Ainakin jos moottoripyörään
on laitettu "ei tehdasvalmistetut" teflon/teräspunosletkut. Motomatilla varmaan tietoa nykyisesä
käytännöstä muutoskatsastuksessa.
Snip>>Nesteet vaihdoin noin 5...10 vuotta sitten ja jarrut pelaa kuin unelma.<<snip
Näinhän se menee, yleensä. Hämmästyttävän hyvin jarrut toimivat vaikka huoltoa laiminlyödäänkin.
Toisaalta jarrujenkin hitaaseen hiipumiseen tottuu ja tilanteeseen havahtuu vasta kun tekee sen huollon.
Tai vaihtaa pelivälineen kokonaan uuteen.
Jos jarruja ei käy kurmoottamassa radalla tai EAK-kurssilla, nesteet tuskin kiehatavat normaalissa
matka-ajossa. Jos vuoristoon menee ajelemaan tilanne muuttuukin jo vakavaksi.
Kun rata-ajoa tulee harrastettua, etujarrun nesteet vaihdan yleensä talvihuollon lisäksi
ainakin kerran kesälläkin. Syy tähän on pari kertaa häipyneet jarrut kesken ratasession.
Palautuivat vasta nesteen vaihdolla.
Jos jarrunesteitä ei ikinä vaihda taitaa sama tilanne olla jarrupalojenkin kanssa ::).Sielläkin
piilee yllätys, kitkapinnat saattavat ajan kanssa irrota metalliosasta. Se kitkapinta ei välttämättä
putoa heti irrottuaan pois vaan tilanne paljastuu hyvällä tuurilla jo renkaan vaihdon yhteydessä.
Jarrut on tehty käyttöä varten, siksi niissä on aika paljon pelivaraa normaaliin suomalaiseen
tieliikenteeseen.
Huollon puutteen aiheuttama ongelma onkin yleensä jonkinlainen juuttuminen tai takertelu, mikä
ei ole hyvä sekään. Ja on taatusti kalliimpi korjata kuin vaihtaa nesteet huolto-ohjelman mukaan.
Pekka
-
Jarrujen ja renkaitten huoltamattomuus tulee ilmi vasta ääriolosuhteissa. Esim kun paniikissa puristetaan kahvaa. Nesteet kiehahtavat ja jarrut häipyvät viime metreillä ennen törmäystä tai serpentiinitietä alas tullessa. Tässä kohtaa ei päde, että korjataan vasta kun vika ilmenee.
-
Jos jarrunesteitä ei ikinä vaihda taitaa sama tilanne olla jarrupalojenkin kanssa
Menee hieman aiheesta ohi mutta kuinka tarkasti jarrulevyt pitäisi vaihtaa, kun levyyn merkitty minimipaksuus on käsillä? Jos ei ole muuta vaivaa ja jarrut ottavat jokseenkin tasaisesti kiinni ja hidastuvuus tuntuu oikealta, ei tule mistään "sysäystä" lähteä asiassa liikkeelle... Varsinkin kun taitavat olla se kallein kohta jarrujen ylläpidossa...
-
Jarrulevyjen jäljellä olevaa paksuutta voi verrata renkaan kulutuspinnan paksuuteen. Molemmissa tapauksessa hyvissä olosuhteissa homma pelaa hienosti mutta ääritilanteessa onkin havaittavissa ongelmia.
Yksi asia mikä pistää vaihtamaan renkaat ja jarrulevyt on niille ilmoitettu minimivahvuus.
Jarrulevyssä on tietty määrä massaa ja sen väheneminen kulumisen myötä pienentää hieman levyn kykyä muuttaa liike-energiaa lämmöksi. Lisäksi ohentuessaan levyn lujuusominaisuudet luonnollisesti heikkenevät. Usein kuluminen tapahtuu epätasaisesti eli jarrulevyn vahvuus vaihtelee sen säteen suunnassa: on muodostunut uria ja niiden väleihin valleja. Levyn pinta-ala on tällöin lisääntynyt ja sen myötä myös jarrupalojen kuluminen.
Tyypillisti Brembon kelluvissa levyissä on merkitty minimivahvuus. Jos alkuperäinen vahvuus on viisi millimetriä niin vahtorajaksi on merkitty 4,5 mm. Tarkoittaa että yksi levyn sivu saa kulua korkeintaan 0,25 mm. Levyn paksuus mitataan sen kuluneimmasta kohdasta.
Muitakin syitä levyn vaihtoon on. Yksi yleisimmistä on levyn aiheuttama tärinä jarrutuksen aikana. Kelluvan levyn tapauksessa se voi johtua levyn keskiön ja itse jarrulevyn välillä olevista kiinnityshokeista. Mutta aina ei levyn "elvyttäminen" auta vaan pitää ryhtyä vaihtotöihin.
-
Esim kun paniikissa puristetaan kahvaa. Nesteet kiehahtavat ja jarrut häipyvät viime metreillä ennen törmäystä tai serpentiinitietä alas tullessa.
Kait se tutijalautakunta tämänkin tutkii :-[ Toisaalta harva osaa/ehtii jarruttaa näin optimaalisesti että,
meikäläisestä 100 km/h=>0 saisi nesteet kiehahtamaan yhdellä jarrutuksella. Toisaalta jos jarrut olisivat
huolletut, letkut ei turhia pullistele, männät, palat, liukutapit yms liikkuu herkästi, osaava jarruttaja olisi ehkä välttänyt haverin.
-
Alkuperäiset ovat letkut (uskoisin) vm. -89 Millessäkin. Nesteet vaihdoin pari vuotta sitten kun en tiennyt kuinka vanhoja ovat. Mitään muutosta jarruttamisessa en kyllä huomannut.
Tuleehan sitä "täysjarrutusta" kokeiltua aina keväällä ja muutaman kerran kesässä että pysyy tuntuma. Toinen mitä tulee tehtyä on mutkittelu ja kuviteltu esteen väistö, kun pitkä ajaminen pääteillä tylsistyttää.
-
V10:n ja LM IV:n korjaamokäsikirjoissa on ohjeistettu ainoastaan jarrunesteiden vaihto 15000km:n välein. Letkujen uusimisesta ei mainita mitään.
-
Onkohan jarruihin liittyvät asiat kuitenkaan niitä, joissa kannattaa säästää tai jättää mitään arvailujen varaan. Letkut ja muut kuluvat on sen verran edullisiakin, että ei varmaan kenenkään mopoilubudjettia notkauta. Vaikka siis vaihtaisikin auoissa ja ohjeen mukaan.
-
Miten tää mahtaa nykyään autopuolella olla ? Ennen katsastuksessa kait tarkistettiin päältäpäin letkut ettei niissä ole halkeamia. Muuten niiden vaihtamisesta en ole koskaan kuullut puhuttavan.
Omista autoistani eivät letkut ole menneet vaihtoon iän tai halkeamien takia. Yhdestä uutena ostetusta Fiatista kyllä kaikki jarruputket ruostuivat puhki jo 5...6 vuoden ikäisenä. Olivat kuparit Milanossa menneet parempaan tarpeeseen ja tilalle laitettu mustaa rautaa.
-
Kyllähän niitä halkeilevia jarruletkuja löytyy autoistakin aina välillä. Käsittääkseni auto ei kuitenkaan muutu täysin jarruttomaksi, jos jonkin pyörä jarruletku hajoaa kesken ajon?
Jos moottoripyörän etujarru pettää vähänkään kovemmassa jarrutustilanteessa, niin sitten on noutaja lähellä...
-
Kyllä mulla on menny autoista letkuja vaihtoon jossain tossa rippikouluiässä ne rupee päältä murutumaan ja katsastuksessa käsketään vaihtaan
Millessä on alkuperäset tarvii varmaan kattoa miltä ne näyttää ettei ole murtumia.
Jarrunesteet olen vaihtanut kahden vuoden välein.
-
Ei ne letkujen viat näy välttämättä murtumina.
Kun kahvaa puristaa niin letkut eivät saa "pullistella". Sen havaitsee siitä että letku muuttaa hiukan asentoaan kun jarrupainetta lisätään. Se kertoo siitä että jokin kohta letkussa joustaa enemmän kuin toinen.