Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: TunturiTT - Heinäkuu 31, 2011, 18:53:07 ip
-
Olen tuota omaa Calistinta kevennellyt mahdollisuuksien mukaan. Meiansin niitä tähän vähän listailla ja esitellä.
Tänä viikonloppuna asensin vihdoin vähän visuaalistakin kevennystä; alkuperäiset suunnannäyttimet olivat aivan liian suuret pingismailat. Myös takavalon suunnittelija on on vissiin pössytellyt myös crackia, piirtäessään traktorin takavaloja moottoripyörään.
Louisilta pistin tilaten kopallisen vilkkuja ja takavalon. Takavalo tuli sitten tilattua uudelleen Suomesta, kun saksalaiset myivätkin sitten ei oota.
Takavalo/vilkkupatterille askartelin riittävän napakasta alumiinista korvakkeen, joka toimii myös johtojen sijoitusrasiana. En halunnut tuhota alkuperäistä johtosarjaa, joten johtoja oli tuplat.
Etuvilkuille riitti aluslevyt alkuperäisiin reikiin. Alkuperäisissä vilkuissa on näppärä pikaliitin, sen puukotin uusiin vilkun johtoihin.
Tässäpä kuvat aiheesta. Kuvissa vilahtaa myös pakoputkimodi, mutta siitä lisää tuonnempana.
ps: takavalopaketti kevensi oikeasti 140 grammaa ;D
-
Vielä yksi kuva takaa.
-
Päivällä siivosin tallia ja samalla herättelin tämän mun ikuisuusprojektin eloon. Virtaa tahtoi lisää mutta muuten ei reilun vuoden horros tuntunu missään. Vanha taistelutoveri, ei petä koskaan. Ja minä hullu meinasin myydä, onneksi ei kelvannu kellekkään ;D.
Tiiä mikä siitä loppuviimein tulee ja koska vai jääkö taas tuonne nurkkaansa. Ehkä joku chopperbobbercaferacer. Pitäis saada visio...
-
Kevennetty = alleggerita
Kevyt = leggera
-
Alleggera on kevennetty, matkittu erään moottoripyörän mallinimestä. Italialaista puhekieltä.
-
Ylläriä pukkaa.
1.) Nostin tankin pois pyörästä ja tajusin että eihän tuossa Jackalissa olekaan bensapumppu tankissa! Siellähän tuo rungossa pötköttää. Minullahan ei tuohon manuaalia ole..
2.) Irroitin filtterikotelon kannen. Alla oli, kuten olettaa saattaa, paperifiltteri. Katselin, että on ihan ok, mitä puhtauteen tulee. Yllätys oli kuitenkin kirjoitettu filtterin päähän-> 15.8.-02 19 154 km... Siis yhdeksän vuotta ja reilut 40 tkm sitten vaihdettu filtteri?!?!? Kotelo oli kyllä puhdas, ei tomua ja hiekkaa. Mutta olisiko tuo jo hieman menettänyt virtauskykyään.. Talvella K&N tilalle..
3.) Monet asiaa tietämättömät moittivat italialaisten sähköjä. Huonot ovat kuulemma. Niin, ehkä tehtaallakin on kuultu tämä huhu, sillä bensahanan ja mittarinanturin liitiimissä on BMW:n osakoodi!!
Näin tällä kertaa. Kuvia seuraa.
;D
-
Kas tässä.
-
3.) Monet asiaa tietämättömät moittivat italialaisten sähköjä. Huonot ovat kuulemma. Niin, ehkä tehtaallakin on kuultu tämä huhu, sillä bensahanan ja mittarinanturin liitiimissä on BMW:n osakoodi!!
Ei oo ihme jos on sähkövikoja kun käytetään BMW osia ;D ;D
-
Meinaatko että olis Guzzilla sopeutumisongelmia vieraisiin geeneihin? ;)
-
Kyllä se sitä on, olen jopa turskassa huomannut kun se seisoo kaverin pemarin vieressä niin saa siitä jo jotain tärinöitä ja allergiaa :D
-
Hep! Menikin hieman pidempään, kuin eilisiltaan. Tässä päivitystä:
Carbon Jackal
Tämän suven uudistukset olivat suht kirkkaana mielessä jo viime ajokauden loppupuolella. Kevennystä, jarrua, moottoria ja ehkä vähän ulkonäköäkin oli Calista päivitettävä. Päätin kokeilla uutta lähestymistapaa.
Ryhdyin talvella harjoittelemaan hiilikuidin kanssa leikkimistä. Harjoituskappaleet näkyvät kuvissa, lokarit ja sivukopat. Kaiken kaikkiaan hiiliprojekti on nyt helppo ohittaa parilla maininnalla, mutta ongelmia ja työtä ne aiheuttivat. Miksi muotoilu noudattaa alkuperäistä? No siksi, kun minä voin. Itseäni ei juuri haittaa alkuperäinen ulkonäkö, ainoastaan osien Harrikkamainen paino.. Etulokarin massa väheni 2 kilosta alle 400 grammaan, takasen 2.5:sta n. 440 grammaan. Sivukopistakin likistyi 100 grammaa puoleltaan; 188->80g. :D
Lokarit on laminoitu ilman säkkiä, kun ei ollut fasiliteetteja. Suojissa on kaksi kerrosta hiiltä ja sisäpinta kokonaisuudessaan kevlaria. Lopputulos on lakattu muutamaan kertaan. Pinta hieman loimottaa yhä, koska jostain syystä lakka keitti kerta toisensa jälkeen. Nyt lähinnä siedettävä pinta.
Muita muutoksia laitokseen löytyy jarruosastolta. Tuplasin levyt, asensin Yamahan satulat ja pääsylinterin teräspunosletkuin. Tässä vaiheessa kotisohvilta nousee jo äläkkä:" Mikset tehnyt Bremboilla jne jne.." No siksi, että näiden Sumitomojen mäntien pinta-ala on vähintään Brembon 40 millin pulttivälisen verran ja satulat käytännössä putosivat syliini. Niin, ja jarrupuolelle ei tullut mitään muuta käytettyä osaa, kuin levyt, kaikki muu on tehdasuutta.
Moottoritilassa uusitusta sai osakseen polttoainepuoli. Power Commander USBIII ja K&N. Varma valinta hyvin hengittävien putkien pariksi. Säätöä ei vielä ole rullilla tehty, mutta almanakka odottaa sitäkin merkintää.
Lisäksi voimayksikön järjettömän tehon hallintaa parannettiin rataolosuhteissa Quickshifterillä. Eli vaihdevisustoon lisäsin shifterin, joka mahdollistaa vaihteen vaihdon kaasupohjassa ilman kytkintä. Ei veto katkea kiihdytyksessä. Luonnollisesti tämänkin ominaisuuksia voi säätää tietokoneella.
Tarvikkeita on myös vähän uusittu. Jarru- ja kytkin kahvat ovat Billetistä koneistetut Pazzo-kopiot. Laadultaan vähintään hyvät. Luonnollisesti Californiaa ei löydy kahvatoimittajan listoilta, vaan jarru tottelee Yamahan tilausnumeroa ja kytkin Triumphin. Kytkinkahvan korvake löytyi Brittiläiseltä purkaamolta. Uudet peilit tilailin Saksanmaalta ja LSL:tä löytyi crossikäyttöön vuoleskellut tangon korokkeet. Korotus nostaa sarvia 35 milliä, tuoden sompaajalle tilaa rata-ajoon.
Takaiskarit vilahtavat kuvissa myös. Kyseiset pamput ovat klassiset Marzocchin Stradat. Löysin pötykät Suomesta, mutta olivat hieman väsyneessä kunnossa. Englannista löytyi korjaussarja, joka sisälsi kaiken kuluvan. Sellaiset kiinni, uudet öljyt ja paineet sukkaan. Lisäksi kiinnitys piti muokata Caliin käyväksi, sorvaten ja viheltäen. Toimii muuten yllättävän hyvin! Jos jollain on nurkissa samanlaiset, hieman pidempänä, voisin olla kiinnostunut.
Ainoat remontin tapaiset talvella olivat, rungon paikkamaalaus ja vaihdepolkimen laakerin uusiminen.
lisäksi siirsin vilkut pois takavalon läheisyydestä, että ilme olisi kliinimpi. Myös kilpiteline piti tehdä uusiksi.
Putkiin asensin vielä säädettävät tikkarit, ehkä mielenrauhan vuoksi tms..
Kaiken kruunaa uusiksi suunniteltu sivukopan logo. ;)
Listalla mahdollisesti.
- Keulaan emulaattorit, saa säädettävän tuostakin nenästä.
- Lisää hiiltä! Tämä on sairaus..
- Pehmeämpi eturengas, tämä on jo valittuna ja odottaa tilausnapin painamista.
- Grippitarrat pitää tehdä uusiksi ja isommiksi. Nämä odottavat asennusta.
- Satuloiden verhoilu, hieman modernimpi voisi olla.
-
Kuvat erikseen, kun ei halunnut tuohon laittaa..
-
Lisää.
-
Ja logo:
-
Shifteri.
-
Takaa.
-
Annan tunnustusta.
Jos sulla on muotit karbooniosille niin mulla on alipainepumppu ja pieni uuni että tulee ihan oikeaa hiilikuitu-aramidiosaa jossa epoksia joukossa vaan sen verran että pysyy muodossa.
Teen tänään, mahdollisesti, sopimuksen vuokratiloista johon muutan verstaani kesäkuussa. Valitettavan pieni tila, ei juuri isompi kuin nykyinen mutta käytännöllisempi muodoltaan. Tosin sisäänkäynti on hiukan hankala. Vain lastaussillan kautta. Pihassa kylmä varasto roinia ja materiaaleja varten.
Parasta tilassa on se että se on likellä asuinpaikkaani.
-
Jonkin verran taas tapahtunut;
Rata-ajossa huomasin, että siirryttäessä täyskaasulla mielellään sinne kiihdytyksen puolelle, empi kone jonkin aikaa ja sitten lähdettiin. Lisäksi ajoittainen nykiminen häiritsi arkiajoa. Penkkiinhän mopo oli saatava. Viikko sitten sain sen verran penkki ja säätöaikaa. Olin itse ladannut Commanderiin kartan, jota olin alapäästä säätänyt. Ajettiin rullalla eka veto. AFR käyrä paljasti, mistä oli kyse. Epäilemäni seoksen paksuus oli tosiasia. Käppyrä notkahti 2500 kierroksen kohdilta, ollen 3500 kohdalla 11:n tuntumilla, eli todella paksulla. Kippura nousi normaaliin reilun neljän tonnin kohdilla. Säätäjä kohdisti ajatusta tuolle alueelle ja AFR-käyrä oikaistiin liki koko matkalta 12-13 väliin. Ilmajäähy tvini nimittäin tykkää jokseenkin paksusta kakusta. Hieman tuhdimpi satsi myös tekee pyörästä ajettavamman. Polttoaineenkulutushan tuossa hieman kärsii optimista, mutta minulle sopii enemmän ajettavuus.
Vääntökäyrään tuli viitisen Nm:ä koko samalle alueelle. Vääntökippura on tosin vääntösuora, sillä tyhjäkäynniltä kohti huippuarvoja suht vilkkaan, 80Nm puhkaistaan n.2200 kierroksella. Huuippuvääntö saavutetaan suunnilleen 4000 rundilla, eli 90Nm. Tästä vääntö laskee tasaisesti seitsämään tonniin, johon mittaus lopetettiin. Tehoa kone potkii ihan normaalit 60 hepoa, linjassa Ameriikan mittoihin. Varaa paremmin henkivillä piipuilla olisi viitisen heppaa, mutta tulee niin ylös, kuuteen tonniin että katsoo nyt.
Osakaasulla ajettiin sitten reilusti vetoja ja säädettävää oli. Sieltä täältä löytyi laihoja ja paksuja kohtia. Lisäksi aktivoitiin Commanderin kiihdytyspumppu toiminto ja resetoitiin TPS.
Ajettavuus parani joka alueella, kyyti pehmeni ja kaasuun vastaavuus terävöityi.
Radalla häiritsi myös se sama asia, kuin viime kesänä; hidas kaasukahva. Kulmaa lienee 140 astetta vakiona. Tänään sitten tuli puheeksi erää kaverin kanssa ko asia. Hänen hyllystä löytyi uusi Yamaha R6:n kahva joutilaana. Tuumailtiin, että Guzzissa lienee Dominon kahvarunko, eli Yammun putki voisi siihen käydäkin. Siispä oitis tallille ja purkamaan. Kylläpä vaan, sinne kävi!! Halkaisijaa on aika reilusti enemmän, mutta vaijerit ylttivät juuri ja juuri, kun kaikki kiristys oli poistettu.
Ja kyllä, muuttui tuntuma. Kaasun asteet on varmaan 85-90. Erittäin hyvä..
Tullee varmaan muutakin mieleen huomenna, siitä sitten lisää.
Nyt Kyrmyä on taas varustettu lisää kiusaamaan muovipyöriä radalla, syksymmällä taas Kemoraan..
-
Nyt Kyrmyä on taas varustettu lisää kiusaamaan muovipyöriä radalla, syksymmällä taas Kemoraan..
Ajat vaan reunemmassa, niin haittaa muuta liikennettä vähemmän :)
-
Jos pyörässä voima riittää ja on ajotaitoa, mahtuu nytkin ohi. Ekkukin mahtui Pemarillaan ;D
Ensi viikolla mennee ainakin eturengas tilaukseen; pehmeämpää kumia alle. Tahtoo tuossa pyörässä painonsiirto olla sen verran haastavaa, että on pakko katsella pitävämpää läskiä. Takanen vielä mennee, mutta saattaa mennä sekin vaihtoon vetelämmän tieltä.
-
Tämäkin päivittämättä pitkän aikaa.
Eteen siis vaihtui Pirellin Angel, koossa 110/80 ZR18. Eli oli siis kapeampi, kuin vakio ja mitaten 20mm matalampi, eli etupää tippui 10mm. Ohjaus muuttui huomattavasti herkemmäksi! Akselivälillä laskien keulan kulma jyrkentyi 0.5 astetta, eli suht paljonkin. Renkaan pito luonnollisesti parani kertalaakista, koska siirryttiin ikimammutti_touringkumista (Metukan 880) sporttikaturenkaaseen. Profiili on suht tiukka, tuolla maavaralla ei koko kulutuspintaa saa käyttöön.
Tämä todettiin myös Kemorassa, toimii!
Jokin aika sitten huutelin foorumilla satula-aihion perään. Huutoon vastattiin ja Stonen jakkarat löysivät uuden kodin minun luotani. Ensi maistelulla istuimen näyttivät identtisiltä, mutta tarkemmin tutkiessa huomasin lukkokieli olevan eri korkeudella ja runkoon vastaavien kumitöttylöiden hieman eri kohdilla. Siitä se ajatus sitten lähti-> Jotta lukon saisi napsahtamaan lukkokieleen, piti pallia nostaa n.20-25 milliä. Itse teinkin sen siten, että nostin vain takareunaa. Helpoinen se kävi sorvaamalla takatöttylöiden alle alumiiniset tatit. Nyt istuin ei vietä taaksepäin ja takareuna korottui jonkin verran. Asento muuttui parempaan aivan selvästi.
Quickshifter ei ole oikein ollut koko kesänä säädöissä. Kerkesin sitäkin sitten pulaamaan pari viikkoa sitten. Ongelma on ollut liian hidas reagointi vaihdepolkimen käyttöön tai toisaalta liian innokas. Tein kolmannen version käyttökytkimen kiinnikkeestä ja sain katkaisukohdan mekaanisesti oikeaan herkkyyteen. Lisäsin vielä hieman sytytyksen katkoaikaa ja nyt alkaa löytyä! Vaihteet menevät yli (muistaakseni)2500 kierroksen yläpuolella täyskaasulla ilman kytkintä tupaan. Vielä pitää lisätä katkoaikaa, niin vaihdosta tulee sujuvampi. Nyt vielä nykäisee liikaa minun makuuni. Tuo Calin laatikko on todella hidasälyinen, vaihteen kytkeytyminen vaatii aikaa ja voimaa.
Eilen vihdoin kerkesin purkamaan takapyörän irti pyörästä. Ihan mielenkiinnosta halusin sinnekin kurkata. Perän suunnalta on kuulunut outo klang-ääni koko sen ajan, mitä pyörä on minulla ollut. Koska peräpää tuntuu tiukalta ja öljyn seassa ei ole ollut mitään lastuija, en ole viitsinyt hirveästi kuluttaa asian kanssa aikaa. No, löytyihän se syypää; vetolaippa joustaa lukkorengasta vasten. Eli liuku, jolla vetoholkki on vanteen navan ympärillä on hiukan väljä. Ilmeisesti se ei ole koskaan juuri huoltoa ja rasvaa nähnyt. Ei ollu kuitenkaan leikannut kiinni. Navan pinnassa näkyy kuva rasvaurasta, joka on vetolaipan puolella. Boorit olivat todella hyvässä kunnossa molemmissa, puhdistus ja rasvaus niille.
Vaimenninkumit olivat jonkin verran syöpyneet. Ne käänsin toisin päin, niin sain nekin tiukemmin paikkaansa. Samalla käänsin vetolaipan yhden tai kahden vetohampaan verran, niin ei ole liukupinnat siinä kohdin, mihin ovat paikkansa syöneet. Laakerit tuntuivat hyviltä.
Booriholkista pyörittelemällä ei sormiin tuntunut kovin kummoista välystä hammaskosketuksessa, tuntui oikeinkin hyvältä.
Veikkaan, että tuonne peräpäähän vielä kuitenkin palaan..
ps: sattuisiko joku tietämään tuon minun Jackalin edellisiä omistajia? Koko rekkarin saa yv:llä, alkaa KG-...
-
Kevennetty GT....
(https://dl.dropbox.com/u/25026870/IMG_1681_4.jpg)
-
Erinomaisen hieno! Yksipaikkainen raaseri.