Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: Ikkala - Lokakuu 12, 2012, 20:21:37 ip
-
http://forum.guzzitech.com/forum/196/3738.html
-
Peteltä ja kyseiseltä foorumilta löytyy paljon hyödyllistä, yleensä ensimmäiseksi tee se itse ohjeet "uusiin" Guzzeihin!
T.
Jukka
Ps. Ikkalalle kiitos "avauksesta" - kannattaa seurata...
-
Onko näitä ko. periä miten ollut tarve purkaa, eli onko ollut mitään tyyppivikaa yms? Omassa Grisossa ei muuta huolta 65tkm:n jälkeen kuin öljyvuotoa stefasta, jonka vaihto on just työn alla.
-
Maalimalla lähinnä valittelevat, että olisi äänekäs. Taitavat olla uus-guzzisteja tai jotain kun panevat merkille. Toinen on tämä huohotuksen hoitaminen. Eli veden pääsy öljyyn. Ei kuitenkaan aiheuta purkuhommia.
-
Minä jo huolestuneelle gotlerille vastailinkin että ei tarvitse jännittää CARC-perän puolesta. Tosin ei kukaan niillä vielä puolta miljoonaa kilometriä ole ajanut.
Mulla Brevasta vaihdettiin perä uutena ennen kuin siinä ilmeni vikaa ja tilalle tuli perä jonkä öljyn seassa oli Molykotea.
-
Mulla Brevasta vaihdettiin perä uutena ennen kuin siinä ilmeni vikaa ja tilalle tuli perä jonkä öljyn seassa oli Molykotea.
Entäs ne perät joita ei ole vaihdettu. Unohdit kertoa miksi vaihdettiin. Jotain vikaa?
-
Kaikki ennen tiettyä valmistusnumeroa tehdyt Carc-perät vaihdettiin takaisnkutsulla. Asia on nykyisin kunnossa. Muuta eroa en huomannut kuin että siinä uudessa perässä oli Molykoteöljyt sisässä.
-
Onko näitä ko. periä miten ollut tarve purkaa, eli onko ollut mitään tyyppivikaa yms? Omassa Grisossa ei muuta huolta 65tkm:n jälkeen kuin öljyvuotoa stefasta, jonka vaihto on just työn alla.
Ei kai niissä mitään yleisvikaa ole. Jokunen noita pyöränlaakerin virkaa tekeviä laakereita on vissiin pettäny ja just noita stefan vuotoja. Se laakerikin on mun käsittääkseni aika ronskisti mitoitettu että pitäisi jollainlailla kestääkkin. Kovillahan se kyllä on tuommosessa ykspuolisessa haarukassa.
Ton huohotus-systeemin meinaan talvella muuttaa siten ettei vesi enää pääsisi perään. Jonkunmoinen letkuhässäkkä siihen pitää laittaa. Toi stucchiluigin huggerikin taitaa vaan pahentaa tuota vesihommaa. Näyttää uittavan aika lailla siihen huohottimen lähelle.
Kertaalleen olen vettä peräöljyn seasta löytänyt eli ei se sinne nyt kovin helpolla kuitenkaan pääse. Kesällä ajeltiin pohjoisesta tuhannen kilometrin siirtymä kotia kaatosateessa ja sen jälkeen oli öljyt valkoisena.
-
.... öljyvuotoa stefasta, jonka vaihto on just työn alla.
Onhan sulla muuten se suojapelli paikallaan sielä vanteen ja perän välissä?
http://www.stein-dinse.biz/bilder/auto/breite_800/303032393033.gif osa 10
-
Joo-o, en varsinaisesti huolissani ole ollut tuosta perästä. Ikkalan liittämä kuvasarja on kyllä hyvä! Huohotin on minullakin (siis pyörässä) tukkeutunut ja osaltaan öljyvuotoa aiheuttanut. Ostin kesällä oman huohottimen tilalle koemielessä tavallisen rasvanipan ja puoli metriä kirkasta letkua. Porasin nipan tyhjäksi ja letku sitten siihen kiinni ja letkun pää roikkuu sitten tuolla vaihdelaatikon takana. Nyt ainakin tämän kesän jälkeen ei ollut yhtään vettä peräöljyn seassa. Ja laakeri on tosiaan mallia tukeva.
-
No ei äkkisestään muistu mieleen tuollaista peltiä. Sanoisin, ettei ole... mistä sinä näitä hyviä kuvia kaivelet :o??
-
Netistähän näitä... stein dinsellä on ainakin hyvät kuvat ja sivut.
Tuossa vielä siitä suojapellistä kuva: http://www.stein-dinse.biz/images/product_images/popup_images/mg977056.jpg
Siitä vain tuli mieleen että minä ainakin olen hyvä unohtamaan tuon pellinpalan. Pari kertaa olen vanteen saanu paikalleen ja vasta sitten löytäny tuon lärpäkkeen pyörän viereltä.... Ja jos se sattuu jäädä vanteeseen kiinni kun menet rengasliikkeeseen niin melko varmasti jää sille tielle.
Joku hatara muistikuva tuosta pellistä olisi ettei sitä ihan alkupään CARC malleissa olisi ollutkaan vaan lisätty jälkikäteen. Mutta en ole mitenkään varma tuosta.
-
Hyvä kun muistutitte.
Se pellikiekko pyörän ja perän väliin tuli sen uudemman perävaihteen mukana.
-
No niin, kävin oikein taskulampun kanssa tallissa tutkimassa, ettei ko. pelti ole vanteessa kiinni. Ei ollut, enkä ole koko härpäkettä nähnytkään, vuosimalli siis 2006, tehty tietysti 2005, voisi olettaa. Tuo pelti ei mitään vuotoa varmaan estä, on kai enämpi stefan suoja? Pitänee kuitenkin tilata, ei siitä haittaakaan liene.
-
Huohotuksesta:
http://wildguzzi.com/forum/index.php?topic=55621.0 (http://wildguzzi.com/forum/index.php?topic=55621.0)
-
Nätin näköinen säätö oli kaverilla letkun suhteen mutta jutusta ei selvinnyt minne hän laittoi suuntaisventtiilin joka tyypillisesti huohottimissa piilee.
Huohottimen tehtävänä on pitää perävaihteen sisäinen paine vähintään samana kuin ulkoinen paine tai mieluimmin hieman alempana. Auttaa mm tiivisteiden kestävyyteen.
Toinen asia letkussa on että se helposti itse aiheuttaa kondensiota ja vesi valuu sitä myöten perän suuntaan...
-
CARC:n valmistusprossein koneistus hommat on ilmeisesti hanskassa, kun ainakaan tuohon saakka puretussa
perässä ei näy ainuttakaan säätölevyä? Voihan niitä tosin vielä löytyä jos purkamisen joutuu
tekemään loppuun saakka. Valmistustoleransseja kuitenkin esiintyy ja se aiheuttanee ylimääräisiä
ääniä joissakin tapauksissa.
Aika suolainen on kokomurikan hinta. Siinä vaiheessa kun sen tunnit tulevat täyteen on koko pyörän
hinta siinä mallissa, että perä maksaa yli puolet pyörän arvosta. Toivokaamme sen olevan kestävä.
Stein-Dinsen hinta n. €3000.
Pekka
-
http://forum.guzzitech.com/forum/topic?f=196&t=3738
Nyt näitä linkin vinkkejä sai sitten kokeilla ja noinhan se aukee nätysti.
Oli proppu sen näkönen että pakko oli ottaa auki. Bemari opetti miltä perän magneettiproppu EI saa näyttää. Jotain hyvää oli siinäkin vehkeessä.
Vaan eipä ollukkaan tuo iso laakeri viallinen niinkun epäilin vaan tuo pieni. (Onneksi, tuosta isommasta pyytivät 225eur tuossa kylällä.) Muuta vikaa en usko olevan, nätisti pyörii eikä kuumene. Hampaat näyttää hyvältä.
Tuo pieni laakeri on sama kun esim calin gardaaninivelen tukilaakeri. Paitsi että tuo carc- laakeri on C3. Mitäköhän varten? Eikös se ole enempi jonnekkin sähkömoottoreihin tarkoitettu? Semmonen tukilaakeri vaan olis mulla hyllyssä, siis tavallinen, ei c3. Voiskohan sen laittaa kiinni vai mennäänkö mettään pahasti?
Stefaa mulla ei tietty ollu mutta vanha saa nyt luvan vielä pitää.
-
Se isompa laakeri. BMW on käyttäny samaa laakeria.
-
Eikös C3 ole sitä samaa väljyyttä kuin kampiakseleissa käytettävä. Eli tuossa varmaan kuormankantamisen ja lämpökäyttäymisympäristön takia.
-
Voipi olla tuossa paikassa tavallisessa laakerissa liian pieni käyntivälys. Tosin ihmettelen sitä itsekin sillä toisaalta sen toimintaolosuhteet ovat varsin hyvät öljykylvyn sisällä. Melkoinen kuormahan noille tulee ja sen perusteeella vois ajatella että perä lämpeää niin paljon että iso välys olisi puolusteltavissa. Toisaalta meillä on täällä pohjolassa melko viileä ilmasto....
-
Ei tuolla perävaihteessa ole merkitystä, onko keli 10 plussalla vai 30. Se on siinä perän lämmönvaihteluvälissä pikkuero.
-
Toisaalta mulla ei ole perä lämmennyt kuin oikein yrittämällä niin että ei kättä kärsi. Toisaalta ei ole vesi kiehunut peräkotelon päällä. Että ei se paljon lämpene jos lämpö pysyy alle 100 asteessa.
-
Hain nyt semmosen ceekolmosen kun kerran alkuperäinenkin oli.
Stefa pitää. Koppa ei tihku. Remppa kustanti 16e + öljy. Pitää seurailla tiheemmällä öljynvaihtovälillä tuleeko sitä moskaa vielä vai loppuko.
-
Tuli sitten hintoihinsa. Jotkut epäilevät halvan remontin laatua.
Lisää nyt ainakin vakuutuksen hinta ajamattomilta päiviltä, työn hinta kun et liene ollenkaan halpa mekaanikko, työvälineiden kuoletusarvo, osien hakuun kulunut aika ja kulut, netissä asian ihmettelemiseen kulunut aika, jne. Eipä taida satanen riittää....
-
Metritavaralaakeri ei yleensä kallis investointi ole. Oman porakaivopumpun uusiminen olisi maksanut pari tonnia ja työt. Itse vaihdoin hajonneet laakerit, taisi maksaa 17 euroa..
-
Hain nyt semmosen ceekolmosen kun kerran alkuperäinenkin oli.
Stefa pitää. Koppa ei tihku. Remppa kustanti 16e + öljy. Pitää seurailla tiheemmällä öljynvaihtovälillä tuleeko sitä moskaa vielä vai loppuko.
Niin laitokko koppien väliin mitää tiiviste ainetta? Omassa ku hikoilee noista koppien "raoista".
T: Mikko
-
Joo, sitä perinteistä punaista tiivisteliimaa. Sitten ku koppa oli jo kasassa niin muistin että olis mulla ollu parempaakin mössöä jota hain vaihteistoa varten talvella.
-
Metritavaralaakeri ei yleensä kallis investointi ole. Oman porakaivopumpun uusiminen olisi maksanut pari tonnia ja työt. Itse vaihdoin hajonneet laakerit, taisi maksaa 17 euroa..
Taitaa ihan hyvän työpalkan saada tuossa hommassa, täytyypä pitää mielessä kun meilläkin tuollainen pumppu on. Jottei mene täysin OT:ksi niin tuohon omaan pyörääni tilasin pyöränlaakerit, hintaan 37 euroa (4 kpl). Ja valitsin vielä kalliimmat vaihtoehdot (SKF).
-
Hikoilusta osien tiivistepintojen välistä, jos ei sitten tippumalla tule, ei tarvitse olla huolissaan. Rakenteet sen verran elävät että väistämättä öljy tekee pölyn kera lievää "mustumista" saumojen tietämiin. Lähtee pesuaineella pois. Sen takia ei kannata toimenpiteisiin ryhtyä.
-
Onkos tuo perämalli ihan vaan liimaten kasattu? Eli sen verran moderni laitos?
-
Vai onko tiivisteliimat nykyään niin sopivia tarkoitukseensa, että tiivisteen voi rauhallisin mielin jättää tarpeettomana pois esim. öljypohjasta tai vaihdelaatikosta?
-
Tiivistettä ei perän puoliskojen välissä ole jos sitä tarkoitat. Samoin vaihdelootan puolikkaat selviää ilman tiivistettä.
Aika suolainen on kokomurikan hinta. Siinä vaiheessa kun sen tunnit tulevat täyteen on koko pyörän
hinta siinä mallissa, että perä maksaa yli puolet pyörän arvosta. Toivokaamme sen olevan kestävä.
Stein-Dinsen hinta n. €3000.
Pekka
Näimpä. Ja myynnissä on vain kokonaisia periä. Rattaita yms ei saa varaosana. Näitä kahta laakeria vaan mitkä nyt kyllä saa ihan tavan laakerikaupastakin.
-
Moskaa oli propussa entiseen malliin eli uudestaan auki.
Nyt huomasin että tuo aksila heiluu kun hullun mulkku.
-
Tuo päällyshässäkkä irti ja alta paljastuu tämmönen näky. Tuo mutteri on löyhällä, ei ihme että aksila pääsee heilumaan.
-
Tuo lukkosokkasysteemi on antanut periksi ja mutteri löystynyt.
Kartiolaakerit tuntuu olevan vielä kunnossa. Toivottavasti rattaat ei ehtineet ottaa kovan paljoa itteensä, hammaskosketukset on mahtaneet olla paljonkin persiillään ja sieltä se metallimoska on luultavasti peräisin.
Missään ei ole kiristysmomenttia tuolle mutterille. Ehkä siksi ettei guzzin mielestä tuota koskaan pureta vaan ostetaan koko 3000-4000 euron perä.
Pitääköhän tässä seuraavaksi vaihtaa johonkin huolettomaan ketju- tai remmivetoiseen mopoon.
-
Pitääköhän tässä seuraavaksi vaihtaa johonkin huolettomaan remmivetoiseen mopoon.
Kokeile ::) ::) ::)
-
Nyt vasta katselin nuo kuvat ajatuksella. HUH HUH!! :o Taisit vielä selvitä suurelta katastrofilta. Voi toki olla väljäkin, mutta minkäs teet. Aika jännän näköinen lukitusrikka. Ei ihan tuon näköistä ole vastaan pyörinyt. Saisko tuossa toimimaan sellaisen yhtenäisen peltirikan? Mistä siis naputellaan (tässä tapauksessa nostetaan) mutterin koloon jonkinlainen kyhmy. Käytännössä pitää olla jonkinasteinen asennusvirhe tai materiaalimoka tuossa lukkorikassa, kun on noin katkennut. Eihän siihen oikeasti tule mitään vääntävää voimaa, kun on asennettu oikein. Ja pelkkä mutterin paino ei riitä sarvea katkaisemaan.
-
Jonkinlainen lukitusprikka sinne pitää löytää. Katotaan nyt mitä kylältä löytyy. Ettei sitä tarvisi sentäs hitsata kiinni...
En tiiä mikä sen päälle on voinut käydä. Eikä tämä ole edes eka kerta kun tuo mutteri löystyy jos ameriikan foorumeita on uskominen. Tulee vaan mieleen että monessakohan carc perässä tuo on löyhällä.
Magneettiproppu muuten on maailma parhaita keksintöjä. Tuuria oli kun satuin vaihtamaan peräöljyt muuten vaan vaikka edellisillä oli ajettu vasta 3000km. Jos olis sen virallisen 10tkm vaihtovälin ajanu niin paskaksihan tuo olis kerenny mennä. Ei nimittäin varootellu päällepäin mitenkään.
-
Pinionin mutterin momentti lienee jotain 200Nm? Käyköhän tässä helposti niin että,
lukkoprikka menee rikki jo mutteria kiristettäessä ja vaurioituneena/ pehmeästä
materiaalista valmistettuna, käytössä muokkautuu ja mutteri sitten aukeaa.
Tuollaisia sakaramallisia lukkolevyjä taitaa olla laakerikaupoissa, samoin
muttereita.
Miten jos jättäisi koko lukkoprikan pois ja uskoisi kierrelukitteen pitävyyteen.
Pekka
edit. Lue ketjua eteenpäin, mutteria ei kiristetä momenttiin! :o
-
Eikös tuollaisen lukitusrenkaan idea ole, että rengas ikään kuin lukittuu ensin johonkin kohtaan ja sen sakaralla taas lukitaan tuo iso mutteri? Jos tuo lukitusrengas pääsee mutterin alla pyörimään vapaasti, niin eihän se sakara estä mutterin pyörimistä. Onkos tuo järjestys rengas-mutteri oikein vai pitäiskös olla päinvastoin ja rengas lukittais akselissa olevaan koloon ( näkyy kuvassakin )? Ja rengas pysyy paikallaan ( ei nouse akselin suuntaisesti ) kuorella tms.
Periaatteessahan mitään voimia ei tuollaiseen asetelmaan pitäis tulla, joten epäilisin vahvasti Luigi Macaronin erhettä...
Tai mistäpä minä tiedän... Kun koulukin meni huonosti...enkä missään pärjännyt, niin pääsi itten vesivaltiolle töihin...
-
GuzziTecin sivuilta lainaus pinionin momenttiin liittyen:
As long as the locking tang is bent up on the lock washer that goes behind the peg-nut leave it alone for pity's sake! There is no specified torque but the CARC pinion does NOTuse a spacer or shims between the two bearings. they are just lightly pre-loaded and then the nut is secured with the tab-washer. Over torquing will lad to bearing failure, under torquing will lead to play in the pinion and the gears will flog out!!! If it looks OK? Leave it alone.. The peg nut is inidentally identical to the ones used to hold the crank sprocket for the camchain on on Bosch alternator equipped Tonti's! Same lock washer too!
-
No jos on noin tehty ettei ole väliholkkia laakereilla niin lukkolevyhän siihen täytyy laittaa.
Eikä mitään kiristystä saa tehdä muuten kuin sormilla.
Koko paketti on silloin kasassa sen lukkolevyn varassa.
Onhan tällainen rakenne ollut ja on kuorma-autonkin vetoakselin napojen kiinnityksessä.
Käytäntö on osoittanut että vaatii jatkuvaa säätöä ettei laakerivälys kasvaisi liian suureksi.
Ei ole napa-paripyöräpaketteja karkaillut mutta jatkuva huollon tarve ja tiivistevauriot johtivat lopulta
rakenteen muuttamiseen normaaliksi. Väliholkit käytössä nyt.
Vaikuttaa CARC peränkin osalta rakenteelta mikä vaatii tarkkailua/säätöä. Kummallista, lienee
valmistuskustannus kysymys.
Saako modattua väliholkille?
Pekka
-
Löytyyhän näitä lukitusprikkoja naapurin laakerikaupasta. Vaikka guzzin varaosalistan mukaan tuommosta ei pyörässä edes ole.... otin seuraavaakin kertaa varten valmiiksi, ne kun on euron/kpl.
Josko taas kasataan ja kokeillaan. Laitan mutterin hellästi kiinni ja vielä liiman kanssa niin eikö perhana jo pysy.
Kiitoksia Pekalle tiedoista. Se vaan että uskallankohan mä tuolla enää ajaa... ::)
-
Mutterin laitoin niin kireelle kun sormin ilman työkaluja sai. Sitten seuraavaan kohtaan missä lukitusprikka ja mutterin ura kohtaa löin "ryssänmeisselillä" (siis ihan vähän vaan). Aika näyttää onko sopiva kireys.
Noin sadan kilometrin testilenkin jälkeen laskin "huuhteluöljyt" pois ja proppu oli hyvinkin puhdas! Ehkä tämä nyt oli tässä, ainakin tällä erää.
Lämpimästi suosittelen kaikkia CARC peräisillä pyörillä ajavia tarkistamaan tuon pinionin mutterin tilanteen. Se ei kauaa vie ja motivaattorina voi pitää perän älytöntä hintaa. Tarkistamista varten perää ei tarvi mitenkään purkaa, riittää kun ottaa irti. Samalla tulee katsottua onko gardaanitunnelissa eli takahaarukassa vettä. Työkaluiksi riittää 13 ja 17 milliset avaimet. Renkaan irrotukseen 17mm hylsy.
Perän irrotus on helppo, takapyörä ilmaan ja irti->takajarru irti-> perän reaktiotanko irti perästä-> perän pultit irti takahaarukasta ja siinäpä se. Perä näyttää siinä vaiheessa tummoselta kun kuvassa. Koko keksintö liikkuu keltaisten nuolten mukaan ylös-alas, se on koko CARC:n idea ja normaalia. Sivuttain ei saa liikkua. Jos pelkkä aksila tuola keskellä, punaiset nuolet, liikkuu yhtään mihinkään tuola keskellä heiluteltaessa niin jotain vikaa on. Tehtaan jäljiltä mutterissa ja lukkosokassa on vihreät maalimerkinnät. Ne näkee tuonne keskelle jos tarkasti katsoo. Jos ovat kohdakkain niin hyvä, jos ei niin.... Tuossa kuvassa näkyy kultatussilla tehty merkintä, tein sinne uudet (sininen ympyrä). Mutteria voi myös kokeilla pyöräyttää kapealla ruuvarilla, vihreä rinkula.
Näin alkuvaiheessa ainakaan tuota mutterin läystymistä ei päälepäin huomaa yhtään mitenkään. Ei äänestä eikä perän lämmöstä. Jos huomaa niin taitaa olla jo myöhäistä.
-
Ajatus oli tehdä vaan pikainen öljynvaihto. Tavaksi on tullut tarkistaa pinionin mutterin kireys aina samalla. Ja löyhällähän se pirulainen oli. Laitoin nyt taas jonkinmoiseen kevyeen arvausmomenttiin, katotaan porsiiko laakerit vai tuliko perälle lisäaikaa. Paska systeemi joka tapauksessa.
-
Viestin innoittamana käytin Brevan perää irti ja tarkistin akselin tiukkuuden. Oli vain runsaan puolen tunnin homma eikä välystä löytynyt. Jotenkin tuntuisi, että aiheesta olisi täälläkin enemmän keskustelua jos laakerin löystyminen olisi kovin tavallista. Vastaavanlaisia laakerointeja pyörii maailmalla monenlaisissa vekuttumissa joten suunnitteluvirheestä ei ole kysymys. On saattanut tehtaalla jäädä laakeri löysälle ja siitä seurauksena vierintäradat ja rullat ovat voineet kulua väärään muotoon, jolloin kuluminen jatkuu kun siellä pinnat kiristämisen jälkeen hakee uutta kosketusrataa.
-
No huh. Raportoidaan täältäkin, että viime kesänä kardaanirempan yhteydessä ei havaittu tuossa väljyyttä. Koska sen jälkeen ajeltu vaan muutama tuhat niin menköön seuraavaan öljynvaihtoon. Se on tietty hankalaa kun näemmä "prosessi" voi alkaa milloin tahansa :o Tuolla nyt ajettu jotain 45 thkm. Ei ole kiva jos tuota pitää miettiä yhtä usein kuin ketjuvetoisen voitelua.
-
Perän olen kerran irrottanut katsoakseni kardaanin ja kardaanitunnelin kunnon. Samalla kunnostin perän sisäisen kumihaitarin kiinnityspannan.
Jokin tässä asiassa hämmentää. Tunne on että kaikki ei ole kohdallaan Ikkalan pyörässä mutta asia selvinnee itselle vasta kun kyseisen paikan itse tekee. Kun en tiedä niin en kykene neuvomaankaan.
-
Nyt oli lukkolevy vielä ehjä ja mutteri pääsi liikkumaan vain juuri sen verran kun lukitus salli. Eli mutteri ei ollut päässyt auki vaan laakerit oli "menneet edellä". Aksila ei vielä kletaannut yhtään. Lukituslevy oli kyllä jo saanut turpiinsa sen verran että kohta olisi pyörinyt mutterin kanssa yhdessä irti.
+80tkm tuossa oli mittarissa kun ensikertaa mutteri oli löyhällä. Nyt vähän päälle satku.
Yöllä kun asiaa päässäni pyöritin niin tuli pelko persiiseen että meniköhän se mutteri kuitenkin liian kireelle... taidan tehdä uusintakiristyksen tänään.
-
Aksila ei vielä kletaannut yhtään
Nyt tuli sellanen termi että piti kilauttaa kaverille ja kysyä miten se sanotaan karjalaksi. Jos mainittu mutteri on löysällä, aksila siis kletajaa. Liikkuu, heiluu, klappia ? Päittäin tässä tapauksessa ?
-
Aksila ei vielä kletaannut yhtään
Nyt tuli sellanen termi että piti kilauttaa kaverille ja kysyä miten se sanotaan karjalaksi. Jos mainittu mutteri on löysällä, aksila siis kletajaa. Liikkuu, heiluu, klappia ? Päittäin tässä tapauksessa ?
Kletajaa eli heiluu tai liikkuu tai miten nyt vaan. ;D Sun pitää vielä jatkaa kielikylpyä tääläpäin vai tuliko se rojekti jo valmiiksi?
-
Miten tuo voi löystyä, jos mutikka on kireällä ja lukitusrikka väännettynä? Pakko olla joku muukin vika tuolla murikassa.
-
Vika on se että laakereiden välissä ei ole holkkia...
Jos huonosti käy,
http://www.mopart.de/public/catalog_xmlxslproducts.aspx?art=viewproduct&suid=3834&zid=5df8e53b-c8aa-4706-b4fd-f5804ca9327b&productid=51254442
-
Kartiorullalaakerit asennetaan tavallisesti juuri noin, ilman väliholkkia. Laakerin kireys säädetään akselimutterista kuten esim. auton pyöränlaakeri sakaramutterista. Väliholkki on ehdottoman tarpeellinen silloin kun laakerointi on tehty esim. urakuulalaakereilla, jollon laakereiden välimatka säätyy väliholkin leveyden mukaan, periaatteessa akselimutterin kiristysmomentista riippumatta. Vanhan liiton Guzzin perässä on kartiorullalaakereilla väliholkki ja siinä shimmilevyjä, jolloin laakeria pystyy kiristämään shimmejä poistamalla ja vetämällä mutteri momenttiin. Molemmilla menetelmillä laakeri voidaan kiristää välyksettömäksi, mutta niin, ettei se ahdista. Tuo ruuvikiristeinen laakerikokoonpano on varmistetava sopivalla menetelmällä, esim. autojen pyöränmuttereissa käytetään yleensä akselin läpi asetettua haarasokkaa. Normaali käytössä kiinnitysmutteriin ei tule mainittavasti avaavaa tai kiristävää momenttia, joten sakara-aluslevy selviytyy tehtävästä varsin mainiosti edellyttäen että sakara-aluslevyn akselin uraan tuleva lukitusliuska on jämti akselissa olevaan kiilauraan.
-
Kartiorullalaakerit asennetaan tavallisesti juuri noin, ilman väliholkkia.
Paitsi autojen perissä juuri vastaavassa kohdassa on poikkeuksetta holkki. Joko niin että laakerivälys (perissä esijännitys) säädetään shimmilevyillä tai sitten holkki on ns. krymppiholkki, joka puristuu oikean pituiseksi kun mutteri vedetään kiinni.
-
Juu, tuo vanhan liiton Guzzin perä on juuri tuota tyyppiä. Siinä on tietenkin sekin näkökohta, että pinioni pitää periaatteessa ja käytännössä shimmata oikeaan etäisyyteen että hampaan kyljen kosketuskuvio on oikeanlainen, joten shimmaus on perän kokoonpanon yksi työvaihe. Sekin etu on, että pinioniakseli ei pääse pyörähtämään laakerin sisällä missään tilanteessa, jolloin sovite ei voi kulahtaa. Carc- perän fiosofia on todennäköisesti sellainen, että laakeripesien toleranssit, samoin kuin perän hammaspyörien toleranssit on sovitettu siten, että kokoonpano käy ilman shimmejä tai shimmaamalla ainoastaan pinionipyörän puolen laakeri. Perän laakereiden kestoikä on teoriassa niin pitkä, ettei välysten säätöön ilmene tarvetta pyörän teknillisen käyttöiän aikana. Käytännössä näin ei aina tapahdu. Myös hammaspyörien geometriassa on saattanut tapahtua sellaista kehitystä, että hammaskosketus pysyy hyvänä pienestä laakerikulumasta huolimatta.
-
Viidentonnin välitarkastus. Perässä kaikki oli ok. Proppukin suurinpiirtein puhdas. On se kumma kapine. Nyt alkaa hirvittää se perän iso laakeri. Menee vaihtoon enstalvena.
Ettei nyt turhaan pyörää kattoon nostettu niin löytyipä etujarruista yksi jumittanut mäntä... Sinnekkin on justiin kaikki uusittu, levyt ja palat, kokolailla vuosi sitten.
-
Ajattelin vaihtaa tuon perän ison laakerin. Ettei käy kun entiselle pemarikuskille... +110tkm kumminkin jo takana, stefakin on vielä alkuperäinen.
Hintoja selvittelin. Laakerin numero on 61917 c3 ( 85x120x18). Hintahaarukka tämän päivän seulonnalla 280-64,70€. Aika kovat erot.... toi halvin on kyllä joku ihme merkki, en siihen sekaannu. Kallein guzzin pussissa. ( Heinolta en kysyny.) Dinselläkin hinta 189. Kylän laakerikaupassa +200.
BMW on käyttäny vanhemmissa perissä samaa laakeria joten marssin kylän BMW marmoritiskille. Yllätys oli melkoinen, hinta alle 90€ ja kovasti lupailivat että on merkkilaakeri, SKF tai FAG. Joten tilasin sen. Sportti saa varmaan näppyjä jos huomaa mistä pussista laakeri otetaan.
Tuota voisi joskus kokeilla mitä ko laakeri kustantaa Heinolla Guzzin vs BMW:n varaosanumerolla kun molempia kerran myyvät.
Nykyisessä laakerissa on muuten 17 kuulaa. Netti tiesi kertoa että pemarin käyttämissä laakereissa on joskus ollut sama määrä mutta nykyään 19 palloa. Johtuen siitä ettei 17 kuulainen kestä. Saapi nähdä montako uudessa on.
-
Hyvä paikka kysellä laakereita on täällä Kokkolassa Kentso..
Mr
-
Laakereiden hinnoissa on eroa. Tovin aikaa sitten etsin erästä vaikeankokoista,
tuumamittaista laakeria kotikylän laakerikaupoista. Ei ollut hyllytavaraa missään,
tilaamalla olisi saanut. Ns. merkkilaakerin hintaan €38/kpl tai kiinalaisia hintaan €1/kpl.
Montako laitetaan?
-
Nykyisessä laakerissa on muuten 17 kuulaa. Netti tiesi kertoa että pemarin käyttämissä laakereissa on joskus ollut sama määrä mutta nykyään 19 palloa. Johtuen siitä ettei 17 kuulainen kestä. Saapi nähdä montako uudessa on.
On 19 pallukkaa ja merkki on kuin onkinkin FAG. (Kuvassa pemarin varaosanumero jos joku tarvii)
Enää ei tarvisi kun jaksaa vaihtaa... joku harrikanraato on vaan just ruuvauspaikalla >:(
-
Tää on tärkeä tieto CARC-omistajille. Yksi kuula pelastaa.
Kyseinen laakeri kantaa pyörän takapään painon kokonaan sillä takapyörässä ei ole muita laakereita lainkaan. Paikka on siis tavallaan kriittinen mutta tehty järeästi kuten laakerin koosta voi päätellä. Sitä en osaa suoralta kädeltä arvioida paljonko itse voiman siirtäminen eli vetopyöräparin aiheuttama aksiaalikuormitus rasittaa kyseista urakuulalaakeria.
Vanhassa kaksiaisessa peräratkaisussa takapyörän laakerit ottavat vastaan kaiken tiestä ja pyörästä laakerointiin johtuva kuormituksen ja iso perän laakeri ottaa vastaan vain hammaspyöräparin luoman aksiaalikuorman.
Vaikka hammaspyöräkuormaa ei huomioitaisi niin CARC-perän laakerilla on huomattavasti kovempi homma kuin perinneperän laakeroinnilla. Toki se perän neulalaakerikin jotain perän akselin vipuvarren mittaista kuormaa joutuu kantamaan mutta isohkolle neulalaakerille se on kevyttä kauraa mutta on kuitenkin välttämätön pitämään akselin suunnassaan ja kohdistamaan säteettäiskuorman kuulalaakerille. Siis takapyörän aksiaalikuormituksen lisäksi. Neulalaakeri kantaa vain vähäistä säteettäiskuormaa eikä aksiaalikuormaa grammaakaan.
-
Tuon kokoisen laakerin dynaaminen kantavuus on luokkaa 2500 kp. Jos taka-akselin kuormitus lastattuna olisi vaikkapa 300 kp, tulisi odotettavissa olevaksi kestoiäksi (2500/300) potenssiin kolme = 588 miljoonaa kierrosta, eli yli miljoona kilometriä.
Laakerikuormituksessa täytyy määräävä rooli olla hammaskosketuksen aiheuttamassa aksiaalikompomentissa. Tasaisessa 120 km/h vauhdissa 20 asteen kylkikulmalla aksiaalikomponentiksi tulee vain noin 60 kp, mutta kiihdytyksessä se tietenkin kasvaa moninkertaiseksi, jolloin sillä alkaa olla oikeaa merkitystä. Myös spiraalipyörän työnnöstä tulee laakerikuormaa. Se on kai vähän kaikaissa komponenteissa sama juttu, että kestoikä riippuu pääasiallisesti siitä, miten kovaa konetta käsketään.
Jos Samin laakerissa on numero näkyvissä, niin kerro mikä se on, niin katsotaan FAG:n luettelosta tarkemmin nuo kantavuusasiat.
-
Jos Samin laakerissa on numero näkyvissä, niin kerro mikä se on, niin katsotaan FAG:n luettelosta tarkemmin nuo kantavuusasiat.
Onhan tässä numeroita näkösällä, tässä koko litania mitä kyljessä näkyy: FAG 61917-H79-C3 Germany L065 0200
-
Minun vanha uskollinen kataloogini ei tuntenut noin uutta laakerityyppiä, mutta se on riittävän lähellä 6017:aa, joten heitin hiharavistuksella dynaamisen kantavuuden 25500 N:n kohdalle.
Sitten aletaan tekemään arvailua:
Tasaista nopeutta 120 kmph = 33m/s ja tuulenpaine sekä vierimisvastus yhteensä 445 N. Tehontarpeeksi tulee sillon 15 kW.
Takanavassa on silloin vääntömomenttia 126 Nm ja kun se välittyy hammaspyörien kautta takapyörään, tulee hampaan pystyvoimaksi noin 1970 N. Pystyvoimasta aiheutuu taaksepäin suuntautuva pinionin voima 790 N ja poikittainen, laakeria aksiaalisesti kuormittava voima 840 N.
Otaksutaan pyörän omasta painosta taka-akselille tulevan 1240N, kuljettajan painosta 800 N, matkustajan painosta 600 N ja matkatavaroista 200N. Tuulenpaine siirtää taka-akselille pystyvoimaa noin 350 N.
Yhteensä takapyörän akseli painaa maata kohden silloin noin 3200 N:n voimalla.
Koska laakeri ei ole takapyörän keskilinjalla ja kuulalaakerin ja neulalaakerin välimatka on noin 100 mm, pitää tuo massoista ja tuulenpaineesta tuleva voima kertoa 1.75:llä, jollon saadaan 5600 N.
Perävaihteen hammasvoima on vastakkaismerkkinen massojen aiheuttamalle voimalle, joten nettovaikutukseksi jää silloin 5600N - 1970 = 3630 N. Kun pystykuorman kanssa lasketaan yhteen pyörän pituusakselin suuntainen ruuvipyörän voima, saadaan summaksi noin 3700 N.
Sitten aletaan laskemaan: Laakeria kuormittava aksiaalikomponetti on noin 3% dynaamisesta kantavuudesta, josta nähdään, ettei aksiaalikomponentti dominoi odotettavissa olevaa kestoikää, ts. ei vaikuta merkittävästi.
Saadaan: N = (25500/3700) potensiin 3, joka on 327 miljoonaa kierrosta, eli 570 000 km.
Laakerikuorma menee jännästi niin päin, että kun kiihdytetään, niin hammasvoimat keventävät massasta aiheutuvaa pystykuormaa, ilman matkustajaa kiihdyttäessä napa todennäköisesti painaa laakeria alakuolokohtaan. Aksiaalivomista ei tule voimakkaasti kestoikää alentavia komponentteja vaikka kuskilla olisi ranne herkällä.
Tuota samaa 61917 laakerityyppiä käytetään laajasti eräässä Baierilaisessa kardaanivetoisessa pyörässä ja heikäläisten keskusteluissa on nähty suosituksia vaihtaa tuo laakeri 100 000 välein????? Kysymyksessä voi olla tyypillinen vyö-ja henkselit -varmistelu tai sitten ihan kokemusperäinen tieto laakerivaurioista. Klubiaskin kanteen laskettuna laakeri ei ole mitenkään alimitoitettu, joskaan ei ikuinenkaan. On mahdollisuuksien rajoissa, että tuolle laakerille pystyy käymään niinkuin itselleni joitakin vuosia sitten, että kuulanpitimet meni epäkuntoon ja laakeri purkautui kävelyvauhdissa.
-
Tuota samaa 61917 laakerityyppiä käytetään laajasti eräässä Baierilaisessa kardaanivetoisessa pyörässä ja heikäläisten keskusteluissa on nähty suosituksia vaihtaa tuo laakeri 100 000 välein?????
Olipa laskuhommia, en ala väittää vastaan.
Mulla se laakeri pirahti pemarissa noin 125tkm mittarissa. Kyllä se bmw:n tapauksessa varmaan on ihan hyvä vaihtaa satkun välein, LT sohvassa kuulemma 50tkm välein. Kevyissä mopoissa kestää, painavissa ei, kuulemma. Mutta tuollahan ei ole mitään tekoa Guzzin perän kanssa, sama laakeri voi CARC perässä mennä sen 1/2 miljoonaa helposti. On se sen verran paremmin tehty keksintö vaikka sama laakeri sattuu olla ;D
-
En ole tutkinut Bayerilaisen perän mittoja, mutta takapyörän laakereiden keskinäisellä etäisyydellä, siis kuulalaakerin ja akselin toista päätä kantavan neulalaakerin välisellä etäisyydellä on todella iso vaikutus omasta painosta tulevaan laakerikuormitukseen. Ne kun toimii tavallaan vivun kiinnityspisteinä. Sen vivun toisen pään tukena on neulalaakeri, keskellä kuulalaakeri ja toisessa päässä takapyörä. Jos nuo laakerit on kovin lähellä tosiaan ja etäällä renkaan keskilinjasta, kasvaa laakerivoima nopeasti.
-
Pemarin osat meni kutsiin kun tyhjää vaan.
Eipä se vanhakaan laakeri miksikään ollu menny. Ehkä vähän enempi rahisi kun tämä uusi. Mutta turha tuon kanssa on näköjään jännittää ja pelkästään varmuuden vuoksi vaihtaa.
-
Rahisiko vanha kuorman alla?
-
Ei sieltä mitään kuulunu. Sitten vasta kun irtonaista pyöritteli oli hiven "kihinää". Emmä sitä muuten olisi vaihtanu mutta kun on jääny pemarista kammo noita kohtaan. Mutta nyt se vaiva on selätetty.