Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: motomatti - Syyskuu 21, 2012, 22:39:58 ip
-
Kävin tekemässä hankinnan. California 3 reilun parinkymmenen vuoden takaa vaimolle käyttöpyöräksi.
http://www.motomatti.fi/2012/09/syntymapaivahankinta-california-3.html
Onhan se jo vähän maailmaa nähnyt mutta kyllä siitä hyvä vielä tulee hellällä huolenpidolla, siis Californiasta.
-
olisin onnitellut suoraan blogiin- mutta vaatii salasanoja ja ties mitä -
hieno guzzi sai uuden kodin -onnittelut sekä syntymäpäivän että m-pyörän hankinnan johdosta.
onko moottori huippukunnossa? muuten alkuperäiskunnossa?
Oliko paljon merkintöjä huoltokirjassa(jos oli).?
guzzr.
-
Huoltokirja on tallessa mutta merkintöjä vain ensimmäisen 50000 km matkalta. Huollot ja remontit teetetty Riku Motorilla Lahdessa ja J-P Eevalla Lempäälässä. Jälkimmäistä arvostan erityisesti huolellisuutensa vuoksi.
Kone käy nätisti, vaihdelaatikko rallattaa jonkin verran (Öljyt?), klappia ei tunnu tavanomaista enempää. Keulan sisäputket ovat sököt, kromaus irti ja rauta näkyy. Joitakin puutteita on. Niistä lisää Ostetaan-palstalla. Myös erityinen kypärälukkoviritys puuttuu. Nimenomaan takimmainen lukko. Etummainen on tallella. Laitan kuvat liitteeksi. Satulan lukko puuttuu myös.
-
Tarkoitus ei ole millään tavoin entisöidä tätä pyörää. Mistään harvinaisuudesta kun ei ole kysymys. Voitte antaa vinkkejä ja vihjeitä mihin suuntaan tätä alan muokkaamaan. Runko tulee saamaan muodonmuutosta kuten keulaosastokin. Keventäminen on myös tavoitteissa. Kuitenkin niin että ajo-ominaisuudet eivät ainakaan huonone vaan päin vastoin. Painoa pois reilusti. Sitä lähtee ainakin akusta ja sen sijoituksesta, lokasuojista, ilmansuodatuksesta, rungosta, vanteista, moottorista ja ties mistä. Vain oleellinen ja vähän silmänpalvontaa säilytetään/otetaan mukaan.
Siis tyypillistä kustomointia. Enkä tällä kertaa pidä kiinni siitä että muutokset olisivat palutettavissa takaisin vaan oikein kunnon rälläkkämeninki. Sääli pois!
-
Onneksi olkoon.
Vaimolle, Pyörälle ja Rälläköitsijälle
;D
Pekka
-
Voitte antaa vinkkejä ja vihjeitä mihin suuntaan tätä alan muokkaamaan.
Ulkonäköasiaan en ota kantaa, kun meikäläisen "esteettinen silmä" sijainnee istumalihaksien välissä, mutta jarrut ainakin päivittäisin 4-mäntäisillä Brembon satuloilla ja 320-millisillä kelluvilla levyillä. Palvelee sekä parannus -että kevennysmielessä.
SP:n alkuperäiset jarrulevyt painavat n. 4.4 kiloa kappale kun taasen uudemmat kelluvat Brembon levyt muistaakseni alle kilon kappale. Tarkat lukemat on yläällä autotallin seinällä, jos tarkat lukuarvot kiinnostaa. Yläpään työsylinteriksi aika pirun hyvän tuntuinen on Brembon radiaali 19x21-kokoinen yksikkö.
Jos meinaat laittaa pinnavanteet, niin ainakaan nämä Saksassa myytävät tarvike-pinnavanteet, mitkä mulla on rata-lemansissa eivät ole oleellisesti kevyemmät kuin alkuperäiset. Hyöty on pikemminkin esteettinen.
Noita Centaurossa ja 1100 sportissä käytettyjä usd-keuloja on saanut Saksan ebaysta aika edullisesti...
-
Enpä ole vielä punninnut Cali 3:sen jarrulaikkoja. Näkyvät olevan kelluvaa mallia jo nämä. Uskoisin kyllä että yksi 320 levy ja nelimäntäinen satula riittää. Keulasta käytän nuo alaputket jos ne ovat kunnossa mutta sisäputket uusin ja laitan samalla pidemmät ja loivempaan kulmaan. Eiköhän se katsurille kelpaa vaikka alkuperäisessä onkin kaksi pienempää pysäytintä. Monet tehokkaammat Cali-mallit pärjäävät hyvin yhdellä jarrulla. Ehkä kahvasylinteriäkään ei tarvitse uusia.
Taitaa keveimmät pinnavanteet olla teräksiset vanteet ja pienikokoinen napa sekä em yksi jarru. Nuo amerikkalaistyyliset vanteet painanevat melkoisesti ja ovat ulkonäöltään melko karmeat.
Tarkoitus ei ole hankkia kalliita hilkkeitä rakenteluun vaan hyödyntää osia joita jo on nurkissa ja/tai joiden saatavuus on helppoa/halpaa. Ruiskua tietenkin pitää ryhtyä sovittelemaan. Noita kaasuttimia en varmaan pitkään katsele. Samoin saa virranjakajakin lähteä. Tässä on vielä antiikkinen kahden kärkiparin systeemi mekaanisella ennakolla.
-
Jep jep. Katsoin itsekin, että ompa nettimotossa oiva aihio. Hieno on, nimittäin tuo väriyhdistelmä. Kelpais itsellekin laitteeksi. Jarruja lisää ja putkia. Ou jee..
-
Aikataulutus on tekemättä mutta varmaan ensi vuoden alkupuolella saatan päästä asiaan.
Sitä ennen on muutama juttu tekemättä.
Kamaa keräilen jo valmiiksi sitä myöden kuin vastaan tulee tai joku tarjoaa sopivia juttuja.
-
Kyllä se yksi levykin riittää katuajeluun, mutta tuon painoisessa pyörässä jarrupalat on sitten kulutustavaraa. Itse en ole katunut hetkeäkään omaa muutosta kahdelle levylle. Noita pääsylkkyjä on purkaamot pullollaan, korjaussarjan kanssa käsissä on uutta vastaava sylinteri. Omani on Yamaha/Triumph Nissin, satulat Sumitomon nelimäntäiset. Kiekot on ne perinteiset Brembon kelluvat 320 milliset. Nuo satulat oli vaan täysi painajainen ilmata, lisäksi tuliuusi teräspunosletku vuoti yläpään nipan rympistä. Hydrauliliikkeestä uusi letku ja kolmisen tuntia ilmausta ja jarut ovat kuin sporttipyörässä!
Teräspunosletkut on muutenkin yksi parhaita sijoituksia, kannattaa aina kumiletkujen tilalle hommata.
-
Kyllä. Teräspunosletkut eli teflonletkut ovat todella pätevät eikä jarruvoima pakene pullistuviin kumiletkuihin.
Esimerkki: Tavallisen Guzzin itegroidun jarrujärjestelmän muuttaminen tavalliseksi onnistuu alkuperäisellä etujarrun kahvasylinterillä. Ainakin kaksimäntäsatuloilla kun vaihtaa letkut tefloniin.
Olen tehnyt letkutukset itselle kokoamalla letkujen päihin liittimet. Saatan muuttaa taktiikkaa jos saan käyttööni liitinpuristimen. Monet luottavat niihin enemmän kuin helmiliitoksiin. Molemmat on hyviä kun ne on tehty oikein. Helmiliitoksissa lisäksi se hyvä puoli että ne voi avata ja kääntää liitinbanjon asentoa ettei letku jää jännitykselle. Teflonletku, tai kuten puhekielessä sanotaan; teräspunosletku, ei kestä kierto- eikä taittorasitusta kuten kuminen kudosletku.
-
Hytaflexillä kysyivät mihin asentoon laitetaan. Tekevät siis puristettuja päitä ilman helmeä. Tokimoton vuotava letku oli semmonen ruuvattava kartiosysteemi. Aina kun on enemmän liitoskohtia, on enemmän vuotomahdollisuuksiakin.
-
Kuten sanoin: puristusliitokseen pyrin. Pitäisi löytää edullinen laite puristamiseen.
Silloin pitää olla malli tai piirustus. Kaikki rakentelijat eivät siitä pidä että pitäisi piirtää mutta eivät kuitenkaan halua/osaa tehdä letkuja itse.
Henkilökohtaisesti ole pidättäytynyt tekemästä muille letkuja helmiliitosmenetelmällä kuin itselleni koska en voi taata niiden toimimista käytössä jos joku menee aukomaan tai kiristelmään liitoksia jälkeenpäin.
-
Noita kaasuttimia en varmaan pitkään katsele
Entäs jos keventävä välitys siihen väliin... Varsinaisesti meinasin että mikähän ihmeen systeemi tää on? Kaasuvaijeri vetää akselia, josta taas on vaijeri molemmille kaasuttimille. Ja kaasuttimet luistityyppiä? Taitaa olla vaan ratkaisu vetosuunnan muutokseen?
-
Jarruletkuasiaa:
Dunlop Hiflex tekee jarruletkuja ihan tarpeen mukaan ja rutistaa halutun tyyppisen banjon. Samalla saa ko. tiivisteet näppärästi. Letkuhan on teräspuno-teflonputki -tsydeemiä ja metritavarana.
Hiflexillä on myös "erikoistiivisteitä" Guzziin eli sellaisia, joissa on keskireikä varustettu kumikauluksella. Niitähän on mm. teleskooppien alapään kuusiokoloruuveissa.
Viimekis hinta oli naurettavan halpa...
DUNLOP HIFLEX Vantaa Tikkurilantie
Tikkurilantie 98
01510 Vantaa
Jukka Liesmäki 0207 625 693
Jukka on mun vanha lapsuudenkaveri, joten terveisten kanssa pääsee hyvin jutun alkuun.
Kypärälukko:
Olen nähnyt sellaisen kypärälukon, jonka voi asentaa stongaan ( vast. ) Onkos tietoa mistä niitä vois saada? Kun tuo Calin lukko on vähintääkin hankalassa paikassa ( lue: ihan älytön )...
Kesälomareissuun tein vaijerilukkohässäkän: Muovitettua vaijeria 6 m ja silmukat päihin. Vaijeri pujotetaan puvun lahkeiden, hihojen ja kypärien välistä ja päät jarrulevylukkoon ( silloin kun ei ole puvun ja kypärän sisällä... :D ). Näin ei ainakaan ohikulkeva hörhö niitä vie, kun itse on kävelyllä.
-
Asentelin tuon kuvassa yllä olevan värkin erääseen LM1:seen. Soveltuu silloin oikein hyvin kun kaasuttimet ovat kiinteästi kiinni sylinterikannessa kuten useimmissa pyöreäsylinterisissä. Kumikurkkukiinnitteisissä kaasuttimissa laitteen toiminta on epävarmempaa kaasuttimien liikkeen ja kumikurkkujen joustavuuden vuoksi.
Laite ei juurikaan kevennä vaan sen tarkoitus on pitää kaasuttimet synkronissa parhaiten.
Cali kolmosessa tankin alareuna on alempana kuin kaasuttimien kannet.
Itsellä on jo kehitteillä ratkaisu keventämiseen, siis muukin kuin ruiskun asennus jolloin ei tarvita juuri muuta kuin ns keinotunto.
Hommahan on fysiikkaa: Vaikuttavat tekijät ovat jousivoima, kitka ja välitys.
Jousivoimaan ei voi vaikuttaa, kitkaa voi pienentää mutta ei poistaa mutta välitystä voi muuttaa.
Tässä pyörässä kaasukahvalta lähtee yksi, noin 10 cm mittainen vaijeri joka menee suoraan jaotinsylinteriin jossa vaijeri haaroitetaan kahdeksi erilliseksi vaijeriksi. Samalla saadaan vaijerit kulkemaan sarven sunntaisesti.
Aion siirtyä vuosissa taapäin, säilyttää kahden vaijerin ratkaisun mutta niin että jaotinsylinteri heivataan kitkoineen pois välistä. Näin minimoituu osa kitkasta ja epäbalanssikohteista ja vaijeritkin menevät suorempaa reittiä loivilla mutkilla. Vaijereitahan saa metritavarana muutamalla eurolla per metri.
Koska jousivastus isossa kaasuttimessa on merkittävä ja lisäksi on vielä kiihdytyspumpun tuoma vastus, ei auta kuin pidentää kaasukahvan kiertomatkaa laittamalla muuttuvakehäinen vaijerikelapari kaasukahvan jatkoksi. Kierron alkumatkalla vaijeri kiertyy runsaasti pieniläpimittaiselle kehälle ja on siten kevyt kääntää. Loppuliike onkin sitä raskaampi. Loppuliikettähän ei tarvita kuin kovissa kiihdytyksissä tai jatkuvassa nopeassa ajossa yli 120 km/h. Tämän tyypin pyörällä kovaa-ajo tarve tuskin kotimaan reiteillä kovin usein realisoituu vaan ajelu on enemmän köröttelyä. Varsinkin kun on kysymys henkilöttärestä joka tätä vehjettä jatkossa ajaa.
Yksi kevyen kaasuvivun ratkaisu on laittaa alipainetoimiset kaasuttimet kuten Bing, Keihin tai vastaava jolloin paine-ero saa luistin liikkumaan ja ihmisvoimaa ei tällöin tarvita kuin kaasuläpän kääntöön.
-
"Hiflexillä on myös "erikoistiivisteitä""
Tarkoittanet Usit-tiivisteitä. Ovat keltapassivoidulla teräskehyksellä varistettuja huulitiivisteitä joiden toiminta perustuu sekä puristukseen sileää metallipintaa vasten että kumihuulten tiivistymisestä paineen vaikutuksesta. Ovat peräisin hydraulilaitteista. Ovat erittäin käteviä öljyproppujen ja vastaavien tiivisteinä mutta jarrubanjoihin en niitä asentaisi vaan käyttäisin joko alumiini- tai kuparitiivisteitä niiden joustamattomuuden ja jarrunesteen keston vuoksi j. Monessa paikassa Guzzeissa tiivistys tapahtuu kuitenkin kartiotiivistyksenä. Ts kartiomaiset pinnat kiristyvät toisiansa vasten kierteen välityksellä silloin ei tarvita tiivisteitä erikseen. Eikä teflonteippiä, jota näkee käytetyn toisinaan ilmeisesti kotimekaanikon toimesta. Puhtaus on tärkeätä.
-
Niinpä...
Mutku Piikkiöstä noita "Usitteja" tarjotaan ja tyrkytetään mm. teleskooppien alapäähän...
Kyllähän minä sen tiedän, että ne eivät sovi jarrubanjoihin. Mutta - kuten kirjoitit - näppäriä vaikkapa peränmurikan propuissa etc. paikoissa joissa ei ole varsinaisesti painetta tai se on hyvin pieni.
-
Itse ostelen tarjouslaareista niitä 20-100 osaisia kuparirikkalajitelmia. Kattaa yleensä 6-12mm pultit. Ei ole vielä tullut eteen lajitelmaa, jossa olisi esim. Guzzin isolohkoon sopivaa öljyropuntiivistettä. On sen verran iso. Isompia olenkin sitten sorvaillut alumiinitangosta.
-
Nuo Usitit on tulleet varsin yleiseen käyttöön. Myös siellä etutelarin alapultissa on sellainen. Kestää painetta olikein hyvin ja siellä ei pikku myötäämisestä ole haittaa. Jarruletkuissa kun vain on moninkertainen paine verrattuna teleskoppiin saati sitten vaihteiston proppuun. Eli Usitteja käytän minäkin useimmissa paikoissa paitsi jarruissa. Hydrauliikkaliikket niitä myyvät. Pitää tietää propun kierteen ulkohalkaisija. Jos Usit ei mene proppuun kuin kiertämällä niin tiiviste on liian pieni ja vaurioituu moisesta.
TTT:n huomautus noista kupari- ja aluprikkalajitelmista on varsin osuva. Juuri sitä kokoa ei ole jota tarvii vaikka lokerikko on täynnä kaikennäköistä.
Niin ja nämä Usit-tiivisteet ovat kertakäyttöisiä kuten alumiiniprikatkin jos niitä käyttää paineenalaisessa hommassa. Kupariprikat, jos niissä vahvuutta vielä on, voi löijätä ja asentaa uudelleen. Muunlainen asennus voi olla pidoltaan epävarmaa tai sitten pitää banjoruuvia kiristää tarpeettoman tiukalle. Kierre Brembon jarruissa on vain M10x1mm hienokierre ja useimmiten alumiinissa. Likimain korjaamaton paikka.
Itse suosin aluprikkoja jarruissa ja Usitteja muualla.