Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: Tuulenpoika - Joulukuu 20, 2012, 08:10:11 ap
-
Perheeseen tuli yksi italo tiistaina lisää,Fiat Stilo. Ennestään on kaksi Guzzia ja Alfan Giulietta.Puolisolleni ehdotin makuuhuoneeseen Belusconin kuvaa seinälle .Pitäiskö mennä hoitoon?
Ps. Stelvio vielä hankintalistalla.
-
Meiltä poistui taloudesta Stilo tuossa syksymmällä. Ei varsin ole ikävä.
-
Jos Stilo on paska...panen kaiken Markku EVP syyksi......kävi koeajamassa.
-
Ei kai ne kaikki ole, taisi sattua italialaisella temperamentilla varustettu yksilö talouteen. 8) Sen kanssa tulevan pelko tuli tutuksi, koskaan ei osannut arvata, mikä vikavalo syttyy seuraavaksi..
...airbagvalon seuraksi.
-
Kyllä jotkut Fiatit on varmaan ihan hyviä, mutta meillä kerran muutaman päivän vuokralla
ollutta Fiat Bravaa en kyllä olisi ottanut käyttöautoksi. Sen suuntavakaus oli niin outo
Volkswageniin tottuneelle, että muutaman kilometrin jälkeen piti pysähtyä huoltoasemalle
tarkistamaan ilmanpaineet. Ei auttanut. Ohittaessa oikein hirvitti kun Breva oli koko ajan
pyrkimässä ojaan, jos ei ohjannut aktiivisesti.
Sitten jarrujen varoitusvalo syttyi. Syy oli jarrunesteen pintakytkimessä. Jarrunestettä siis oli,
mutta kytkin antoi periksi.
-
Minullakin on ollut airbag viallinen 3 ovinen Stilo. Maahantuojalla kävi ilmi sen airbag-systeemin valmistajaksi Siemens! Eli taisi olla saksalainen ominaisuus. Minulla on muuten kanssa asiaa tutkituttamaan pääni. Pihalla on 2 Fiattia, 1 Lancia ja tallissa nyt 2 Guzzia. Kesällä pääsee joka päivä töihin eri Italialaisella. En viitsi kertoa mitä ympäristö ajattelee minusta...
-
Kesällä pääsee joka päivä töihin eri Italialaisella.
Pääsee, saa, pitää vai joutuu?
-
Jos Stilo on paska...panen kaiken Markku EVP syyksi......kävi koeajamassa.
Elämme mielenkiintoisia myötäelämisen aikoja....
Sepon valinta on selvä linjaus ,että mies haluaa pois perus-suomalaisen kuosistaan.
Ei riittänyt yhdelle miehelle Guzzi ja Alfa
MIKSI !!!!!! ONKO se selvä halu muuttua luonteeltaan Italialaisen kuumaverisen miehen suuntaan..
STILO on selvä valinta... kohta Seposta voi paljastua käsiään huiteleva , kiroava ja autoaan potkiva kuumaverinen italiaano...
... seuraus siitä että melkein joka poronkuseman jälkeen auto piiputtaa tai jättää välille.
Ja millainen ilontuoja voi Viat StilOFF olla... Näin Jouluaikaan ei värivaloja varmaa tarvitse asentaa kotiin ...
tarpeeksi saa varmaan kun ajelee ja laskeskelee virhekoodeja ja varoitusvaloja Stilon koelaudassa .
JA ... esitin vielä pakotietä tästä ahdingosta..... reilua vaihtoa päittäin Caravelle pakuun, jolla on ajettu vain 574 000 km
Vielä Osanottoni ...heh..hehh!!
Nimim 527
-
Olen maksimoinut kurjuuden. Omistan fiat pandan, joka on tehty Puolassa, todennäköisesti samassa tehtaassa, missä ovat valmistuneet mm. seuraavat menestystuotteet: Fso polonez, polski fiat 125p ja 126p, Polle, Fso syrena ja warzava (Pobedan kopio).
-
Lainaus
Kesällä pääsee joka päivä töihin eri Italialaisella.
Pääsee, saa, pitää vai joutuu?
Kyllä sitä on pitänyt ja joutunut menemään töihin. Ja päässytkin noilla olen. Ja kun tuo työmatka on usein tuntunut päivän parhaalta hetkeltä, niin täytyy sanoa saaneensakin. ;D
-
Kyllä niitä italialaisia kulkineita löytyy meikäläiseltäkin ihan liian kanssa, mutta ne onkin harraste-vehkeitä.
Jos töihin/töissä pitäisi italialaisella ajaa, niin sitten miettisin jo vakavasti alan vaihtoa... :)
-
Jos töihin/töissä pitäisi italialaisella ajaa, niin sitten miettisin jo vakavasti alan vaihtoa... Smiley
Alan vaihto alkaa olla myöhäistä kun on ollut n.35 vuotta samoissa hommissa ja vuoden vähemmän ajellut Italialaisilla (kylläkin autoilla) töihin. Joten tuo otsikko on aika osuva...
-
Mielenkiinnolla odottelen mitä Stilo tuo tullessaan.Olen omistanut koko ikäni ympäristön mielestä paskoja autoja.Ja viimeisestä viidestä autosta neljä on päätynyt romuttomolle.Niin toivottovasti myös Stilo hyvin palvelleena.
Työkaverit ehdottivat ,jos haluan vielä syvemmälle ..osta Syslerin Neon.. en tiedä miksi.Markku autonostopaikalla oli kyllä huono enne.Viimeksi kun oltiin samassa autossa ja kuuntelin Markun "viksua" selittämistä, peruutin mäntyyn..
Caravelliin vaihto..elä nyt Markku unta nää...
Kumma kun näitä italialaisia vehkeitä kerääntyy nurkkiin....jotain häikkää on päässä.Ja italialainen jalkapallo on ihan pe....tä
....kaatuilevia mammanpoikia...
Stilomies
-
Jos töihin/töissä pitäisi italialaisella ajaa, niin sitten miettisin jo vakavasti alan vaihtoa... Smiley
Alan vaihto alkaa olla myöhäistä kun on ollut n.35 vuotta samoissa hommissa ja vuoden vähemmän ajellut Italialaisilla (kylläkin autoilla) töihin. Joten tuo otsikko on aika osuva...
Mitä sitä suotta päätä tutkimaan, kaikillahan siellä jotain rempaa lienee...
Pääasia on, että ei ala liikaa kiristämään :)
Meikäläisen hommissa noita Fiiatteja ja Alffoja ei näe ja siihen lienee joku muukin syy kuin laumasieluisuus. Ihan henkilökohtaisesti tuntuisi oudolta ajaa taksia italialaisella saatikak sitten ostaa sellaista taksiksi.
-
Meillä syyt vaihtoon olivat moninaiset, mutta päällimmäisenä luottamuksen puute. Kun kymmenen vuotta tai alle sen vanha auto yrittää kaikin keinoin muuttua harrastukseksi, en sitä jaksa. Hyvästä huoltohistoriasta huolimatta alkoi auto väsähtää sieltä ja täältä. Vielä, kun auto oli rouvan käyttis, jolla pitää päästä aamuyöstä kymmenien kilometrien päähän töihin ja toisaalta iltavuorosta kotiin sama matka, ei voi elää auton kanssa johon ei luota. Harmi sinällään, auto on erinomainen ajaa, eikä se ole pahan näköinenkään. Reilu 50000 sillä ehdittiin parin vuoteen ajaa. Siihen mahtuikin sitten monenlaista ;-)
-
Toivotaan ettei Stilo ole mikäänn maanantaitekele.( Wagon 1.4 vm.2004 ml 115 tuhatta).Puolisoni Guiletta on toiminut moitteetta alun ongelman jälkeen.Uusi auto ja tuhannen km jälkeen valot hävisivät.Joku yksikkö vaihtoon ja sen
jälkeen mittariin tullut 44 tuhatta huoletonta kilometriä.
Calikaan ei ole tielle jättänyt vaikka Itavallan Grosslockner on ollut kirottu paikka.V.2009 sateessa ylityksen jälkeen turvalleen ja v.2010 tpsin piiputtaessa räntäsateessa yli koneen pätkiessä.Silloin meinasi mennä luotto Guzziin.
-
Reilu vuosi sitten kun valittiin Turpolle työsuhdeautoa niin meinattiin, että voisihan
sitä Giuliettaa kokeilla. Usealta suunnalta oli tullut viestiä, että nykyään ne ovat
jo melko luotettavia. Jonkun lehden testissä olivat sähköt kerran tiltanneet, mutta
sitä voitaneen pitää normaalina.
Asia kilpistyi siihen, että sitä ei ollut leasingfirman listoilla.
-
Banzai!
Mulla eka auto Fiat 127,joka oiva tuote monta vuotta. Senjälkeen Tipoa ja farkku Tempraa. Ei millään muotoa hienoja, mutta hinta/laatu suhde aikoinaan ihan kohdillaan.
Ja taipumus viedä takas kotipihaan,vaikka vähän köhienkin johtuen siitä aidosta "Italialaisuudesta".. :)!
Rätkät ollut jo 20.v italialaisia,eikä muutosta näköpiirissä... :D!! (Benelliä,Guzzia,Laverdaa..ja uusin tulokas keväällä Aprilia..?)
Elikkä lukumäärä 4.kpl italomopoja tallissa säilyy,ja naapurit nauraa,"et aikas pimee tyyppi". Toki keväisin kehuvat aina mopojen soundeja upeiksi!!
Ja kuulemma varma kevään merkki,kun meitzi työntää jonkun Guzzeista pihalla laittaa jytkyttämään.. ;)!!
Mutta matkan varrella kuultu paljon myös mollausta tyyliin, "kuinka pimee pään täytyy olla,kun talli täynnä mopoja, JA VIELÄ GUZZEJA !!!!"
Ja kaikesta huolimatta onnellisena odotan tulevaa kevättä,ihan sama mitä muut kommentoi...
T.Isä-Masa
-
Tuossa työkaverin Alfa-"fanitusta" kuunnellen ei ihan Italiaanot vakuuta. Alle 100tkm ajetusta Alfasta laukesi vaihdelaatikko. 2kk odottelua ja 4000€ köyhempänä loppui hänen fanituksensa vaikka kuinka makeita ovatkin ajaa ym. Mutta toisilla hermo ja "perse" kestää moiset takaiskut. Tilastollisesti pitäs hinta/laatusuhteen olla ok. Onhan noita mailmalla muutama ja Fiat-konserni porskuttaa edelleen kohtuullisesti automailman myllerryksessä.
Iloisia kilometrejä Italiaano-faneille.
-
Täytyy tässä myös tunnustaa..
Fiat 850 Coupe , Fiat 127 ja Fiat Uno 55.
Eka oli aika hieno... muut olosuhteiden pakosta... ruostuivat yön aikana niin paljon, ettei päivasaikaan edes ehtinyt korjata.
Viimeinen niitti oli kun kerran tarvitsin Unoa... en saanut sitä liikkeelle...jarrut olivat juuttuneen kiinni.
"Viimeksi kun oltiin samassa autossa ja kuuntelin Markun "viksua" selittämistä, peruutin mäntyyn..
Caravelliin vaihto..elä nyt Markku unta nää..."
Täytyy sanoa, että sellainen hiljainen hetki pidettiin kun Skoda kohtasi loppunsa.... ja sen päälle pidit manailun oppitunnin.
Se oli niitä unohtumattomia hetkiä... muistaa varmaan loppuelämän.
Mutta Guzzien kanssa ei vielä mitään ongelmia..... se ei ihan järjelliseltä tunnu..
nmim. alle 520
-
Viimeinen niitti oli kun kerran tarvitsin Unoa... en saanut sitä liikkeelle...jarrut olivat juuttuneen kiinni.
meillä oli isän kanssa aika monta Unoa lyhytaikaisessa käytössä siinä vaiheessa kun ne kävivät vanhempina halvoiksi. Yleensä se meni niin, että ostettiin Uno, josta oli leima vanhentunut, kunnostettiin jarrut ym. muuta, ajettiin vähän aikaa ja myytiin pois ennen seuraavaa katsastusta.
Oikein hyviä ajettavia olivat, mutta kaikkea pikkuvikaa paljon ja sisustuskin alkoi näyttää aika räjähtäneeltä melko vähillä ajokilometreillä. Ja ehdoton edellytys edes jonkinlaiselle luotettavuudelle oli päivittäinen käyttö. Muuten ilmeni mm. mainitsemaasi jarrujen jumiutumista ja ihan yksinkertaisesti käynnistäminenkin oli joskus ongelma.
Vähän samanlaisia oireita on nykyään Puntoissa. Siskolla on sellainen ja lähes kaikki mitä Unosta sanoo pätee siihenkin.
PS. tarttisko joku 1973-mallista Fiat X 1/9 - keskimoottorista Fiiattia?
-
Mulla oli viistoista vuotta sitten jonkinlainen addiktio murtolukufiiattiin. Yks oli myytävänä Keuruulla ja piti hintana kymppitonnia sikäläistä valuuttaa. Sovin tapaamisesta reilun viikon päähän ja menin käymään. Hionta oli noussut 14000 markkaan ja uusi väri oli ilmestynyt pintaan. Sanoin että ok ja tarjosin käsirahaksi 5000 mk ja loput viikon päästä tilipäivän jälkeen. Sanoi sälli että on tehty parempiakin tarjouksia eikä käsiraha käynyt. Soittelin sitten kuunvaihteen jälkeen ja pirssi oli edelleen myymättä mutta oli pyynti noussut: 16000 mk pitäisi saada, käteisellä. Sai pitää äksänsä ja murtoluvun kans!
Onko tää se sama joka on konetilasta punainen mutta päältä sininen?
-
Usein olen saanut kuulla Italialaisten autojen sähkö- ja jarruvikojen yleisyydestä. Eivät ole kylläkään minulle tuttuja kohtuullisen laajasta kokemuksesta (henkilöautot ja pakut sekä yksityis- että ammattikäytössä yli 30v) huolimatta. Miksi ne samat osat eivät toimisi Italialaisissa kun kuulemma toimivat muissa? Jarrut näkyy olevan lähinnä Bosch ja Aten ym. kamaa, sähkö osat aika harvoin Marellin (http://www.multiecuscan.net/SupportedVehiclesList.aspx). Omakohtaiset Stilon (3kpl) viat olleet Bosch:n nokka-akselin anturi ja Denson syylari, sekä tuo airbag-failure Siemensiltä. Guzzitkin on toimineet hyvin. Kerran on pitänyt kaivaa reissulla työkalut esiin - kaverin Intruderin korjaamista varten. Pysyn edelleen pastafanina ;D
-
Sinulla ei ole tainnut olla yhtään Lanciaa. Urpon ja Turpon kaverin Lancia Prisman
jarru-, vaihteisto- ja sähköviat ajoivat hulluuden rajamaille. Erityisen tympeää oli kuulemma
vaihtaa kalliit käsijarruhelyt joka vuosi uusiin ennen katsastusta.
-
Ensimmäinen varsinainen autoni oli Fiat Panda,lapseni äitin kannssa tehtiin sillä jopa 5500 km Norjan reissu.Monikäyttöauto,nukuttiin jopa takatilassa.Seuraavasta autostani 127,muistooni on jäänyt laahaavat jarrut.Opinpahan pari kertaa vuodessa remontoimaan niitä.Tapasin tänään hyvän ystäväni Matin.Matille möin hankkimani Libanonista tuodun romu Calin ja luulin ystävyytemme loppuvan siihen.Sitkeästi Matti kunnosti sitkeästi pyörää ja sai toimivan pelin siitä.Teki sillä Euroopan reissunkin.Vaihtoi pyöränsä hienoon matkabemuun mutta jotakin muistoja oikeasta moottoripyörästa oli jäänyt mieleen.Niimpä,tänään oli tehnyt kaupat Vernerin kanssa uudesta Calista.Vähän on kateellinen olo.
Kyllä sinäkin Markku vielä järkinnyt ja palaat Calikantaa. Puuhun peruuttamisen muistan hyvin mutta kiirehän oli kova kun yritettiin vanhaa Guzzia käyntiin.
-
Mie pääsin aikoinaan paikallislehteen 127 Fiiatilla.
olin menossa Kultakiven rallisprinttiin ja kiire oli. Vissiin matkalla ohitin paikallislehden toimittajan (ohitin myös tosi monta muuta autoa), kun seuraavan päivän lehdessä oli juttu rallisprintistä ja jutun yhteydessä oli semmoinen erillinen juttu.
Jutussa oli mainittu jostain kahjosta ohittelijasta, joka ohitteli autoja vastaantulijoista ja keltaisesta viivasta piittaamatta. Jutussa oli mainittu auton merkki, malli, väri ja rekisteritunnuksen kaikki kirjaimet ja kaksi numeroa. Sen takia ei ollut kauhean vaikeaa arvata, että kuka oli ollut asialla.
Vähän jäi ihmetyttämääm jutussa se, että miten ihmeessä se toimittaja oli nähnyt ajoani niin monen kilometrin matkalta ;D
Rata27 oli oikein kiva peli ja 903 pata kiersi korkealta ja kovaa, 8500rpm ei ollut edes tiukassa.
Nykyään Italialaisia autoja ei näy pihalla, mutta tallissa on viisi eri merkkistä Italialaista moottoripyörää.
Maalla odottaa melkein Italialainen auto remonttivuoroaan, eli Neckar European, eli Fiat 1100:sen sakemannikopio.
-
Minullakin on ollut Italian ihme ja sitten Espanjalaisten tekemänä toinen 127 joskus 70-luvun loppupuolella. Kävimme yhden kaverin kanssa jopa -78 vuoden kesällä pienen turneen ilman ongelmia Fiatilla. Matka alkoi Helsingistä ja jatkui seuraavasti, Venäjälle Moskovaa josta jatkettiin Puolaan, Tsekkeihin, Unkariin, sitten Jugoslaviaan Adrianmeren rannalle Splittiin, Italiaan, Itävaltaan, Saksaan ja Tanskan ja Ruotsin kautta kotisuomeen. Matkan aikan vaihdettiin kerran öljyt jossain parkkipaikalla eteläsaksaassa, auto pelasi hienosti koko reissun. Johtui varmaan siitä, että oli kesä, talvellahan ko. peli sitten temppuili kesänkin edestä. Nuorena sitä uskaltaa, nyt jo miettisi ehkä kalustoa enemmänkin tuollaiselle matkalle.
Hyvää Joulua Guzzisteille
-
Usein olen saanut kuulla Italialaisten autojen sähkö- ja jarruvikojen yleisyydestä. Eivät ole kylläkään minulle tuttuja kohtuullisen laajasta kokemuksesta (henkilöautot ja pakut sekä yksityis- että ammattikäytössä yli 30v) huolimatta. Miksi ne samat osat eivät toimisi Italialaisissa kun kuulemma toimivat muissa? Jarrut näkyy olevan lähinnä Bosch ja Aten ym. kamaa, sähkö osat aika harvoin Marellin (http://www.multiecuscan.net/SupportedVehiclesList.aspx). Omakohtaiset Stilon (3kpl) viat olleet Bosch:n nokka-akselin anturi ja Denson syylari, sekä tuo airbag-failure Siemensiltä.
Mulle on ainakin ihan sama, onko komponentit tehty vaikka Turussa, jos nekään eivät toimi. Omassa Stilossa ainakin tuntui olevan ties missä antureissa vikaa ja häiriötä. Osat toki oli halpoja, mutta kun niitä piti ostella ja vaihdella sitten vapaapäivät läpeensä. Lisäksi on pakko mainita, että ei Italialainen ollut osannut tehdä talvikelpoista autoa; Jarrut jäätyilivät, ABS jäätyili, lukot eivät toimineet, sutimisen esto halvaantui kovalla pakkasella, vaihdelaatikko hajoitti vetarin stefan pakkasella (?) jne.
Mutta silti itse pidin autosta, ainakin ajettavuudesta, se dynamiikasta ja ohjaustehostimesta. Lisäksi auto oli halpa pitää ja ajaa, bensan kulutus oli pieni ja vakuutus oli halpa.
Vaihto saksalaiseen ei harmita, joskaan autoa ei voi mitenkään verrata rouvan nykyiseen autoon, ovat aivan eri hintaluokkaa. Omanikin on saksalainen ja olen siihen erittäin tyytyväinen, se vaan on paljon Stiloa yksinkertaisempi auto, joten antureita ja sähköhimmeleitä on kosolti vähemmän. Voisi luulla, että vikojakin sillä saralla on odotettavissa vähemmän ;)
-
Voisin kertoa kuinka FIAt 127 tuli mulle. Oli kesä ja kaveri kävi kaupungissa tapaamassa nuoren neidin ja samalla reisulla hän osti italialaisauton neidiltä- mutta ei "halunnut " viedä auton
kotipihalle (rouva ei olis tykännyt)- siksi hän tarjosi fiatin mulle ja minä autoin tietysti ja häneltä hävisi yks ongelma. Vähän aikaa myöhemmin myin fiatin naapurikylän Fiat-hullulle mieshenkilölle.
Omistusaikani kesti ainoastaan pari viikkoa ja ei ollut mitään( ei ehtinyt syntyä) vikoja.
Toinen vähän samanlainen tilanne oli kun ostin samalta kaverilta Remmi-Volvon 343. Hän oli hankinut pari volvoa ja yritti myydä mulle se huonompi- ja onnistui. Minä korjasin auton- laitoin remmisäädöt kuntoon ja ajoi kesän
aikana- sit vaidoin Opeliin-oli Ascona 5-ovin. ja oli vaihdettu konkurssikypsästä autokauppiaalta ja kauppa kävi nätisti juuri siksi.
Kolmas autokauppa saman kaverin kanssa oli seuraava.;
Mulla oli Mazda 929 ja kaveri haluais vaihtaa uudempi Saab 900. Maksoin välirahan ja taas olin onnelinen SAAB-omistaja.
Sit tuli kylän pappi kaverin pihalle ja sai nähdä hienon mazdan ja yhtäkkiä syntyi heidän välillä autokaupan ja pappi vaihtoi poies vanhan dieselMersun ja sai Mazdan jolla hän ja pappirouva ajoivat vähän aikaa kunnes
auto sähkövikojen johtuessa paloi maantiellä.
Että semmonen stori autokaupoista :)
-
Onko tää se sama joka on konetilasta punainen mutta päältä sininen?
Ei ole sama. On ihan itse haettu Italiasta.
Ei toki virheetön, mutta ei tätäkään saa 16000 markalla.
-
Punto on yksi Euroopan yleisimmistä pikkuautoista. 5 miljoonaa kärpästä ei voi olla väärässä. Hyvä ajaa, pieniruokainen, nätti. Ittellä kuitenkin KA.
-
Italiaanoissa on luonnetta. Tää napapiirin läheisyys ei kuitenkaan taida niille soveltua. Parin italiaisen auton omistajan kokemuksesta puhun (Fiat & Lancia) - nyt vielä hommasin kustin kun riskinottoahalua oli taas parin vuosikymmenen jälkeen kertynyt. Kustiin pätee ainakin se että siinä on luonnetta ja toisin kuin omistamani nelipyöräiset saman maan edustajat, on toiminut ongelmitta - ehkä sen takia kun miinuslämpötilojen vuodenaikoina se kerää voimia seuraavalle ajokaudelle pluslämpötilaisessa tallissa. Voi sitä riemua kun sen saa taas pihalle keväällä, ajokamppeet niskaan ja menoksi - tietänette mistä puhun ;D
-
Joku täällä sanoikin että ei ole riemulla rajaa kun saa Guzzilla ajaa ;D