Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: ToyBoy - Syyskuu 01, 2012, 21:00:58 ip
-
Hei,
Ostin taannoin vanhan (-84) Moto-Guzzi v65c:n, joka osoittautui melkoiseksi projektiksi. Huollatin sen moto Italiassa Piikkiössä. Yksi ongelma kuitenkin ilmeni, juuri kun olin päässyt fiiliksiin ajaessani takaisin kotiin, alkoi pyörä noin 12 kilometrin jälkeen nykiä hirveästi, nykimisen lisääntyessä koko ajan. Huollossa olivat ajaneet testilenkin, n. 10 kilometriä, eikä mitään ollut ilmennyt. Huolissani soitin huoltoon ja kerroin ongelmasta. Arvelivat ongelman johtuvan sytytyspuolasta, jommasta kummasta. Aiemmin olin huomannut, käynnisteltyäni konetta, että toinen puola kuumeni niin, ettei siihen ollut kunnolla koskeminen, toisen ollessa verrattain "viileä". Kun sitten sammutin moottorin kotipihalle huollosta tultuani, niin eipä suostunut pyörä enää käynnistymään. Starttasi kyllä, vaan ei luvannut. Sitten rupesi starttaaminenkin olemaan katkonaista, akku kuitenkin oli uusi ja aikani käynnisteltyäni otin sen irti ja latasin uudelleen. Mutta ei vaikutusta. Välillä starttasi vaivalloisesti, välillä vain kuului naksahdus. jossain vaiiheessa pöllähti jopa pieni savu jostain bensatankin alta, ja pientä ritinää kuului. Akun plussa oli kuitenkin hyvin eristettynä rungosta, eikä silminnähtävää ongelmaa johtojen kuorissa ollut. Lisäksi kaikki sulakkeet olivat ehjät. Pelästyin tietysti että nyt palaa koko roska, kiireellä katkaisin virrat ja savu hälveni. Sen koommin ei ole pyörä käynnistynyt, startannut kyllä heikonlaisesti juuri kuten aiemmin kuvailin, joskus ei lainkaan. saattaisiko tälläinen käytös johtua sytytyspuolista?? Eräs tuttu myös vihjaili, että saattaisi ongelma olla myös kondensaattorissa. Eräs toinen taas epäili sytytyspuolia ja ilmaisi perustelunsa vertauksena kaukosäätimestä, jossa toinen paristo on tyhjä. Eipä telkkari aukea. Näin maallikkona on vaikea ottaa kantaa, eikä voi oikein noita sytytyspuolien toimintaa testatakaan, kun ei saa moottoria käyntiin. Ei silti, että olisin varma osaamisestani, vaikka käynnistyisikin. Harmaita hiuksia aiheuttaa tämä kaikki miehelle, joka on tottunut yksipyttyiseen pyörään, jossa kick-start, eikä akkuakaan tarvita. Omat ongelmansa olleet siinäkin, mutta ei siitä sen enempää. Ovatkohan puolat kalliita? mahtavatko jotkut tarvikepuolat tyyppiä Biltema käydä, jos ne jotenkin saisi hillottua paikalleen? Tämän kesän ajelut on ajeltu, mutta toive elää siitä että ensi kaudella kilometrejä kertyisi. Jotain vihjeitä, kommentteja, neuvoja kaipaisin. Pyörä aihiona varmaankin hyvä, voisi sitä talven mittaan hieman väsäillä. Olen varsin tietämätön, mutta kiinnostunut ja ainakin toistaiseksi optimisti.
Kiitos
-
Kyseessä voi olla vika maadoituksessa. Vaan eipä sun muu auta kuin purkaa potilasta ja tutkia asia kerrallaan. Puolat voi mitata erikseen yleismittarilla, mutta jos savumerkkejäkin on näkynyt, niin niitten alkupera on todennäköisesti havaittavissa paljain silmin. Näkyykö hiiltynyttä johtonippua?
-
No mulla meni v650 Floridasta aikoinaan puola... ;D
-
kiitos vinkeistä, palaan asiaan kun saan polven koukistettua räpläilyasentoon. On torstaisen leikkauksen jäljiltä jäykänlainen. :'(
-
Vinkki:
Polvivaivoihin auttaa pyöränostin.
Ja muutenkin on helpompi tehdä pesua tai huoltoa kun ei tarvi kontata tai maata pyörän vieressä öljyproppua avatessa.
Keskustelua eri vaihtoehdoista: http://www.guzziclub.fi/foorumi/index.php?action=printpage;topic=3215.0
Kevyeen pyörään ja harvaan tarpeeseen riittää edullisempikin malli.
http://www.motomatti.fi/2012/01/edullinen-moottoripyoranostin.html
-
Kärjellisessä sytkässä epäkuntoinen kodensaattori aiheuttaa nykimistä ja huonoa käyntiä, mutta harvoin kai molemmat konkat menee kerralla, vai onko pikkulohkossa syttysyteemi niin rakennettu, että siinä on yhteinen konkka ja puola molemmille pytyille? Millessä on kaksipuolainen systeemi ja sillä pääsee ontumaan ihmisten ilmoille yhdelläkin pytyllä jos toinen puola tai konkka antautuu. On, meinaan tuostakin yksi omakohtainen kokemus kun keskellä ei mitään meni kondensaattori lakkoon. Maalikylillä löysimme vian ja palvelukseen laitettiin iltamyöhällä jostain Massey Fergusonin laturista??? löytynyt samannäköinen nappula. Se toimi sitten ihan hyvin monta vuotta.
-
Kyllä v650 Florida kulki yhdelläkin sylinterillä, max. 80 km/h - kotiin pääsi ja Piikkiöön.
Vian näki kyllä siitä, että toisen sylinterin tulppa meni heti mustaksi ja öljyiseksi, ihan hetken kävi kunnolla uudella tulpalla.
-
Joo, pikkulohkossa on oma konkka molemmille kärjille.
Tämän potilaan tapauksessa kannattaa ensin putsata ja tarkastaa maadoitus akulta ja sitten puolien kiinnitys puhdistaa ja kiinnittää uudelleen. Jos puolien kiinnitys on huono tai niiden maadoitus heikko, syntyy vaikka minkämoista oiretta. Pätkimistä, mittariston valojen sekoilua jne jne. Myös puolat voivat kuumeta, kokeiltu on..
-
Tuntematta yhtään tuota pyörää voin kuitenkin selventää muutamaa, ilmeisesti jo nykyajan elektroniikan hämärtämää, sytytys perusasiaa ottomoottoreiden kyseessä ollen. (Ja tämä tietämys on kertynyt vuosikymmeniä sitten, ajettaessa ja huoltaessa Wartburg nimistä laitetta, uudesta loppuun, siis n. 12 vuotta. Sen laitteen kokeneet eivät varmaankaan epäile asiayhteyden kattavuutta.)
Kun induktorisytytys rakennetaan ilman magneettoa, siis akkua virtalähteenä käyttäen, menetellään kipinän tekemisessä niin, että rautasydämisen kelan läpi ajetaan tasavirtaa, tyypillisesti n. 1-3 A voimalla. Se lämmittää puolaa ihan jonkun verran.
(Katkaistaessa virta, syntyy puolan käämin päihin itseinduktion sähkömotorinen voima, joka aiheuttaa n. 300 V:n "takapotkujännitteen". Puolalla on myös toinen käämi, jossa on paljon kierroksia ja näiden kierrosten muuntosuhteen avulla tuo 300 V korotetaan n. 10 000 V:iin.)
Edellä mainittu virta kulkee akusta katkojan kärkien kautta puolan käämin läpi maahan. Jos moottori ei pyöri ovat katkojan kärjet, kampiakselin asennosta riippuen, joko yhdessä tai erillään, kiinni tai auki. Jos ne ovat kiinni, virta kulkee, ja tällöin puola kuumenee ja kuumenee ja kuu... Jos moottori käy, kärjet ovat kiinni vain pienen osan ajasta, eikä oleellista kuumenemista synny. Sellaisessa moottorissa ei siis koskaan saa jättää virtaa päälle, jos moottori ei käy. Puola ei välttämättä kuumene niin paljoa, että se palaisi. Tai se ei kuume lainkaan, jos kärjet ovat sattumalta auki. Mutta tuuria ei kannata kokeilla. (Elektronisella sytytyksellä, jossa myös on puola, ei ole tätä ongelmaa, koska siinä puolaa käytetään pulssimuuntajana eikä sillä ole jatkuvaa tasavirtaa.) Katkojan kanssa rinnankytkennässä on kondensaattori. Kun se vioittuu, se yleensä vioittuu juuri oikosulkuun. Se vika vastaa sitä, että katkoja on kiinni pysyvästi.
Voi katkoja olla kiinni pysyvästi ihan kulumisen takia. Tai kondensaattori on sen verran huono, että katkoja kipinöi ja lopulta hitsaantuu kiinni. (Kondensaattorin tarkoitus on estää katkojan kipinöinti ja kuluminen muodostamalla resonanssipiiri puolan käämin kanssa.)
Jos oikein savua on tupsahtanut ja sähkö on haissut, voi olla aika tarkastaa puola/t. Se käy niitä irrottamattakin, mutta paremmin irrallaan pöydällä. Puolassa on kolme kosketinta, kaksi pientä ja yksi iso suurjännitekosketin. Pienet on merkitty + ja -, Yleismittarilla voi mitata, että pienien koskettimien välillä on muutama kymmenen tai sata ohm, ja niistä molemmista on isoon koskettimeen n. kiloohm. Mutta kaikki puolat ovat tässä suhteessa hyvin erilaisia. Jos kuitenkin jonkin koskettimen vastus muihin on ääretön, on puola viallinen (käämi poikki). Samoin on asia, jos ison koskettimen vastus mitattuna pieniin, on pienempi kuin pienien välinen vastus (läpilyönti).
Tässä yhteydessä kannatta ottaa huomioon, että juuri se induktio, joka kipinän tekee sytytystulppaan, voi särkeä kalliin yleismittarin, kun johtimia sorkitaan kiinni ja auki ja mittausvirtaa katkotaan. Tämä estetään siten, että kaikki puolan navat ensin oikosuljetaan apujohtimilla yhteen nippuun, sitten kytketään mittari ja avataan oikosulut ja luetaan mittari ja kytketään oikosulut takaisin ennen mittausjohtojen irrottamista.
Kondensaattorin kuntoa voi myös testata yleismittarilla. Sen napojen välissä on oltava ääretön vastus. Kuitenkin näin ei nähdä koko totuutta, sillä kondensaattorilla saattaa läpilyönti tapahtua vasta parin sadan voltin jännitteellä ja sitä ei tavallinen yleismittari tee. Siihen tarvitaan eristysvastusmittari, joka antaa n. 500 V. Kondensaattori on yleensä niin halpa, että sen uusiminen varmuuden vuoksi ei ole ongelma.
Puolan voi tarkastaa myös tekemällä sen induktion ja kipinän. Järjestetään millin tai parin kipinäväli johtimilla, jotka tulevat isosta suurjännitenavasta ja + navasta, vaikka teippaamalla johtimet pöytään vierekkäin. Sitten kytketään hetkeksi jostain patterista muutama voltti + ja - napojen väliin, akun 12 V on myös sopiva, mutta vähempi käy myös ja akku on aika vaarallinen tässä kokeilussa. Kun patterin johto, ei väliä kumpi, irrotetaan kipinä napsahtaa. Parin millin kipinä pitäisi tulla 4,5 V:n taskulampun patterilla. Paljaisiin johtoihin ei kannata koskea sormin, tälli on jopa varallisen kova.
Niin... tein minä sille Walpurille elektronisen sytytyksen, kaikille kolmelle pytylle oman. Siihen loppui se kärkien säätö.
-
Pikatestiksi käy, että irroitat molemmat tulpat ja sijoitat ne tulpan johdot kytkettyinä sylinterin ripoja vasten siten, että näet tulppien kärkien väliin. Pyöritä startilla konetta ja totea esiintyykö kipinää molemmissa, toisessa vai ei kummassakaan. Näin pääset lähemmäksi ongelman ydintä mitään enempää purkamatta. Kuvauksen perusteella siellä on nyt tukevamman puoleinen oikosulku päällä, joten rohkeesti vaan tankki pois ja komponetteja ja johdotusta tutkimaan. Jotain ehjääkin saattaa löytyä.
-
Hajakenttä, sama oppikoulu käyty. Warre Tourist oli käyttöautona intin aikana ja muutaman vuoden sen jälkeen. Tosin en kertaakaan muista sytytyslaitteiden renanneen mutta kansipahveja (6 mk) vesipumppuja (24 mk) kului silloin tällöin. Karmea ajaa mutta kuljetti mm 600 kg laastia rakennustyömaalle kevyesti. Kuten muutkin rak. tarpeet.
Tuohon V65-asiaan tulikin jo hyviä ohjeita. Hiukan joutuu sormia tummentamaan, jos ei käytä rukkasia, tuon sähköosaston tutkimisessa. Ensin tietenkin kannattaa hankkia tuloste, mieluimmin värillisenä, kytkentäkaaviosta että tietää mitä johtoa milloinkin näprää ja tietää myös mitä järjestelmää se koskee.
Eikä korjaamokäsikirjastakaan haittaa ole. Löytyvät netistä ihan ilmaiseksi.
Kaikki sellaiset johdot ja liittimet menee tietenkin uusiksi joissa on tummentumia, irronnutta eristettä tai muita vaurioita. Palanut/murtunut johdin uusitaan koko matkaltaan. Autotarvikeliikkeistä saa "sieluja" liittimiin ja niille työkalun sekä myös liittimen kuoria. Ota malli mukaan.
Tekee yhden jutun kerrallaan niin ei sekoa liittimien napojen paikoissa.
Kun tankki on irti niin samalla voi tsekata ilmansuodattimen ja huohottimen kunnon. Usein huohotusletkuissa on tuon ikäisessä sanomista.
-
Kyllähän sytyn voi em. pikakokeilulla tarkastaa ihan tien päälläkin. Kirjoitin tuon sähköopillisen testauksen siksi, että kun ja jos sitä pyörää oikein talvisaikaan zeniläisellä hartaudella kunnostaa, niin kannattaa laittaa paikoilleen vain tarkastettua ja toimivaa kamaa. Ja kuten heimoveli tuossa jo esitti, kannattaa vaihtaa kaikki vähänkin epäilyttävät johtimet ja liittimet. Ja vaikka ei epäilisikään, kannattaa avata ja tarkastaa muutkin liitokset. Myös johtimen ja sen päässä olevan liittimen nastan (puristus)liitokset ajan myötä alkavat liikkua. Ne johtimet ovat ainakin halpaa tavaraa uusittavaksi. Juurikin yksi yhteys kerrallaan pois ja uusi kopio tilalle. Muistiin piirtämistä ja valokuvaamista kannattaa harrastaa runsaasti.
-
no joo...kiitos vinkeistä. Tässä päivänä eräänä kiskaisin tankin irti, tsiikailin johtoja ja tein joitakin havaintoja. Akun maajohto oli rungossa kiinni yhtenä ruostekokkareena. Johdotukset sinänsä näyttivät ehjiltä, liittimet ok, puolien litännät niin ikään. Otin puolat ja kondensaattorit irti, hetken mielijohteesta päätin hommata uudet tilalle. Vaikka toisaalta ei varaa olisi kauheasti ehjää korjata, mutta sielunrauhan takia ehkä. No, ovat nyt irti ja kaverini, joka jotain noista sähköjutuista tajuaa, saapi ruveta ohjeidenne mukaan mittailemaan. Olin ehkä turhan hätäinen, olisi voinut tuon kipinätestin tehdä ensin. V65c:n sytytsosat eivät kuitenkaan hirveän kalliita ole. Parilla sadalla selvinnee. Täytynee myös katsoa virtalukon pohjan liittimiä. Yhtä kaikki, asiat valkenevat pikku hiljaa. Olen tottunut menemään takalisto edellä puuhun, ja tottumuksia on vaikea enää näin kypsällä iällä muuttaa.
Siittäjälläni oli aikoinaan kaksi Warrea, mutta se ei minusta asiantuntijaa tehnyt, eh?
Yritän ottaa vinkeistä mummon ;D.
-
tehty seuraavaa:
-uudet puolat, tulpanhatut ja kondensaattorit asennettu
-liittimiä läpikäyty, mutta ei uusittu
-akun maadotus putsattu
-kipinätesti tehty, ei tule kipinää kummallekaan puolelle
-väkeviä juotu turhautumiseen
Startaa kyllä vaan ei tietenkään lupaa. Sytytystulpat uusia. Mikä neuvoksi ???
-
Tappokatkaisija kytkettynä tai oikosulussa? Tutki mihin katkeaa jatkuva 12v kärjiltä. Katkojan kärjille pitää olla 12v tyrkyllä kokoajan, kun virtalukko on ON-asennossa.
-
itse asiassa purin tuon katkaisijahässäkän, missä startti ja tappokatkaisin ovat. levisi mukavasti käsiin. Tappokatkaisijaa ei näemmä saa irti (en ainakaan itse pystynyt päättelemään miten), kuten on starttinappulan laita. Pystyin vain toteamaan, että johdot ovat paikoillaan. Suihkutin vähän crc:tä, se oli ainoa mitä saatoin tehdä. Yritin jäljittää johtojen kulun enkä huomannut mitään erikoista matkan varrella. Nyt on vain saatava jotenkin kokoon tuo möykky, löytää paikat noille pikkuosille jotka lennähtivät maahan vaikka yritin herkin sormin kapinetta avata.Mieleen tuli etäiset muistot kahdesta Fiat 127:sta. Vielä nykyäänkin herään öisin omaan huutooni. Jotenkin hirveän hankalasti on nuo, valitettavasti muovista tehdyt, pikkujutut suunniteltu verrattuna vaikkapa Yamaha SR 500:seen (toinen lemmittyni, jonka kanssa tosin meni 2 kesää, ennen kuin pääsin nauttimaan ajamisesta). Vielä elän toivossa, että tänä syksynä Guzzilla ajamaan pääsen.
Olen päätellyt näin, että nykyinen käynnistymättömyys on eri ongelma kuin tuo n. 10 kilometrin jälkeen alkanut mahdoton nykiminen. Yksi havainto vielä. Kärjet aukeilivat mukavasti startatessani, mikä lienee terve merkki. kärkiväli säädettiin ammattilaisen toimesta. Huomenissa kasaan möykyn ja kokeilen. Palaan asiaan.
-
Ei hän mikään ammattilainen ollut, kun ei henkiin saanut potilasta :P ;) :)
-
Luja usko ja kova yritys niin joskus se palkitaan vaikka kyseessä olis italialainen tekniikka. Sulla on jo kokemusta ;)
Se joka tahtoo keksii keinot ja se joka ei tahdo keksii selityksiä. Tsemppiä...kohti valaistumista.
T. Quatamiäs
-
Moro!
Itsellä oli pietä säätöä oman NTX V35 (1987) käyttöönotossa.
Ongelmana oli liian rikas polttoaineensyöttö, joka tummasi tulpat.
Tulpista katosi kipinä ja minä etsin syytä siihen aika pitkään.
Kunnes hoksasin vaihtaa n. viikon vanhat tulpat uusiin.
Kipnä syttyi heti ja pyörä hörähti käyntiin. Tulpat olivat tummat, mutta eivät varsin likaiset.
Kipinä kipinöi heikkona tulpan sisällä, eikä kärjissä, niin kuin piti.
Lääke tulppien mustumiselle oli luistin neulan pudottminen pykälällä alemmas.
Nyt se on ylimmässä hahlossa (eli neula on alimmassa asennossa).
Sekää ei taida olla ihan hyvä juttu? Neulassa on neljä hahloa säätöä varten.
Pitäisi ilmeisesti vaihtaa suutin pienemmäksi ja palauttaa neulaa ylemmäs, tms?
Vai mitä sanovat tietäväiset Guzzivelhot?
t. Kimmo
-
printtasin kytkentäkaavion (sekä 650 larion että Californian 1986). En tiedä, ovatko 1984 v65c;n kanssa yhtenevät, mutta mutta, ymmärsin niitä yhtä paljon kuin Malevichin maalausta White on White. Jonkun huoltoläpyskän kun vielä löytäisin niin taivaat aukeaisivat! Näin kaksi terävää alla voin vakuuttaa, että vielä tänä syksynä ajan Guzzilla. Harmi, ettei naapurustossa ole yhtään.
Mukavaa Perjantai-iltaa :P
Terv. Lasse
-
Mulla on pikkulohkoisen manuaali hyllyssä. Mitä tarvit? Voin laittaa kuvaa tulemaan vaikka s-postiin.
-
Olisin kiinnostunut kaasarista ja sen säätämisestä, venttiileistä ja niiden säätämisestä, sitten kärkivälin säätämisestä, näin aluksi. Olisin hyvin kiitollinen näistä dokumenteista. Olen edm. toimenpiteitä joskus tehnyt, mutta aikaa on vierähtänyt ja jokaisessa moottorissa taitaa olla omat niksinsä, vaikka periaatteet pitkälti samat.
Terv. Lasse
-
Ohjeita on Gruppon kotisivujen Tekniikkaa-osiossa: http://www.guzziclub.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=22&Itemid=35 . Pääsivulle pääset klikkaamalla vasemmasta yläkulmasta Uutisia-kentän linkkiä. Aika lähellä siis.
-
Laita sähköpostiosoitteesi yksityisviestillä, niin laitan huomenna kuvia manuaalista. Tämä päivä meni toisen italialaisen kimpussa; rouvan Fiatin etupäätä piti korjailla.
-
..no joo, mittailtu on vaan juurikaan viisaammaksi en ole tullut. Tappokatkaisimen mittasin liittimestä ja se toimii kuten pitää. sähköä tulee kärjiltä puolille asti. Omituiselta tuntuu, että kun kärjet avataan niin jännite ei puolille tulevista johdoista mitattaessa muutu, pysyy n.12 voltissa. Eikö sen pitäisi olla nolla? Tai olenko minä?? En voi muuta kun nostaa kädet ylös ja rahdata pyörän Piikkiöön.
Tietämykseni rajoissa tein sen minkä voin. Kiitos kaikille neuvoista. :)
-
Älä vielä luovuta. 12v pääsee jotain kautta katkojien ohi puolille. Ratkaisu ei ole kaukana. Koita saada 12v häipymään puolan ensiöstä liittimiä irroittamalla.
-
Usein nuo kärkivehkeet on suunniteltu siten että puolille tulee toiseen napaan jatkuva 12 V ja kärkien kautta maadoitetaan sitten se puolan toinen napa.
Eli virrat päällä ja tappokytkin aktivoimatta puolan toisessa navassa on 12 V riippumatta siitä missä asennossa kärjet ovat.
T: JuhaV
-
Näin ollen mittaa virrat pois-asennossa yleismittarilla vastusta maata(runkoa) vasten esim. puolan kärkien puoleisesta liittimestä. Kärkien ollessa kiinni pitäisi näyttää kutakuinkin nollaohmia ja auki-asennossa lähes ääretöntä.
-
Hetkonen.. Nyt tuli mieleen, että itsellä oli tuossa pikkuisessa jotain outoutta, kun mittailin pari kesää sitten todellista sytytysennakkoa. En vaan muista mitä. Varusteina oli silloin astekiekko ja yleismittari. Jotenkin se liittyi juurikin kärkien aukeamiseen ja virran katkeamattomuuteen.
-
Ainakin kärjellisessä isolohkossa sytkä on juuri noin kuin Juha V kertoi. Virtalukon ja tappokytkimen kautta tulee yksi johto toiselle puolalle, josta se on haaroitettu myös sille toiselle. Kummankin puolan toisesta navasta on johto omille kärjilleen. Jos puolalle tulee 12 volttia niin mittaa vielä, että se tulee myös kärkeen kun kärki on raollaan. Samaan syssyyn voit testata, että tuleeko tulppaan kipinä kun kiinni olevia kärkiä napsuttaa auki ruuvimensselin avulla.
Yleismittarit on siitä keljuja vehkeitä, että ne näyttää jännitteen ihan oikein vaikka jossakin olisi sen verran hapettunut liitos, että sähkö ei tule kunnolla läpi. Tässä tapauksessa, jos kärkiä napsuttamalla ei synny kipinää, neuvon laittamaan kokeeksi ns. hyppyjohdon suoraan akun plussalta tuohon haaroitettuun puolien syöttöjohtoon ja kokeilemaan kipinöintiä uudelleen. Jos nyt tulee salamointia, on erittäin todennäköisesti hapettuma tankin alla olevassa pikaliittimessä, jonka kautta syöttöjohto painaa ampeereja virtalukon ja tappokytkimen kautta puolille.
Lykka till.
-
Hyvinkin voisi olla kyse siitä, että ennakon säädön lukitusruuvit on jääneet alunperin löysälle ja virran jakajan pohja on päässyt kiertymään. Tämä selittäisi sen, miksi toinen pytty pimeni ensin. Mutta kipinän pitäisi iskeä tulppien kärkien välissä silti. Ootko kokeillut pikatestiä uusien osien vaihdon jälkeen?
-
Ystävässäni Wartburgissa oli eräs katkojamalli mahdollista asentaa väärin niin, että se ei lainkaan muodostanut yhteyttä runkoon/maahan. Sen jousi, joka toimii myös johtimena, oli kytkentäjohdon ruuvin puoleisesta päästä kierretty silmukaksi eristetapin kavennetun pään ympäri. Sen alla oli pieni prikka jousen ja eristeen olakkeen välissä, ja sen prikan kun unohti pois, jousisilmukka oli liian ohut koskeakseen kytkentäruuvin alla olevaan johtimen metallikenkään. Lisäksi se vielä toisinaan koski ja toisinaan ei, löysä kun oli. Vasta kun silmä huomasi rasiassa ylimääräisen prikan, viisas kädellinen hoksasi asian.
E:
Niin... ja toinenkin pitkään etsitty vika oli aika hassun yksinkertainen. Se alusta, jossa katkojat ovat, on liikkuva laatta ennakon säädön takia. Sen jossain kohdassa on taipuisa, paksu maajohdin, joka kytkee sen maadoitukseen. Se on toisinaan aika kehnosti kiinnitetty ja saattaa aikojen kuluessa väsyä irti. Silloin juuri tulee käynnistä aika remputusta, kun se laatta maadoittuu enemmän tai vähemmän huonosti öljyisten liukupintojen kautta. Senhän tulee päästä liikkumaan keskipakosäätimen ja alipainesäätimen mukaan. Tosin rakenteita on monia, enkä tunne tätä kyseistä konstruktiota.
-
niin, kokeilin kipinää uusien romppeitten kanssa, mutta eipä näkynyt. Nyt on jo liian myöhäistä paneutua mihinkään, rahtasin nimittäin neidon talviteloille ja huoltoon. Keväällä sitten toivon ajokilometrejä alkavan kertyä. Yli 20 huoletonta kilometriä pitäisi tempaista, niin syntyisi uusi ennätys. Nämä viikot olleet opettavaista aikaa, mukavaa lukea tältä palstalta huomioita ja sitten pureskella niitä, oppiakin. Kiitos avusta ja myötätunnosta. Olen rohkaistunut ruuvailemaan ja tutkiskelemaan, ja se on hyvä alku.
Viisas kädellinen....hm...siihen on vielä matkaa. Täytyy katsoa josko nettiautossa olisi Warreja myynnissä.
-
Täytyy katsoa josko nettiautossa olisi Warreja myynnissä.
Älä ihmeessä niitä pihaasi hinaa!
Kova olisi halu täälläkin oppia tuntemaan oma pyörä läpikotaisin. Mutta kun on tuo takuu vielä voimassa niin ei saa mennä liikaa purkamaan ja tutkimaan. Onneksi, tosiaan, on tämä vertaisryhmä täällä. Jotenkin on sellainen olo, että moottoripyörän rakenteen tunteminen on tarpeellista. Toisin on autoilla: EVVK. (Warre ei kuulu niihin. Se ei kuljettanut lainkaan tuolla asenteella.)
Ensimmäinen kihlausvuosi tuli Annin kanssa täyteen elokuussa, ja meinaan vielä tämän lokakuun loppuun ajaa. Tallipaikka on odottamassa, lämmin ja vartioitu.
Tänä kesänä onkin harjoiteltu lähinnä sadekelin ajoa. Onhan sekin osattava.
-
...vaan eipä nyi enää. Katkojan kärkien johdotusta uusittiin ja jotain säätötoimenpiteitä tehtiin, ja nyt toimii. Sora vaan narisee hampaissa kun viilettää raskaan liikenteen seassa. Pienestä se oli kiinni, kuten täällä uumoiltiinkin.
-
Hyvä että korjautui! Toimiva kärkisytytys on kyllä pikkulohkossa huoleton; ei juuri tarvitse huoltoa ja kurkistelua osakseen.
-
2004 - 2007 huolettomia ajoja ja varmoja käynnistymisiä kärjellisellä Monzalla. Kerran laitoin kärkivälin kohilleen eikä sen jälkeen tarvinnu sitä osastoa ropata.
-
Itsekin optimoin sytytyksen kärkien uusimisen jälkeen. Sittemmin saanut olla rauhassa.