Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: motomatti - Helmikuu 15, 2012, 10:04:59 ap
-
Unohdettu osa
Juttu kuvineen on tuolla blogin puolella: http://www.motomatti.fi/2012/02/californian-takanapa.html
Kyseessä on paikka jota monikaan huolto tai pyörän omistaja ei noteeraa mitenkään vaikka sekin tarvitsisi säännöllistä huomiota osakseen.
Kerran kahdessa vuodessa, jos pyörällä ajetaan normaalit 15 -20000 km kesässä, riittää huoltotarpeeksi. Huoltamattomuus voi koitua sen ja muiden osien ennenaikaiseen kulumiseen. Liittyy myös läheisesti jo aiemmin esitetyn vaihteistossa piilevän sysäyksenvaimenninjousen kestävyyteen.
Kyse on tästä osasta. Suurin osa Moto Guzzi Californian omistajista ja muidenkin mallien kanssa touhuavista muistavat puhdistaa näkyvät spoorit liasta ja voitelevat ne säännöllisesti.
Ongelma tulee siinä että pitäisi voidella myös spoorien sisäpuolella oleva liukulaakeri.
Jos vaseliinia ei laiteta tähän kohtaan käy näin kuin tässä on käymässä: Luikulaakeri ruostuu ja pahimmassa tapauksessa jumiutuu kokonaan jolloin navassa olevan sysäyksenvaimentimen toiminta estyy. Tämä heijastuu iskurasituksena koko voimansiirtoketjuun kuljettajan huomaamatta.
-
Tienasit juuri kitkanpoistoöljyä sopivassa tilaisuudessa nautittavaksi. ;)
Sitä franskalaista Agip-VSOP -plaatua... ::)
Kun tuollaista(kaan) ei olisi tullut mieleeni. Muuten kyllä tuohon vetohampaistoon tulee aina renkaanvaihdon yhteydessä vaseliinia lisättyä. Luizi Macaroni kun sitä ei tehtaalla huomannutkaan sinne pruutata.
Ilmeisesti tuo liukulaakerin voitelu on ns. Kalervon Pala eli Peace of Cage...
Joskus tuli mieleen, jotta mitähän kaikkea tuossa Timantissa on sellaista, joihin pitäisi tällä tavoin kiinnittää huomiota, mutta joista ei tiedä. Tämäkin yksityiskohta on kaiketi sellainen, että tehtaan huolto-ohjelmassakaan sitä ei ole mitenkään mainittu, vaikka on ns. tärkeä, mutta kuitenkin helppo juttu itsekin tehtynä.
-
Tuo on tullut joka kesä tarkastettua pikkulohkosta. Viime kesänä oli sitten vaihdon aika, kumit olivat kuluneet lähes tulkoon puoleen väliin. Ei tosin vielä pohjanneet. Isolohkosta vielä katsomatta, silmäys kuitenkin tuonnekin väliin ollaan heittämässä. On sen verran välyksen tuntua, että epäilen kumien olevan jo jokseenkin kuluneet.
-
Lemansista olen tuon takanavan avannut.
Yhdessä netistä löytyneessä ohjeessa ehdotettiin, että niihin kumeisin kannattaa porata keskelle reikä isohkolla poranterällä jouston lisäämiseksi. Mulla ne kumit olivat ainakin kivikovat, joten se ehkä on aiheellinen neuvo. Kulumaa ei kyllä ollut nimeksikään
Tarttuu muuten tuo laippa melko tiukkaan kiinni, jos ei ole kertaakaan avattu.
-
Tämä juttu tuli itselle vastaan kun olen itsekin sen toisinaan unohtanut. 70-lukuisissa isolohkoissa ja joissakin muissa malleissa, kuten Daytonassa, ei välttämättä tuota kumivaimenninta ole. Centaurossa taasen on.
Jos pyörää ryhtyy keventämään ja jousittamattomasta painosta haluaa luopua niin tämä on ensimmäinen kohde joka kannattaa poistaa käytöstä ja laittaa pienempi takanapa. Rumpujarrullisissa malleissa spooriosa on suoraan pultattu takanapaan. Noin virittäjille vinkiksi.
-
Eilen koko päivän tallilla ja keväthuolto lähes valmis.
Tuo takanavan huolto oli hyvin yksinkertainen. Tein sen samalla, kun oli perämurikka pöydällä.
Aikaa meni alle puolituntia, siitäkin suurin osa pesuun ja puhdistukseen. Hommaan on varattava sekä sen ison seegerirenkaan alla oleva "paperitiiviste" ja sen voideltavan holkin juuressa oleva O-rengas.
Muuten huollossa ei tullut eteen mitään erityistä.
-
Timon huoltoprosessi vaikuttaa pro hommalta.
Käytitkö myös Kitkanpoistajaa? Entä asennushiekkaa?
-
Seulottua asennushiekkaa saa käytää ;D
Pekka
-
Asennushiekka?
Mulle on tutumpi termi "asennus hiekalla" ;D
Sitä pyrkii välttämään kaikin keinoin, mutta joskus sitäkin on joutunut harrastamaan.
-
Se on Ekku sitä hiekkaa, mikä ensin pestään osista pois, kun aloitellaan remonttia. Sitten jollain ihme konstilla sitä hiekkaa sinne taas laitteisiin joutuu..
Asennushiekka?
Mulle on tutumpi termi "asennus hiekalla" ;
Sitä pyrkii välttämään kaikin keinoin, mutta joskus sitäkin on joutunut harrastamaan.
-
>> Timon huoltoprosessi vaikuttaa pro hommalta. <<
No onhan tuo Cali nyt kumminkin rakettia yksinkertaisempi. :P
Perämurikan irroitus ja tuo takanavan huolto yms. vei tunnin verran. Samalla otin renkaasta pois ruostuneen ruuvin ja vaihdoin sen tilalle tubeless-paikan. Ja pruuttasin injektioruiskulla laakerivaseliinia takalaakerien kummikauluksen välistä. Ei se ainakaan haitaksi ole. Kerran Rovaniemelläkin...huoh!
Starttimoottorinkin irroitin ja purin puhdistusta varten, mutta se oli kuin pakasta napattu. Solenoidin sylinterin rasvasin.
Muuten ne perinteiset öljyt ja filtterit + yleistä käpistelyä.
Eipä tuossa juuri pro-osaamista tarvitse.
40 päivää riemun alkuun! ;D ;D
-
Kun V11 Lemans odottelee takaiskariin tiivistettä, päätin tässä välin purkaa tuon kumivaimennuksen enkä odotella renkaanvaihtoon. Pulttien kanssa sai taistella kun eihän tuota ollut avattu (toinen tai kolmas takarengas menossa). Liuku oli ruosteessa mutta putsaamalla tuli hyvä.
Nyt kaipaisin puolesta/vastaan kommentteja tuosta kumien porailusta. Onko porukka sitä harrastanut? Kannattaako? Taajamanopeuksissa siirtyminen vedolta moottorijarruun on sen verran voimakkaan tuntuinen että iskua tulee aina kevennettyä kytkimellä.
http://www.v11lemans.com/forums/index.php?showtopic=11820
-
Pulttien kanssa sai taistella
Tuo linkin v11lemans.com -tarina menee tyyppiliseksi ikäväksi inttämiseksi; huomaa taas miten asiallista on meno täällä :).
Motomatin kirjoituksen johdosta, aina kun on ollut takapyörä irti, olen tuota kohtaa silmäillyt. Pultitkin ovat olleet pari kertaa auki (V11: pultit, ei lukkorengasta) mutta kun laippa ei ole lähtenyt heittämällä irti, on jäänyt sikseen. Olen kuvitellut että kyllähän se toimii, kun niin kovat voimanvaihtelut siihen kohdistuvat. Tuon tarinan mukaan ruostuu ja likaantuu mielellään... Jos ei siis lähde helposti irti on jumissa ja vaatii huoltoa. Pitäisi siis avata, voidella napaosan liukupinta ja tarkistaa kumipalojen kunto. Millä itse sait irti laipan? Jokuhan kertoi käyttäneensä ulosvetäjää mutta sen jälkeen vaihdattaa varmuudella myös laakerin, jota vastaan on vedettävä.
-
Sen laipan "laakerin" kohdalla tilanne on fifty-fifty: puolet pelaa kuiviltaan ja kalvavat toisiaan väljäksi joka taas rasittaa vetouria. Toinen puoli on ruostunut täysin jumiin. Rasittaa voimansiirtoa. Vain muutamilla tutuilla Guzziharrastajilla tämä kohde on normaalin huollon piirissä kun olen siitä saarnannut. Helppo homma ja onnistuu tavan tallikaluilla.
Kumit kovettuvat vanhemmiten. Sekin tekee iskuista terävämpiä eikä vaimennus ole tehokasta. Palat voi vaihtaa. Pehmeämpi kumilaatu tai ehdotettu reikin poraaminen muuttaa vaimennusta mutta ei mielestäni liity kokonaan siihen mitä tapahtuu kun vaihdetaan vauhdista pienemmälle. Jos ei ole ns. luistokytkintä, kuten ei Guzzissa normaalisti ole, on käytettävä apuna kytkintä. Kyse on silloin takapyörän kiertämisestä pidemmän matkaa moottorijarrutuksen aikana eikä tämä kumikytkimen muutaman asteen maksimijousto auta siihen kuin minimaalisesti.
Kytkimellähän ei tarvitse helpottaa kauheasti jos isommalta pienmmälle vaihdettaessa moottorin kierroksia vastaavasti nostetaan eikä jarruteta kytkimellä luistattamalla.
Jumineiden laippojen irrotukseen olen tarvinnut ulosvetäjää kahdesta syystä: kiinni ruostumisen vuoksi tai siihen että kuminpalat ovat vulkanoituneet tai muutoin takertuneet vetolevyn siipiin. Yleensä se ei ole vaatinut suurta voimaa joten kuulalaakeria ei ole kuormitettu liikaa. Yksirivinen suora kuulalaakeri kestää kyllä jonkin verran sivuttaisvoimiakin. Toki laakerit kannattaa vaihtaa ennekoivasti niin ei tule yllätyksia reissussa. Yleisin laakerivian aiheuttaja on liian ahkera peseminen ja toisena se että akselimutteri vedetään niin kireälle että väliholkki antaa periksi.
Kumivaimennin tai kumikytkin, miten kukin sitä haluavat nimittää, ei ole olemassa kaikissa Guzzimalleissa. Esimerkiksi osassa Daytona-malleja se puuttuu. Syynä keveyden tavoittelu.
-
Sen reikien poraus ideana lienee iskun pehmentäminen. Eli kumi puristuu helpommin. Tuohon ei saane eri shore-luvun kumeja, joten konstit ovat vähissä.
-
Helppohan noita kumeja on valaa. Itse olen taanoin tehnyt kumivaluja runsaasti. Benellin huohotinjärjestelmän erilaisia letkuja, Buell:in ilmanottokurkkuja (varsin monimutkainen valutyö), Guzzeihin imukurkkuja ja kaikenlaista muutakin pientä.
Kumipajoja on pitkin Suomea mutta oman kokemuksen perusteella tilaisin eri kovuisia kumikolmioita Korja-Kumista. Malli mukaan ja tilaamaan. Palvelu on tylyä mutta asiallista. Teetin siellä eräitä vulkanointitöitä taannoin.
Noiden tekoon on kaksi tapaa: joko valaa (alkuperäinen menetelmä) tai mittatarkalla meistillä lyömällä sopivan paksuisesta kumilevystä sopivan muotoisia paloja.
http://www.korjakumi.fi/
-
Kyllä, jos haluaa tosiaan itse tehdä. Valmiiden ratkaisujen suhteen keinot on vähissä. Itsekin olen asioinut Korjan kanssa useastikin. Sorveja kunnostaessa, hihnojen merkeissä ja työn puolesta vaikka missä.
He kyllä opastavat tarvittaessa. Shoretaulukoita löytyy netistä ja niiden kovuuksien hahmottamiseen löytyy myös vinkkejä.
-
Ehkä paras tapa on tilata uusi kumi, mittauttaa sen kovuus ja kimmoisuus esim Korja-Kumissa ja pyytää tekemään pehmeämpiä versioita muutama sarja. Siten selviäisi ajamalla mikä kovuus on otollisin.
-
Camnin kysymykseen:
Laippa ei ollut ruostunut keskeltä laakerista niin pahoin että olisi jumittanut. Ehkä kuivat kumit oli se joka jumitti mutta laippa putosi omalla painolla kun kopsuttelin rengasta parin parrun päällä lappeellaan. Kannattaako kumeja rasvata esim sitkeämmällä silikonirasvalla? Toisessa pyörässä olen sivellyt niihin rengasrasvaa toisinaan.
Ongelmaa ei oikeastaan ole pienemmälle vaihtaessa, silleen normaalisti välikaasutellessa. Ilmiö mitä kuvasin on kun kaasu suljetaan taajamanopeuksissa pienillä vaihteilla, voimansiirron kohtuullisen pitkä välys tekee ajosta nykivää, tästä syystä siirtymistä moottorijarruun tulee keventää kytkimellä. Eihän tätä mikään kumien poraaminen tai pehmentäminen poista mutta jos modaus antaa pienenkin helpotuksen muulle voimansiirrolle niin voisi kokeilla, varsinkin kun on nyt osina.
-
Varaa aikaa niiden kumivaimentimen laipan pulttien irrottamiseen. Neljä kuudesta lähti kohtuu kivuttomasti. Kaksi muuta pitkän väsyttelyn jälkeen. Lämmitin, annoin iskua ja yritin laadukkailla kuuskoloilla. Ne ei kestä vääntää kun kannat särkyy. Ainiin sullahan oli ollu ne jo irti.
-
Jos välystä voimansiirrossa on ylenmääräisesti voi vaihteistossa kytkinakselilla oleva sysäyksenvaimentimen jousi olla vioittunut. Jousia on tarjolla ainakin kolmea tyyppiä.
Voi myös olla ehyt jousi mutta kuoleentunut. Itse olen törmännyt vain katkenneisiin. Vika on varsin yleinen eikä sitä osata tunnistaa: ykkönen päälle ja takapyörää ilmassa pyörittämällä selviää liikkeen pituudesta onko jousivaiva olemassa. Normaalisti tyhjää liikettä on takapyörän ulkokehällä noin 10 cm mutta jousen hajottua on huomattavasti enemmän.
Suosittelen kaikille tämän helpon testin suorittamista. Jousen vaihto ei ole erityisen vaikeaa. Tosin vaihteisto on purettava sitä varten.
Syy jousen rikkumiseen on hieman satunnainen: toisilta niitä menee tämän tästä toisllta ei koskaan. Uskon että ero on ajotavassa kuinka kytkintä käytetään esimerkiksi kiihdytyksessä.
-
Tuosta jousen katkeamisesta joskus luinkin, joko täältä tai muualta ja tuolloin testin suoritin. Mielestäni tämä on tuolta osin kunnossa. Välystä ei ylenmäärin mutta kuitenkin ehkä enemmän mihin on ketjuvetoisissa japseissa tottunut.
-
Siellä on luonnostaan aika paljon välyksiä. Ei pidä säikähtää, jos ei ihan kohtuuttomiin veny. Tuo nykiminen voi rauhoittua myös muilla säätötoimilla; kaasukahvan progressiivisuus, kaasuvaijerin välys, kevyt ohjelman säätö jne.