Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: MPR3soft - Lokakuu 18, 2012, 00:42:26 ap
-
Jotenkin tuntuu vieraalta udella kokemuksia busan soveltuvuudesta normaaliin (rajoitusten puitteissa) maantieliikenteeseen tältä foorumilta, mutta kysynpä kuitenkin:
2013 busan maksimivääntö saavutetaan merkittävästi alemmilla kierroksilla kuin esim. BMW S1000 RR:ssä. Samoin hevoset alkavat hirnumaan huomattavasti alempaa.
Sattuuko jollain olemaan perskohtaista tuntumaa 2012 Hayabusasta - voiko sillä ajaa nautittavasti myös maantiellä edes kesänopeuksilla?
Bemari oli täysin käyttökelvoton, koska sillä joutui ajelemaan ihan säästöliekillä - olemattomalla väännöllä ja kaakkeja ei voinut nopeusrajoitusten takia kutsua ajelulle :'(
Radalla busat olivat kuitenkin ensimmäisinä jarruttamassa suoran lopussa ennen kurvia - niitä nimittäin meni oikealta ja vasemmalta ohi suoran puolivälin jälkeen. :o
Aavistelen vähäistä palautetta ja siksi toistan kysymyksen busanisteille..
Ai niin, BB1 on Makella kohta pöydällä "öljynvaihtoa" varten ja jos tunnet aitoa, mahdolliseen kauppaan johtavaa mielenkiintoa, niin kirjoittele:
arska@arskashobbies.com
-
Varsinaista busaa en ole kokeillut, mutta B-Kingiä kyllä. Siinä on vanhan busan kone hieman kesytettynä. Hyvin vääntää alhaalta ja tehoja tulee sitä mukaa hallitusti kun kuski pyytää. Busassa on lähes 1400-kuutionen kone, joka tuo vääntöä alarekisteriin ihan toisellalailla kuin Bemun "vaan" 1000-kubiikkia. Busan rata-ajokelpoisuudesta en osaa sanoa muuta kuin, että ei sillä taida olla edes merkkiluokkaa kilpailuissa. On tarkoitettu lähinnä rikkomaan tarpeeksi pitkällä suoralla 300km/h haamuraja. Jos meinaat, että Guzzilla pitäisi olla ensikeväänä Bemarin tai Busan kanssa kilpailukykyinen rataohjus, niin ei sellaista tule miltään pajalta mihinkään hintaan. Rataa voi kiertää vaikka kottikärryillä.
-
. Rataa voi kiertää vaikka kottikärryillä.
Niin voi ja se voi olla jopa hauskaa...
Ei millään yli 150-hevosvoimaisella pyörällä ole "mukava" ajaa suomalaisten nopeusrajoitusten mukaan. Enkä oikein vakavasti usko, että tonninen Bemari on "huonosti vääntävä". kannattaa ottaa huomioon sekin, että sen pyörän välitys on sangen pitkä. Jos sillä 6.-vaihteella pitää pystä kolmensadan huippunopeuksiin, on selvä ettei se jossain satasen vauhdissa ole parhaalla vääntöalueellaan. Vaihtaa pienemmän eturattaan, niin veikkaan että alkaa sitä "vääntöä" löytymään...
Ihan omasta kokemuksesta voin sanoa, että jopa sellainen vanha Motoguzzi, joka kehittää 60hv takapyörälle voi olla radalla ihan hauska ajettava. Täytyy vaan muistaa, että ei se kilpaile samassa sarjassa minkään uuden muoviohjuksen kanssa. Tosin nautinto on toki suuri, kun pääsee joskus ohittamaan jonkin noviisin, joka ajaa uudehkolla kyykkypyörällä...
Jos olet etsimässä sellaista pyörää, jolla pystyy kohtuullisen kivuttomasti hoitamaan päivittäiset ajelut ja ratakeikat, niin Bmw:n matkasportit K1200&1300S on tarkoitukseen aika sopivia. Painavia toki, mutta kulkee kohtuullisesti ja ei tarvitse radalla paljon vaihteita vaihdella. kannattaa ostaa ESA:lla varustettu pyörä, niin ei jousituksenkaan säädössä voi mennä pieleen. Vanhemmat mallit ei enää paljoa maksa ja mitään sen suurempaa lisävarustelua ei tarvitse tehdä.
On se tuommoinenkin Bemari noin äkkiseltään Busan veroinen rata-ajelussa. Ainakin olen niitä monta ohittanut, jos nyt ei pääsuoralle kiihdytettäessä, niin sitten siellä suoran päässä jarruissa.
-
Edullisesti, jos sellainen kiinnostaa, rata-ajelusta pääsee nauttimaan hankkimalla jonkun parhaat päivänsä nähneen (80-luvun) kakstahtisen 250-kuutioisen RR-pyörän. Toinen vaihtoehto on muutaman vuoden vanha 600-kuutioinen japski. Sliksit alle ja sitten paskarinkiä busan ympärillä.
-
sanat "edullisesti", "parhaat päivänsä nähnyt" ja kakstahtinen" eivät kuulu samaan lauseeseen.. ;D
Mukavia pelejä varmaan ajella, ei siinä mitään.
ja kysymykseen, sopiiko 'busa matkapyöräksi, vastaisin - vaikka en ole ko. pyörällä ajanut- että kyllä sopii. siihen se varmaan suurimmalta osalta on suunniteltu. busanistit.org palstalta varmaan saa kattavampaa analyysiä aiheeseen.
-
Nämä vääntökeskustelut ovat keskimäärin aika hedelmättömiä. Mikä tahansa moderni 1000 cc kone vääntää varmasti tarpeeksi jotta maantieajossa ei ole mitään vaikeuksia. Mukaanlukien kireimmät n. 200 hp kyykyt. Eihän se ole pyörän vika jos kuskista tuntuu että huipputehoja ei voi maantiellä hyödyntää. Jos tuo on kriteeri niin pitää sitten hankkia vaan max. 100 hp pyörä ! Jos on ikänsä tottunut siihen että ajokierroksilla kone kiertää 3500 rpm niin kestää kyllä hetken ennen kuin tottuu siihen että kierroksia voi pitää surutta vaikka 5000-6000 rpm:ssä eikä kone siitä ole moksiskaan. Jonkun korvaan tuo ei käy millään, jollekin se on ihan ok.
Jos taas mennään radalle, niin siellä tapahtuukin jänniä asioita. Jos vaihtoehtoina olisi "kovasti vääntävä" mutta max. 6000 rpm:ään pystyvä kone, niin sillä ne ajokierrokset ovat välillä 2000-6000 rpm. Jos se on ilmajäähy-V2, niin alakierrosten olisi melkein oltava 3000 rpm eli ajoalueeksi jää 3000-6000 rpm ;)
Otetaanpas sitten toinen, jossa käyttökelpoinen kierroslukualue on vaikka 3000-12000 rpm:ää ja huipputehoa on kovemmista kierroksista johtuen enemmän kuin tuossa 1. vaihtoehdossa mutta alaväännössä hieman hävitään.
Tässähän käy niin että useimmille tuo jälkimmäinen on paljon helpompi ajettava koska vaihtamisen tarve on vähäisempi. Eli jos mutkasta tulee ulos vaikka 3000 rpm/60 kmh niin 9000 rpm vastaa jo 180kmh ja 12000 rpm:llä mennään 240 kmh.
Vastaavasti tuolla ekalla vaihtoehdolla vaihtaa pitää jo 120 kmh nopeudessa ja vastaavasti mutkaan tultaessa taas alaspäin.
Lisäksi jälkimmäisen vaihtoehdon etuna on se että kun mutka ajetaan alemman väännön alueella niin teho ei tule liian äkkinäisesti ja vasta suoralle päästäessä ollaan täyden tehon alueella.
Tästä videosta voi katsoa paljonko B-King kuski käyttää vaihteita radalla ihan reippaasti ajellessaan. 8000 rpm on kiekkamittarisssa klo 12.
http://www.youtube.com/watch?v=xtXD5pa-WnQ
T: JuhaV
edit: Ai niin, kaikki guzzit ovat ratakelpoisia. Enempi on kyse siitä että löytää itselleen sopivan pyörän.
-
edit: Ai niin, kaikki guzzit ovat ratakelpoisia. Enempi on kyse siitä että löytää itselleen sopivan pyörän.
Hetkinen!! Ihan kuin Juha olisi tässä joku aika sitten kritisoinut Calin sopivuutta radalle?!?? Hehehee!! ;D Se on niin iso, ettei sillä jalkoihinkaan voi jäädä.
Korjailin tuossa muuten viime kesän kirittäjänä toimineen GSXR-kaverin pyörän putkea. Sen verran tuli hätä, kun ei ohikaan päässyt, että tehoputki ja kuitukatteet piti Suzukiin hankkia!! 7 heppaa löytyi putkesta muuten. Hyvässä kaverihengessä avustin kehitystyössä.
-
Niiin, mutta sitten näin tämän (esimerkiksi kohta 1min22sek) : http://www.youtube.com/watch?v=B7_4_sdfZEg
Melkein tulin jo uskoon mutta toisaalta sitten tämäkin (esimerkiksi kohta 5min50sek) : http://www.youtube.com/watch?v=-dLdeNniBeQ
Eli korjataan lausumaa : On kyse siitä että löytää itselleen sopivan pyörän ja valitsee itselleen sopivan ryhmän ;)
- JuhaV
PS. Minäkin voin tulla jeesaamaan sitä GSXR-kaveria ensi kesänä että saadaan asiat oikealle tolalle ja joku järjestys näihin hommiin.
-
Tuo Calistelija ei vielä aja edes kovaa. Tuolla tyylillä loppuu maavara äkkiä. Painonsiirtoa kehiin, niin saa viedä pystymmässä pyörää.
Omaan Californiaan tulee talven aikana lisää rata-ajoa auttavia muutoksia..
Eiköhän sille Suzukimiehelle ensi kesänä kerry sen verran uskallusta, että alkaa kulkea. Konsepti on aika hyvin kasassa; pieni mies, suht tuore 750 GSXR, hyvä kaveriporukka ympärillä ja jäitä hatussa.
-
Nämä vääntökeskustelut ovat keskimäärin aika hedelmättömiä.
Minä mistään mittään tiedä ???
Jotain kuitenkin on kertynyt omakohtaisia kokemuksia neljän vuoden aikana MPC:n BB1 1420 kuutiota, vesijäähdytys, 2009 malli, rungonnumero 9. Ensimmäinen katukäyttöön myyty Euro 3. Edeltävät rungon numerot prototyyppejä ja testi- sekä kilpapyöriä!
146,2 väännöstä 5.600 kierroksella
ja 134 hp:stä 7.100 kierroksesta alkaen 8)
Ensimmäisen sisäänajokesän jälkeen syksyllä kysyin Verneriltä leikilläni: "Onko totta, että tässä on kuusi vaihdetta?"
Lavian ja Porin välillä ei ole kesäisinkään 120 km/h teitä.
Tällä mopolla olen pitänyt hauskaa varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn ees-taas 3-5 kertaa viikossa (käyn Porissa salilla) seuraavalla mutkatiellä jo neljänä kesänä satoi tai paistoi ;D
http://www.youtube.com/watch?v=5Oqw1t_5uAY
Tuo pätkä on pitkitettyä orgastista hauskanpitoa, varsinkin routakuoppien (jotka toki tiedän etukäteen) tiukoissa väistöissä ja edeltävissä jarrutuksissa 8), jonka jälkeen pelkällä väännöllä kakkosella roikotetaan etupyörää taas ilmassa. Jos joku on huolestunut, että nämä kantautuvat viranomaisen silmiin ja korviin, niin voin vakuuttaa, että tapahtumat ovat täyttä fiktiota, joka johtuu ao. henkilön kroonisesta halusta itsekehuun. Pyörän ominaisuudet sen sijaan ovat tosia 8)
Tuolla pätkällä ei vitos- eikä kutosvaihteilla ole käyttöä, vaan pykälä valitaan tarpeen mukaan niin, että vääntö on maksimissaan heti tarvittaessa - tässä piilee se nautinto mutkasta ulostullessa, kun etupyörä ja koko etupää ravistelee ilmassa ollessaan 8) 8) Ohjausiskunvaimentajan asentaminen on lähes mahdotonta. Hauskaa ja kenties jonkun mielestä myös haastavaa on se, että tätä mopoa hallitsee kuljettaja, koska käytössä ei ole mitään sähköisiä avustajia - ei edes apseja! Nimimerkin mukaiset renkaat vinkaisevat hivenen ennen lukkiutumista, jolloin selkärangasta tulee oikaisukäskyä jarrukahvan ja takajarrupolkimen säätöön.. Harjoitellessa renkaat jonkun kerran lukkiutuivat, kun hain uusilla renkailla selkäytimeen valmiuksia - muutaman kerran kaksipyöräluistoja, jotka eivät johtaneet kaatumiseen (pitkiä aikoja ei viitti ajaa etupyörä lukossa). Radalla väittivät, että takajarrut voi vaikka poistaa, mutta olen treenannut molempien käyttöä kaikilla pinnoilla ja myös vesikeleillä, koska kotiin on päästävä vaikka sataisi..
"You can live more in five minutes on a bike like this than most people do in a lifetime." - Don Williams
===================================================================================
Rata-ajoon suunnitelluista pyöristä minulla ei ole muuta kokemusta kuin R.M.Heinolta vuokratulla (500 € ja 1500 €:n omavastuu) BMW S1000 RR 2012 mallilla ajoin pe-ma välisenä aikana n. 500 km sekalaisilla teillä. Myös edellistä mutkatietä Koski-Lavia ajoin molempiin suuntiin kokeillen käyttää parhainta vääntöaluetta eli 112 vajaan kymppitonnin kierroksilla!!!
Ihan kivaa oli, mutta en voinut käyttää kuin ykköstä ja harvoin kakkosta, koska oltiin jo sakkonopeuksilla > 80km/h :'(
Vaikka lauantaina sattui olemaan nopeustarkkailua Satakunnassa (lentokone mukana), niin tilaisuuden tullen hain ykkösellä ja kakkosella sekä maksimivääntöä, että kutsuin koko hevoslauman ajelulle - molempia löytyy, joskin vääntö jäi jotenkin ohueksi - ei siinä ollut sitä ranteita venyttävää raivokasta potkua, mihin olen tottunut - ikävä kyllä!
Bemari on erityisen tylsä maantieajoon, vaihteilla kolme - kuusi ei maksimiväännön kierroksilla voi ajaa ollenkaan, ellei halua menettää korttia laakista :'( :'(
Ei tämä pyörä ole tarkoitettu ajettavaksi 4000-6000 kierroksilla - tylsää tylsää on matkanteko sillä.. Avustajista ei ole haittaa, mutta ei niille ole paljon käyttöä maantieajossa.
Alastarossa olisin päässyt radalle samalla pyörällä, jos olisin antanut käsirahan (hinta 21.000€), mutta ei kiinnostanut ostaa maantieajo-ominaisuuksien puuttumisen takia! Kahta eri tarkoitukseen suunniteltua pyörää en tule koskaan omistamaan. Raha ei ole pulma - pikemminkin sen puute :'(
2013 busan sekä maksimiväännön että hp-tehojen maksimit on saatu alkamaan maantieajoystävällisen alhaalta ja erityisesti vääntö tuntuu tutummalta. Voi olla, että harvemmin tarvitsen nopeusreserviä 8) Euroopassa ei ole tosin vielä tullut mopolla ajeltua. Mieli tekis, mutta kumpi on ensin lähtövuorossa, seuralaisneitoni Emilia vai minä - Emilia on 7-vuotias, sydänvikainen Persialaiskissa, jonka yksinhuoltaja nykyisin olen. Tämä on mutua ja tilastoasiaa - asteikolla 4/6 sydämen sivuäänen omaava kissa voi lähteä huomenna tai elää 20 vuotiaaksi. Sama koskee minua, paitsi paskatuurilla elän vielä 25 vuotta - se kakkaosasto tulee siitä, että nykyiset säästöt loppuvat muutamassa vuodessa, jos vaihdan vielä mopoa - varsinkin kun ei tiedä mitä öljynvaihto tulee maksamaan nykyiseen pyörään. Mutta Toivossa on hyvä elää sanoi jne..
Olen hylännyt Diavelin = ylihintaa ja naistenpyörä! Ajoin kyllä kunnon testiajon, mutta totesin oman paremmaksi! Ducatin Panigalen = ylihintaa = väännöt ja hevoset tulevat vasta liian korkeilla kierroksilla! Sama koskee BMW HP = sopivuus vain radalle!
Riippumatta siitä saako Make vaihdettua öljyt mopooni, niin busa tulee koeajettavaksi keväällä heti kun mahdollista 8)
Sattuu olemaan oikean värisiäkin tarjolla:
https://plus.google.com/photos/102464933727710545711/albums#photos/102464933727710545711/albums/5413940061385209281/5799142396588716306
-
snip>Jos taas mennään radalle, niin siellä tapahtuukin jänniä asioita. Jos vaihtoehtoina olisi "kovasti vääntävä" mutta max. 6000 rpm:ään pystyvä kone, niin sillä ne ajokierrokset ovat välillä 2000-6000 rpm. Jos se on ilmajäähy-V2, niin alakierrosten olisi melkein oltava 3000 rpm eli ajoalueeksi jää 3000-6000 rpm<snip
Minulla on tommonen laite, paitsi että ei sen tehoalue radalla ole kuin 5000-6600 rpm. Jaksaa se vielä jotenkin lähteä neljästä tonnista mutta
3000 rpm ei kannata yrittää. Maantiellä ajokierrokset asettuvat useimmiten välille 2500-3500.
Joskus mentiin samassa nipussa Motoparkkia ympäri Yamahan FJR:n ja jonkun kuussatasen kanssa. Vähän alkuun ihmettelin kun kumpikaan noista ei oikein lähtenyt mutkasta
mutta jossain vaiheessa juttu oli sennäköinen, että 600 kuskilla oli aina väärä vaihde päällä ja FJR-kuski ei voinut antaa hanaa kun takarengas alkoi heti lipsua.
Sitten siinä oikeassa kun lähdetään montun pohjalta ylämäkeen kohti varikkoa, käänsin Bulun kaasun auki tuosta 4000 rpm kohdilta ja poistuin paikalta ;D.
FJR:ssä ja kuussatasessa olisi ollut kyllä hyvät eväät Bulun päihittämiseen tuossa kohdassa, mutta taisi niissä olla tehon oikean annostelun kanssa kuljettajilla
vaikeuksia. Bulun kaasun voi käytännössä kääntää auki melkein missä vain, eikä tapahdu mitään yllättävää ;D ;D ;D.
Kun pyörän käyttäytyminen on yllätyksetöntä voi keskittyä oleelliseen eli naatiskeluun.
Kanattaa sen Busan kanssa ensin totutella suoranopeuksiin ettei jarruissa sitten tule "riittämättömyyden" tunnetta. Busa kun lähtee kunnon laukkaan millä
vaihteella tahansa, pelkällä kaasun käännöllä.
Guzzi-kuski tuossa videolla oli tosiaan valinnut soipvan ryhmän. Ajolinjaakin löytyi muita paremmin joten ei ollut ekakertaa rataa kiertämässä.
Pekka
-
Huomenta,
Nyt kun ulkona on taas kesäisen lämmintä (suomalaisen kesän mittapuun mukaan), niin jatketaan vielä tätä "vääntöä väännöstä" :P
Tätä keskusteluahan rikastuttaa se että tätä voi katsoa joko enemmän maantieajon näkökulmasta tai sitten rata-ajon näkökulmasta. Ja näihin molempiin voi sitten yhdistää hauskuus-indeksin (joka on erittäin subjektiivinen parametri) ja etenkin rata-hommaa voi tarkastella myös ihan nopeuden/kierrosajan näkökulmasta (joka on enempi objektiivinen parametri).
Tässä porukassa ei liene epäselvää että V2:set ovat vahvoilla useammalla kuin yhdellä parametrilla mitattuna. Itsekin tunnustaudun niiden kannattajaksi ja sellainen löytyy myös nyt tallista. Nykyinen 60-asteinen Aprilia twin tuntuu käyvän sopivan epärytmikkäästi jotta se tuntuu munaskuissa mukavalle. B-Kingissä oli ehdottomasti teknisesti hienoin moottori jonka olen moottoripyörässä omistanut. Honda SP oli hienosti rakennettu ja kestävin laite mitä olen omistanut - japanin "ducati". Norton täristi eniten. Moto Guzzit (3 kpl) ovat olleet jotenkin erittäin sielukkaita laitteita kaikki vaikka teknisessä mielessä eivät suinkaan millään kohti parhaita. No on niissä ollut eniten "kardaania" omistamistani pyöristä. Nuoruuden 2-T Suzuki GT550 ja muut vastaavat vehkeet opettivat eniten rassaamista ja pelkoa siitä että osaltaan aiheutan ilmastonmuutosta.
Aloitetaan aluksi toteamalla että, myös kaikki Buellit ovat myös ratakelpoisia. Tosin aina kun olen sellaisen radalla nähnyt niin sitä on ajanut Pekka-niminen kuljettaja ja tuo yhdistelmä on varmasti tullut monenkin gikseri-kuskin painajaisiin :)
Jatkan tähän perään toisella viestillä, koska jostain syystä tämä kirjoitusikkuna alkaa ikävästi "hyppimään"kun tekstiä tulee vähän enempi ...
-
... niin, eli vääntökeskusteluun palataksemme voisimme kokeilla tässä ajankuluksemme sitä että pilkotaan mutka osiin ja tarkastellaan että miten eri moottorityypit siinä oikein käyttäytyvät. Tässäkin tulee väkisin mukaan subjektiivisia näkökulmia mutta ehkä vähän vähemmän kuin että miltä maantiellä pitkällä suoralla "meno tuntuu". Ratamutkassa voi lisäksi ihan vapaasti unohtaa nopeusrajoitukset, joten on yksi asia vähemmän murehdittavana.
Otetaanko esimerkiksi tuo Pekan mainitsema Motoparkin mutka, johon laskeudutaan alamäkeen, sitten on hieman vaikeanmuotoinen oikealle kääntyvä mutka joka nousee ylämäkeen kohti varikkoa ?
Eli pilkotaan tuo mutka nyt kolmeen palaan :
A) Mutkaan sisäänmeno eli alamäki ja oikealle kääntyvä mutkan alku johon tuolta alamäestä tullaan
B) Apex, eli itse mutka ja kohta jossa käännetään
C) Ulostulo kun mutka oikenee ylämäkeen ja kohti lähtösuoraa nyppylän yli (lähtösuoralle päästäkseen joutuu vielä siihen shikaaniin)
...
-
...
A) Mutkaan sisäänmeno
Tässä mielestäni helpottaa se että moottori venyy edellisestä mutkasta alamäkeen 3. vaihteella niin että ei tarvitse vaihtaa alaspäin mutkaan tullessaan. Jarrutus on helpompaa kun yhtä aikaa ei tarvitse vaihtaa alaspäin vaan voi keskittyä jarrutukseen ja ajolinjaan. Vaihtamisen ongelmaa lisää jos moottorissa on erittäin kova moottorijarrutus jolloin pitää varoa sitäkin että takapyörä ei lukitu kun kytkimen päästää (olettaen että ei ole luistokytkintä).
Yhteenveto : Väännöstä ei ole mielestäni tässä hyötyä muuta kuin sen suhteen että se lisää moottorijarrutuksen käyttömahdollisuutta mutta samalla voi aiheuttaa ongelman jos sitä on liikaa.
...
-
...
B) Apex
Tähän liittyy nyt erityisesti ajolinjan oikea valinta. Ennen tuota käännepistettä pitäisi olla tuolla A) kohdassa tehdyllä napakalla (mutta pehmeällä) jarrutuksella olla otettuna vauhtia sopivasti pois ja sitten jo ennen tätä käännepistettä olla valittuna oikea vaihde jotta veto saadaan päälle ENNEN kuin tuohon käännepisteeseen mennään. Pyörä on stabiili kun tuo käännös tehdään veto sopivasti päällä ja mutkanopeus kasvaa huomattavasti verrattuna siihen että jarrutus sössitään ja käännös joudutaan tekemään ensin ja vasta sitten voi laittaa vetoja. Tämä näyttää tyypillisesti siltä että mutka meinaa mennä pitkäksi ja pyörää ei uskalleta kallistaa. Samaan epäonnistuneeseen lopputulokseen pääsee silläkin että kääntää mutkaan liian aikaisin sisään ja siksi ei voikaan tehdä käännöstä veto päällä vaan joutuu korjaamaan ajolinjaa kesken mutkan tai odottamaan ennen kuin voi avata.
Yhteenveto : Jos pyörässä on laajempi käyttökelpoinen rpm alue, niin sillä osuu helpommin alueelle jossa saa tuohon apexiin sopivan pehmeän ja tasaisen vedon käännökseen. Aika usein tässä tulee se virhe että valitaan liian pieni vaihde kun ajolinja meni väärin ja sen seurauksena mutkanopeus putosi. Silloin se tehon annostelu on vaikeaa tehokkaalla pyörällä kun rpm:ät ovat jo tehoalueella tässä kohtaa.
...
-
...
C) Mutkan ulostulo
Jos kaikki meni tuossa aiemmin nappiin, niin tehokkaalla pyörällä tässä kohtaa ollaan jo rpm:ssä tulossa tehoalueelle ja kun pyörä alkaa nousta käännöksestä pystyyn niin tasaisesti vetoa lisäämällä kiihdytetään sitten sinne ylämäkeen ja pyörä on jo tehoalueella ja sen nyppylän yli mennään keula ilmassa. Nyt etuna on se että jos kone kiertää sinne 12000 rpm niin samalla 3. vaihteella (pyörästä riippuen) voi vetää vaihtamatta sinne seuraavaan shikaaniin saakka. Tällöin etuna on se sama joka tuolla alussa A) kohdassa eli jarrutukseen mentäessä ei tarvitse vaihtaa alaspain, voi keskittyä jarrutukseen ja ajolinjaan jne.
Yhteenveto : Jos sitä voimaa tässä kohdassa on niin kuski voi kyllä availla aika reippaasti tässä kohtaa kunhan ei runttaa kaasua kerralla pohjaan ja edellyttäen että B) kohdan ajolinja oli kunnollinen. Mutta jos tehokkaalla pyörällä tässä oli mutkassa liian pienellä vaihteella, niin silloin kyllä on ongelmia luvassa.
Nyt disclaimer : Omaa kokemusta on lähinnä kaikista noista virheistä joita tuossa edellä on kuvattu : väärä jarrutus mutkaan, apex väärässä kohtaa (kääntyy liian aikaisin/mutka menee pitkäksi), liian äkkinäistä kaasun käyttöä mutkasta ulostultaessa yms. mutta tuota parempaa tapaa kohti olisi pyrkimys ja tiedän sen ainakin itselleni olevan helpompaa moottorilla joka kiertää 12000 rpm vs 7000 rpm.
Varsin hyvä matksu on tämä, joskin melko pitkä. http://vimeo.com/34975306
Älkää antako tuon videon amerikkalaistyylisen esityksen häiritä. Itse asia on sielllä kyllä kohdallaan ja Keith Code taitaa olla koneimpia kouluttajia näissä asioissa. Pyydettäiskö käymään Gruppon ratapäivillä :)
t: JuhaV
-
Onhan noita ratakoulutuksia silloin tällöin ollut sekä italomeetingin että Guzzi-rallin yhteydessä. Muistelisin että molemmilla kerroilla on vetämässä ollut herra nimeltä Tage Axelson. Suberbike-kilpailijujakin kiertänyt. Pyörähistoriastaan muistan 1100 Sport Corsan ja Aprilia RSV:n. Että ei innokasta opastajaa tarvitse hakea merta edempää.
Laitan tähän linkin Apriliaclubin sivulle josta selviää Tagenkin yhteystieto.
http://www.apriliaclubfinland.com/yhteys.html
-
Bemarikerhon ratapäivillä Kemorassa oli opastajana joku Vehniäinen...
Siihen se paperille piirteli ajolinjoja ja kertoi, että periaatteessa tämä on yksinkertaista hommaa... :)
Kaipa se rataennätyksen haltijalle onkin, mutta meillä muilla on enemmän opettelemista.
Kaikkein vaikeinta tuntuu olevan se, että alussa opit jonkin virheellisen ajotekniikan ja siitä eroon oppiminen onkin sitten myöhemmin vaikeaa.
-
Onneks ei tartte tolla Californialla ratajuttuja miettiä... ;) :P
-
Timo, kyllä se Cali sinne sopii. Siellähän voi simuloida italialaisten vuoristoteiden tunnelmaa.
Tuo Keith Code:n pyytäminen opastajaksi oli luonnollisesti vitsi, joo. Tuskin mies Kaliforniasta tänne lähtee kun hänellä on siellä tämän näköistä aktiviteettia:: http://www.superbikeschool.com/ Mutta hyvää oppimateriaalia hän tuottaa niin luettavaksi kuin videoinakin.
Opastajia löytyy aivan varmasti kotimaastakin kuten esimerkiksi Matin mainitsema Tage. Olen joskus ollutkin hänen vetämällään kurssilla, mutta siitä on jo 10 v. aikaa. Aprilia-kerhon ratapäivillä on muutenkin mukavaa porukkaa joten sinne vaan Guzzeja lisää paikalle !
Pilkotaanpas taas asioita tähän alle :)
Tuo harjoittelu pitäisi vasta-alkajille ehkä jakaa jotenkin erittäin selkeästi osiin, joista ensimmäinen tavoittelisi vain sitä että radalla on kotoisaa olla. Eli ensin harjoiteltaisiin ihan vain turvallista käytöstä siellä radalla eli miten ollaan varikolla, miten mennään radalle ja miten sieltä tullaan pois ja mitä tehdään jos jotain yllättävää sattuu ja mitä lippumerkit tarkoittavat. Vasta kun rata-alue ja siellä toimiminen on tuttua ja on sen verran ajeltu radalla ympyrää omaan tahtiin (varovasti) niin että suurin piirtein muistetaan ne mutkat, niin sitten ruvetaan ajo-opiskelemaan.
Toinen osio perustuisi sitten siihen, että opettaja ensin kertoilee suullisesti vähän perusteita oikeasta ajo-tekniikasta ja näyttää vaikka taululta miten ajolinjat periaatteessa menevät. Jos tätä ei edellä tuo eka vaihe niin kaikilla vaan polttelee se radalle ajamaan pääsy ja kukaan ei pysty muistamaan enää radalla mitä mistäkin mutkasta kerrottiin.
Kolmannessa osiossa sitten ajetaan radalla opastajan perässä ajolinjoja kokeillen. Tässä sitten olisi tärkeää että on homma tapahtuu harjoittelijalle sopivalla nopeudella ja mieluummin vielä niin että opastaja näyttää linjoja joltiseltaankin samantyyppisellä pyörällä kuin mitä opastettavilla on allaan. Pikkasen on paha näyttää linjoja slickseillä varustetulla rataraaserilla jos opastettavat ajavat vaikka matkapyöriin rinnastettavilla laitteilla. Näiden optimaaliset ajolinjat kun ovat siellä radalla aika erilaiset.
Neljännessä osiossa voisi sitten opastettavat ajaa jo enemmän omaan tahtiin ja kouluttavat antaisivat henk. koht. palautetta ajosta ja auttaisivat vaikka tarkistamaan että pyörän alustasäädöt ovat joltiseenkin kohdillaan tms. Tässä kohtaa viimeistään voi olla tarvetta jakaa kuskeja hieman eri ryhmiin nopeuden mukaan.
Jos karrikoi, niin monta kertaa nämä vaiheet menevät siten että 1. ja 2. vaiheeseen käytetään 5 min per vaihe ja 3. vaiheessa näytetään kilvettömällä kilpapyörällä linjoja matkapyörille. 4. vaiheessa joku ajaa sitten ulos.
Ehkä joku 1 h / 1 h / 2 h / 2 h voisi olla toimiva juttu ja se että opastajia olisi todellakin useita. Se onkin sitten jo aika työlästä että tuollaisen tapahtuman joku järjestää ja että rata saadaan varattua ja että silloin ei sada vettä ja että vakuutukset on kunnossa jne jne.
Ainakin allekirjoittanut on aina kysyessään saanut ystävällisiä apuja ja neuvoja kun radalla olen ajellut. Varmasti toimii useimmilla ratapäivillä kunhan ei ihan ekaksi mene ajelemaan sellaisena päivänä kun radalla on kisakuskien harjoituspäivä. Siellä voi tulla aluksi olo että on jotenkin tiellä jos ei ole todella paksunahkaista rotua …
Kattellaan keväällä, silloin Aprilia varmaan jo haluaa ulos tallista ja vaikka Motoparkkiin !
- JuhaV
-
Onko teillä muuten joku rataajo-vakuutus voimassa kun kiertää nopeassa vauhdissa ratoja suomessa kesän aikana tavallisella streetpyörällä vai kuluuko
rataajo-maksuun tai vuosimaksuun ?
Minkähintaisia?
Ootteko saaneet korvauksia?
MOTO GUZZI- luokka ensi kesäksi??? Kyllä Guzzit sopii rataajoille! Uusia sekä vanhoja-isompia ja pienempiä ja kyllä joka vuosi ovat olleetkin ajaamassa esim. Botniaringilla toukokuussa ja juhannuksen aikana.
-
Moi.
Liikennevakuutuksellahan tuolla pärjää. Myös kotivakuutuksesta saattaa olla hyötyä ajovarusteiden kanssa jos vahinko sattuu.
Kasko on niin tolkuttoman kallis vakuutus , että sitä ei kannata moottoripyörässä pitää jos ei ole ihan pakko.
Eivätkä vakuuttajat taida oikein olla innokkaita korvaamaan kaskosta radalla sattuneita vahinkoja??
snip>Onneks ei tartte tolla Californialla ratajuttuja miettiä... <snip
Se olisi elämäsi paras ajokoulu mikä voi pelastaa sinut tilanteessa mihin et koskaan halunnut joutua...
Pekka
-
Tottakai radalla harjoittelu on hyvä juttu ihan liikenteessä selviämistä vartenkin ja hyvää harjoitusta ihan kaikille. Ja radalla voi ajaa vaikka Helkama Raisullakin. Mutta kaveri, jolla on tuollainen ainutlaatuinen ajokki, tuskin ihan kevyen luokan pyörää on katselemassa. Kuusisataset kyykyt osaavissa käsissä lienee kuitenkin (pääasiassa) pitelemättömiä radalla.
-
No joo... Tuo ratakikkailu on kivaa kun ei ala järkeillä liikoja.
Tässä syksyllä käväsin pitkästä aikaa radalla, sportilla. Siinä kiertäessä tuli väkisinkin mieleen että ratavehkeet ja arkipyörät pitää olla erikseen. Ei noilla käyttövehkeillä uskalla vetää viimeseen asti. Minä ainakaan.
Kattelin halpoja japsikyykkiä harrastukseen mutta on niilläkin hintansa ja kun ei nuo japsinelikot oikein innosta. Siitä tuli sitten mieleen että mullahan on joutilas 1100 cali.... Siitä jalostetaan talven aikana semmonen ratarassi että. Eikä tule maailmanloppu jos se lipeää lepikkoon ;D.
-
Kattelin halpoja japsikyykkiä harrastukseen mutta on niilläkin hintansa ja kun ei nuo japsinelikot oikein innosta. Siitä tuli sitten mieleen että mullahan on joutilas 1100 cali.... Siitä jalostetaan talven aikana semmonen ratarassi että. Eikä tule maailmanloppu jos se lipeää lepikkoon ;D.
Minulta löytyy vinkkejä, mitä Calille kannattaa ratahommia silmällä pitäen tehdä ;)
Hyvä aloittelijan konsti oppia pyörän hallintaa radalla, on ajaa kokonaisia kierroksia yhdellä vaihteella, vaihtamatta ja jarruihin koskematta. Tällä uusi ratailija yleensä löytää puhtaat ja sulavat linjat. Ei keskity liikaa tekniseen suorittamiseen.
Kilvettömillä pyörillä rataa kiertäviltä kisakuskeilta on aina saanut ajo- ja säätövinkkejä. Todella mukavaa sakkia.
Vissiin mikään liikennevakuutus ei korvaa ratalippoja. Minua ei ole juuri hidastanut, pyörät on ajamista varten.
-
Minulta löytyy vinkkejä, mitä Calille kannattaa ratahommia silmällä pitäen tehdä ;)
Astinlaudat meinasin vaihtaa tappeihin. Ja satula paremmin kallisteluun sopivaksi.
Kaasarit siitä on menossa kakkoskaliin ja tilalle aattelin 40mm dellortoja. Jos joku hajapusa joskus pääsee edelle niin sitten ehkä lempparin nokkakin olisi poikaa.
Takapäässä on konin iskarit. Keulassa WP:n sisuskalut. Kelpaa mulle ainakin tällä erää.
Perä pitäis avata, alkaa tuo 300tkm vaivata. Samalla varmaan rattaat kannattaa vaihtaa 7/33.
Jonkinmoista vaimennusta vaatii pakoputkeen että kehtaa jossain edes ajaa ;)
-
Niin juuri! Ajelee aina sillälailla ettei itseään pelota, muista viis. Tulee aivan eri tuntuma mutkatieajeluun muutaman radalla tavallista vauhdikkaammin vedetyn mutkan jälkeen. Suorilla vain sen verran vauhtia, että pärjää moottorijarrutuksella. Ei siellä tarvitse heti alkaa Valentino Rossia imitoimaan. Puhumattakaan jousitusten ja luistonestojen säätelystä. Koittaa vaan löytää sopivan ryhmän, jossa joko pysyy hyvin mukana tai saa ajella yksinään ettei tarvii ohitella tai tulla ohitetuksi. TFMK:n ratapäivillä Apparalla rytmitetään 20min nopeat ja 20min hitaat. Hitaitten vuorolla on 80km/h nopeusrajoitus ja ohituskielto mutkissa.
-
No niin, löytyyhän Guzziltakin se sportti radalle!
Sehän on selvästi tuo California ;D
Jos ne ratapäivät joskus jossain pidetään olen kyllä valmis kertomaan ja näyttämään oman mielipiteeni ajolinjoista
halukkaille kunhan ajelette sellaista vauhtia, että pysyn mukana ???
Pekka
-
Guzzi ja muita 2 cyl moottoripyörien-rataajopäiviä - koska olis sopivia päiviä ? Pitää olla pari jos sataa runsaasti ensimmäinen ajopäivä .
Ehkä sopis juhannusajojen yhteydessä ringillä, kun huomaan että Cali,kin on tulossa ens kesänä radalle.
Otatko sekä LM ja Buelli mukaan.? Onko LM nopeampi radalla ,Pekka ?
Ehkä tämän aiheen aloittaja tuleekin mukaan - älä myy millper.. ?
-
Ehkä sopis juhannusajojen yhteydessä ringillä, kun huomaan että Cali,kin on tulossa ens kesänä radalle.
Otatko sekä LM ja Buelli mukaan.? Onko LM nopeampi radalla ,Pekka ?
Ehkä tämän aiheen aloittaja tuleekin mukaan - älä myy millper.. ?
Suosittelen tuota Juhannusta, vaikka lienee monille aikataulullisesti vaikea aika. Siinä on 3 päivää aikaa ajaa yhden päivän ratamaksulla ja radalla on perinteisesti ollut hyvin tilaa.
Pekan ajolinjat riittänee aika hyvin meille tavallisille kuolevaisille...
-
snip>Otatko sekä LM ja Buelli mukaan.? Onko LM nopeampi radalla ,Pekka ? <Snip
Kumpi sattuu olemaan ajokunnossa vai ei kumpikaan? Ei noista tiedä.
Jos olisi Guzzi ratapäivä sitten varmaankin LM. Nopeudesta sanon, että Buell on radalla paljon hauskempi ajaa ja kun
alustan geometria ja mitat on lainattu 250 cc RR kilpurista, en lähtisi ajamaan LM:llä ainakaan XB-Bulua vastaan.
XB12R Buellin kaltaisen pyörän kun Guzzin olisi voinut tehdä, vaikka GTO-malli MGS-01:stä kadulle.
(GTO=Gran Turismo Omologata)
Pekka