-
Päivää vaan taas
Ei pitäs pöyhiä... Viime vuonna kun sporttiin tehtiin takaisinkutsuremontti, huomattiin yhden venttiilinnostajan saaneen jonkun rokon. Liekö pitting oikea ilmaisu asialle.
No, se vaihdettiin uuteen ja eikun menoksi.
Nyt kun v-käyrän uudelleen profiloimiseksi mylly on tasapainottamisen tekemiseksi purettu, on kilkkeitä tutkittu kaikenkaikkiaan uudelleen. Nyt kaikissa nostajissa on sama ilmiö, myös siinä viime vuonna vaihdetussa. Öljyäkin on pruukattu koneessa käyttää ja vaihdettukin peräti.
Nokka-akselissakin on sanomista.
Mahtaako olla kyseessä semmoinen asia, että noissa pinnoissa on alunperin ollut jotain yhteensopimatonta. Väärä kovuus? Siis etteivät nostajien pinta ja nokan pinta sovikaan yhteen?
Nyt menee nokka-akselikin uusiksi, ja nostajat tietysti.
Mitä kannattaa tehdä?
Kysyy nimim. epätietoinen Kanta-Hämeestä
-
Nostajat menee uusiks. Nokka-akselin voi aina hioa. Hionnan jälkeen vielä nitraus pintaan niin pitäis liukua nätisti. Molempia töitä suorittaa mm R-Koneistus, olikohan Keravalla. Siellä oon teettänyt kyseisiä hommia. Taannoin oli saatavana myös korkealaatuisia ihka suomalaisia nostimia. Joku niitä taisi jossain itäsuomessa valmistaa. Vieläköhän niitä sais? Gruppon kautta ostin pari satsia mutta ne on käytetty jo.
mm
-
Hmm... Jos hiotuttaa etc. kestääkö tod.näk. paremmin kuin Mandellosta saatava uusi entisenkaltainen? Pinnistä muistia niitten nostajien kohdalla...kuka myi...
Pekka
-
Käännäppä ikävä tilanne voitokkaaksi ja hommaa nyt tilalle alkuperäistä viriilimpi nokka, vaikka täältä : http://www.mikerichmotorsports.com/MGproducts.htm (http://www.mikerichmotorsports.com/MGproducts.htm)
Noita nostajia tuntuvat sporttiguzzit syövän kuin eräiden hontat heinää. Liekö syynä pikkuisen äkkijyrkemmät nokkaprofiilit. Caleissa noillakin ajetaan paljon pidempään. Luulisi että materiaaleissa ei ole isoja eroja noiden välillä ? Uusia nostajia kun laittaa paikoilleen niin niiden pitäisi liukua reikiinsä ilman väkivaltaa ihan omalla painollaan tai kevyesti sornella painaen. Jos ei mene, niin silloin halkaisija on väärä. Niitäkin on ollut liikkeellä.
Äkkiä voisi myös luulla että hyvin hiottu & nitrattu entisöity nokka voisi kestää jopa paremmin kuin Mandellon uusi arvaus samasta aiheesta.
- JuhaV
PS. Joko olet katsonut ne venttiilinvarret ja ohjurit ?
-
Venttiilinvarsi- ja ohjuriasia on juu kyllä tiedossa, vaan ei vielä tehty.
Kuluttavat juuttaat ohjurinreiät ovaaleiksi nämä.
Rakennetaan koko härveli näämmä uudestaan...
Join the MG people... meet interesting problems... and solve them...
Pekka
-
Noita nostajia tuntuvat sporttiguzzit syövän kuin eräiden hontat heinää. Liekö syynä pikkuisen äkkijyrkemmät nokkaprofiilit. Äkkiä voisi myös luulla että hyvin hiottu & nitrattu entisöity nokka voisi kestää jopa paremmin kuin Mandellon uusi arvaus samasta aiheesta.
- JuhaV
Eipä Hämeenlinnan Pekka yksin ongelman kanssa, mulla Lariossa myös kolme nostajaa neljästä aika kraatereilla, nokka siihen nähden silmämääräisesti tarkasteltuna käsittämättömän hyvässä kunnossa:O Nostajien kilometreistä en tiedä mutta edellisen omistajan kertoman mukaan nokka on ainakin uusi (nostajat toki pitäisi olla samalla vaihdettu). Kyllä kuulostaisi huonolta laadulta valmistuksessa.
Itkettää vaan niitten vaihtaminen kun hintaa on muistaakseni +/- 80€ kpl. Menee vaan äkkiä vanhan pyörän hinnan verran rahaa nostajiin niitä ajokausittain vaihdellessa :X R-koneistus Keravalla esim. hioo koko nokka-akselin suunnilleen yhden nostajan hinnalla! Siellä tekevät paljon kyseistä hommaa eli kannattaa kysellä sieltäkin, tekevät hiomalla myös virinokkia!
-
JuhaV kirjoitti:
Noita nostajia tuntuvat sporttiguzzit syövän kuin eräiden hontat heinää.
Mitähän oheinen mahtaa noin suunnilleen (itse kunkin kokemuksen perusteella) tarkoittaa, (kilometreissä) todellisessa V11 maailmassa?
Ilmiöstä vielä osaton/tietämätön
pekjo
-
Holopaisen Keijo Hammaslahdesta Joensuun naapurista niitä kuppeja myi.
Siitä on jo aikaa...
VMPK:n jäsenluettelosta ainakin löytynee Keijon yhteystiedot.
-
No niin kävinpä hakemassa Keravan R-koneistuksesta kannet ja muut pesussa olleet osat. Samalla näytin nokka-akseliani ja paria nostinta. Totesivat nokan olevan ihan ok ja nostimet pystyy hiomaan kuntoon - hinta aika kohtuullinen 6€ / nostin :cool:. Nokka ei kuulemma yleensä heti kärsikään vaikka nostimen pinnoissa olisi kuoppia vaan vasta kun epätasaisuus muuttuu pahemmaksi. (Nokan hionta olisi siis ollut n. 85€ eli ei koko paketinkaan kunnostus aivan katastrofia olisi aiheuttanut.)
Kyseinen nostimien hionta ei ole mikään R-koneistuksen erikoisjippo vaan ihan normaali koneistus koska siihen löytyy oikein tarkoitukseen sopiva oma työstökonekin, autoihin vastaavia hiontoja kuulemma yleensä tehdäänkin. Loputtomiinhan nostimia ei tietysti voi hioa mutta kallis vaihto ainakin siirtyy tuonnemmaksi... toivottavasti pidemmälle kuin ensi kesään!:vau:
Saattaapi olla, ettei kovan hinnan vuoksi nostimia olekaan vaihdettu uuden nokan myötä tai sitten ne nostimet tosiaan kuluu aika haipakkaa. Larion katkeilevia venttiilejä ajatellen ei Mandellon materiaalit ehkä aina kaikkein pitkäikäisimpiä ole mutta saapa ruuvailla säännöllisesti niin ei tule talvisin aika pitkäksi.
-
Moi. Myös Lemppari söi ahkerasti niin nokkia kuin nostimiakin. Nokan nitraaminen korjasi tilanteen sen osalta, mutta nostimet menivät edelleen ruvelle. Samoin kävi titaanisille? tarvikenostimille. Lopulta kyllästyin moiseen ja porasin oman voitelukanavan jokaiselle nokalle. Kanavan päähän pieni suutin, muistakseni 0,3mm, mikä suihkuttaa öljyn nokalle. Näyttää ainakin toistaiseksi auttaneen. Pikkuisen arveluttaa että, joku pikku murunen tukkii suuttimen ja taas nostin kärsii. Öljynpaineiden kanssa ei ole ollut ongelmia. Pumpuksi tosin vaihtui pari mm. pidempi versio. Se on kait nykypeleissä jo vakiona? Myös jämäkämmät venttiilijouset olen löysännyt niin että kone kestää sekoamatta "vain" 8500rpm. Vakiosäädöllä tuli joskus tappi vastaan väärältä puolelta kun vaihde ei mennytkään päälle eikä, venttiileistä vielä kuulunut mitään ylimääräistä pärähdystä. Nokkana on R-Koneistuksen kopioima viriakseli.
-
Holopaisen Keijo on pitkänlinjan mp-harrastaja, myös museoajoneuvotarkastaja. Lankapuhelinnro on 013-741837 tai -2502523.
-
Moi. Myös Lemppari söi ahkerasti niin nokkia kuin nostimiakin. Nokan nitraaminen korjasi tilanteen sen osalta, mutta nostimet menivät edelleen ruvelle. Samoin kävi titaanisille? tarvikenostimille. Lopulta kyllästyin moiseen ja porasin oman voitelukanavan jokaiselle nokalle. Kanavan päähän pieni suutin, muistakseni 0,3mm, mikä suihkuttaa öljyn nokalle. Näyttää ainakin toistaiseksi auttaneen.
Hei Pekka!
Näyttäisi siis ettei ongelma olekaan materiaaleissa vaan nokan voitelussa, vähän aneemiselta se näyttääkin: kaksi pientä reikää kahden nokan välissä ja se on siinä! Usein näkee joka nokassa oman voitelureiän akselin nokan vastakkaisella puolella.
Tuo kuvaamasi nokkien voitelun tehostuskonstruktio on hyvin samanlainen kuin miten esim. Fordin vanhoissa OHC-koneissa nokkien voitelu on toteutettu: nokka-akselin vieressä on ohut putki, jossa pieni reikä jokaisen nokan kohdalla. Öljy tulee putkeen nokka-akselin keskimmäiseltä laakerilta ja putki on ruuvattu kiinni laakeripukkeihin.
Lohko kasassa sormikopelolla tunnustelemalla totesin Larion (ilm. Lemansissa samoin?) nokka-akselin öljykanavan kulkevan ikäänkuin "putkena" nokkien yläpuolella, joten siihenhän on luontevaa voitelureiät sijoittaa. Mistä moisia suuttimia hankit? Kiinnostaisi itse tehdä vastaava voitelun tehostus kun kone nyt kerran on levällään ja nostimet menossa kunnostukseen.
-
Juu ittelle tuli aikanaan liian isot nostinkupit.
En voinut arvata että sellaista voi tapahtua ja hölmötin ne sitten sisään koneeseen. Jumittivat ja yhden venttiilin sain solmuun.
Uskokaa suosiolla että "väärä koko" jos ei mene "tiputtamalla" paikalleen.
Itte laitan nyt (taas) koneeseen RVS-tech liemet sisään. Pitäisi suojata rautaa sisältäviä pintoja (nokka-akseli). Nostinkuppien materiaalia en tiedä, ovat näitä kotimaassa valmistettuja.
http://www.rvs.fi/ kertoo aiheesta lisää.
-
Ykän Larion kun olen tainnut omistaa, niin on vahvistettava että nokka tuli vaihdettua juuri pistemäisten nosturipintojen kulumien vuoksi. Nostajat tulkittiin siinä tilanteessa hyväkuntoisiksi.
Tästä ketjustahan syntyy hiukan sellainen kuva että nostajat on tässä tn se syyllinen eikä nokan laatu. Itse aikoinaan tulkitsin nokan huonolaatuiseksi.
Selvittelin silloin aikoinaan tekisikö kukaan Larioon erilaisia nokka-akseleita. Michael Moore niitä suunnitteli teettävänsä, mutta tarina ei kerro tapahtuiko koskaan niin. Michaelin yhteystiedot on kyllä tallessa, jos joku haluaa pikkulohkojen performanssinokkaa kysellä.
-
Toisaalta Pekan kokemukset jopa titaanisten nostimien kulumisesta tukisi teoriaa myös nokka-akselin voitelun riittämättömyydestä, tosin tässä tapauksessa pienennettiin myös jousipaineita mikä myös vähentää nostimen/nokan kulumista.
Omassa Lariossani nostimet olivat nyt kunnoltaan suht hyvästä tosi kuluneeseen eli yksi oli oikeastaan melkein käypäsessä kunnossa, kahdessa jonkun verran kuoppia ja yksi kuopilla sekä naarmuuntuneen oloinen.
Tuonne öljypohjaketjuun viitaten nokan voitelun tehostaminen sitten taas lisää kampiakselin päälle roiskuvan öljyn määrää... nokaltahan kaikki öljy valuu suoraan alas kampikoneiston päälle. Kompromisseja täytyy tehdä - vähän lisää tehoa tai pidempi-ikäinen nokka. Kilpavehkeissähän jopa rajoitetaan venttiilikoneiston voitelua jotta riittää öljyä kovemmin kuormitettuun kampiakselin laakerointiin, siellä ei ole väliä kuluuko nokka nopeammin koska todennäköisemin moottori muuten hajoaa tai ehditään uudelleen purkaa ennen kulumisen esiintymistä.
-
Millasilla venttiilinvälyksillä ajelette V11 myllyillä yleensä ja sportilla eritoten? Kattelin tota nokka-akselia ja teknisesti vaatimattomalla koulutuspohjalla tuli mieleen sekin, että kun olen käyttänyt noita .20 ja .25 välyksiä, ne on voineet olla liian suuret? Paljon kokenut tuttavani sanoi, että välykset pyrkivät ennemminkin kasvamaan kuin pienenemään, joten pitääkö ottaa tehtaan asetukset käyttöön?
Entäs,kun näyttää siltä, että nokassa on silläkinviisii sanomista, että nokka on hiukan kovera. Keskikohta matalammalla kuin reunat? Onko Luigilla tullu karkaisussa virhe?
-
Niin onkos se sun nenäkeppi kulunu kuopalle/uralle siitä liukupinnan keskeltä vai? Se kuulostaa kyllä karkaisuvirheeltä.
Tokihan kulumajäljen tulisi olla (ainakin) nokan harjalta hieman epäsymmetrinen -> nostajan pyöritysefektin takia. Siis viettää hieman toiselle reunalle, ei molemmista suunnista keskelle päin.
-
Nokat ei ole kulumalla menneet uralle tai kuopalle, kyllä se on nähdäkseni tosiaan käynyt karkaisuvaiheessa jo tuo moka.
Keppi on jo Keravalla hiottavana ja nitrataan sen päälle.
Niin pieninä palasina maailmalla on mun: Nokka-akseli keravalla, moottori lempäälässä, uusi putkisto piikkiössä, runko ja muu hämeenlinnassa, kankien pultit mandellossa...
Hiukkasen tuppaa huvittamaan; (kiertokangen pultit kun on kertakäyttökamaa) Tilattiin uudet pultit Mandellosta... aikansa otti ja tuli YKSI pultti...loput kuulemmma jälkitoimituksena. Että mitähän ajatteli Luigi yhdellä pultilla tehtävän?
-
Hoi
Itsekin aikanaan lueskelin jostakin, että kiertokangen alapään ruuvit ovat kertakäyttöisiä, mutta vanhemmat kollegat kyllä kertoi käyttäneen ruuveja useammankin avauksen jälkeen uudelleen ja niin tein minäkin. Mitään ongelmia ei ole ilmaantunut, ainakaan toistaiseksi!!??
Olisiko lukijakunnassa jollakin tietoa, tai omakohtaisia kokemuksia siitä, että ruuvit olisivat pettäneet uusiokäytön johdosta?
-
En ole vielä niin tarkkaan Larion korjaamokäsikirjaa plarannut, että olisin löytänyt ainakaan pikkulohkon kiertokangen pulttien vaihtosuositusta. Ohjeissa vain todetaan, että vaihdettuasi laakeriliuskat kiinnitä ja kiristä siihen ja siihen momenttiin kiristämällä. Vauhtipyörän (tai siis paineasetelman Lariossa) kampiakseliin kiinnittävät pultit kyllä neuvotaan uusimaan (...it is advisable to replace them...). Kiertokangen pultteihin ei mikään megamomentti (luokkaa2,5 -3,2 Kgm) edes tule, joten hieman ylivarovaiselta vaihtosuositus niiden kohdalla kuulostaisi.
Mutta mutta... JOS ne pultit pettää, niin edessä on ainakin alakerran täystuho!! Olen nähnyt erään vanhan Ford Cortinan kerran tienposkessa valtavan savupilven keskellä ja rautalohkossa reikä kyljessä mistä oli kiertokanki tullut ulos!:O
-
V11 koneissa oli ja on edelleen se tehtaan takaisinkutsu, jossa on kyse kahdesta asiasta: Ensinnäkin: kiertokangenpulttien takia koko kanget pultteineen päivineen vaihdettiin tehtaan piikkiin uusiin kun jossain oli tosiaankin pultti irronnut.
Toinen syy oli vaihdelaatikossa.
Kyllä ajattelin sitkeästi vaan odotella uusia pultteja.
Mans got to do what mans got to do...
Pekka
-
Ykä kirjoitti:
Lohko kasassa sormikopelolla tunnustelemalla totesin Larion (ilm. Lemansissa samoin?) nokka-akselin öljykanavan kulkevan ikäänkuin "putkena" nokkien yläpuolella, joten siihenhän on luontevaa voitelureiät sijoittaa. Mistä moisia suuttimia hankit? Kiinnostaisi itse tehdä vastaava voitelun tehostus kun kone nyt kerran on levällään ja nostimet menossa kunnostukseen.
Moi. Lempparin lohkossa on tosiaan valmis paikka öljykanavalle. Mahtaakohan paikka olla jo käytössä hydraulisilla nostimilla varustetuisa malleissa? Paransin mielestäni voitelua lisäksi poraamalla öljypohjasta pumpulle ja suodattimelle menevät kanavat suuremmiksi. Lisäksi porasin takimmaisen runkolaakerin kohdalle öljykanavan lohkon ulkopuolelle. Siinäkin oli valmis paikka. Siitä vedin putken sen uuden nokkien voitelukanavan takapäähän. Saman kanavan etupäähän tulee öljy myös nokka-akselin etulaakerin/kansien öljykanavasta.(hätävarjelun liiotelua?). Ne "suuttimet" ovat Cummins-merkkisen dieselin mekaanisen pumppusuuttimen kalibrointireikiä, mutta varmaan sopivia suuttimia löytyy jostain kaasuttimestakin? Ne nokka-akselissa olevat kaksi voitelureikää eivät juuri voitele. Niiden kautta käytännössä paineeton öljy imeytyy nokka-akselin takalaakerin kupin takaa pois. Kampiakselin öljyssärypemistä voi vähentää rakentamalla kampiakselin alapuolelle öljynkeräyskourun kuten ralliautoissakin. Sitä ei kannata asentaa ellei nokka-akselille ole tehty em. lisävoitelua. On asiasta karvaita kokemuksia, silloin ne nostimet vasta kuivana kävivätkin ja kuluivat!
-
Kari Sairanen kirjoitti:
Olisiko lukijakunnassa jollakin tietoa, tai omakohtaisia kokemuksia siitä, että ruuvit olisivat pettäneet uusiokäytön johdosta?
Moi. Olen toiminut Lempparin kk-ruuvien kanssa seuraavasti. Mutterissa on kierteen vieressä matala syvennys, olisko uutena luokkaa 0,5 mm? Syvennyksellä ja mutterissa olevilla halkioilla on jotain tekemistä mutterin kiinnipysymisen kanssa. Aina mutteria kiristettäessä syvennys pikkuhiljaa madaltuu kun mutterin ulkoreuna kuluu vähitellen pois. Kun mutterin pinta on mennyt liki tasaiseksi, olen uusinut mutterit ja pultit. Kestää ne ainakin viisi kiristystä, siinä välissä ajetaan aina n. 20000km. tosin viimeaikoina on tullut valkattua miljoonalaatikosta vähemmän huonoja kappaleita pahimpaan tarpeeseen. (Ja voishan siihen mutteriin sorvata uuden syvennyksen.) Jos siinä pultissa ei näy silmällä selviä vaurioita, voi sen mielestäni kyllä käyttää uudestaan. Ellei sitten manuaali käske vaihtaa. Toisaalta voisi mitata uuden pultin ennen asennusta. Purettaessa uusi mittaus ja jos se ei ole venähtänyt, on ok. Lopuksi siirrän vastuun lukijalle ja kokeilijalle.
-
V11 Sportin kankien pultit on ilman muttereita, siksi päätin odottaa uusia pultteja.
Onko niin, että pultti venyy momenttiin vedettäessä jotenkin niin, ettei sitä voi toista kertaa venyttää?
-
Käytännössä tavallinen pultti ei erityisen paljon veny kiristettäessä sen kovuuteen sopivalla momentilla. Joskus käytetään ns. venyviä pultteja ja ilmeisesti sportissa ne ovat juuri sitä tyyppiä. Silloin ne ovat kertakäyttötavaraa ja saattavat helpostikin katketa jos kiristää uudestaan.
Esim. käyttöautossani Citroenissa on ns. venyvät kannenpultit ja niitä ei sen vuoksi tarvitse jälkikiristää kannen asennuksen jälkeen. Kaiketi ne ovat silloin ikäänkuin kimmoisat ja menettävät ominaisuutensa kertakiristyksen jälkeen. Niinkin yksinkertainen osa kuin ruuvi voi siis olla hyvinkin monimutkainen käyttää :D
-
Jep. Sportin kiertokangenpultissa on muistaakseni neljä semmoista uraa kierreosan jälkeen. Elikkä valmiina neljä kohtaa, josta se voi katketa...
-
Hoi
Kyllä ne ruuvit venyy kiristettäessä, ja tämä on tarkoituskin. Tätä venymistä on helpotettu ohentamalla ruuvit jakopinnan molemmin puolin. Teräksellä on ns. kimmomoduli joka tarkoittaa maks. venymää, jonka jälkeen ruuvin pituus ei palaa alkuperäiseen, ruuvi ns. venähtää. Mutta näin pitkälle venymistä ei varmaankaan tapahdu oikealla kiritysmomentilla, vaan ollaan kimmoisella alueella.
Jos momentti menee yli kimmoisen alueen, niin silloinhan ruuvi jää löysälle kiristyksen jälkeen, ja tämä ei voi olla tehtaan alkuperäinen tarkoitus. Uskon että ruuvit kestävät useamman venytyksen kimmoisella alueella. Kyllä Luigi ja kumppanit tuntee varmaankin lujuusopin perusteet tuolla saapasmaassa.
Mutterit ovat varmaakin useammin vaihdettavia osia, kuten tarkat tutkijat tuolla aikaisemmin kertoivat.
-
No vähän ikäänkuin tuota kimmomodulia tai jotain tarkoitin sanoessani ettei pultit juuri käytännössä veny(=venähdä) oikealla momentilla kiristettäessä. Erityiset ns. venyvät pultit kaiketi ovat vain hieman tavanomaisia pultteja laajemman kimmomodulin omaavia? En ole kone- tai muukaan insinööri niin vähän arvuutteluksi menee.
Larion kiertokangen pulteissa on myös kierteen yläpuolella uritettu paksumpi(!) alue käsitääkseni osien kohdistusta varten - voihan olla, että näiden urien etäisyyttä toisistaan mittaamalla voidaan havaita onko pultti liikaa venynyt vai ei? Täytyy pyhien aikana laakereita odotellessa korjaamokäsikirjaa plarata, että löytyykö ko. pulteista mainintoja uusimiseen liittyen. Toistaiseksi purku ja kasausohjeet olen ymmärtäny niin, että entiset pultit vaan kiinni liuskojen vaihdon jälkeen. Tosin eipä siellä venttiilienkään vaihdosta taideta mitään suositusta antaa...:D Koneistamosta pulteista kysyessäni totesivat vain, että mitä se sun kirjasi niistä sanoo?
Käytettävä momentti suhteessa pultin halkaisijaan on varmaan aika ratkaisevassa asemassa. Vetomurtolujuushan ilmoitetaan kg/mm^2 (menikö oikein) - esim. 8.8 kovuusluokan pultin vetomurtolujuus on 8,8kg per neliömillimetri: neliömillin pinta-alainen lanka kyseisestä materiaalista katkeaa 8,8kg:n voimalla vedettäessä. Kierteen noususta ja kiristysmomentista voi sitten laskeskella pulttia venyttäviä voimia. Muistelisin joskus jossain nähneeni taulukonkin käytettävistä momenteista pultin koon ja kovuuden mukaan.
Aikanaan vanhassa Fordin ohc koneessa piti vetää M12 kannenpultit muistaakseni jotain 10-12kgm momenttiin ja ei ne katkeamatta montaa kiristystä kestäneet.
-
Kaikki pultit venyvät kiristettäessä momenttiin, joka ylittää kitkamomentin. Niin kauan , kuin pysytään alle materiaalin myötörajan, on venymä kimmoista ja palautuu löysättäessä (jos ei virumista huomioida). Väsymiskestävyyden kannalta on tarpeen tehdä esikiristys mahdollisimman korkealle ja siihen niillä tehtaan ilmoittamilla momenteilla pyritään. Pultin varren ohentamisella päästään hallitusti haluttuun vetojännitykseen tietyllä momentilla.
8.8 ruuvin vetomurtolujuus (1. kasi) on 800N/mm*2 (n. 80kp/mm*2) ja myötölujuuden suhde murtolujuuteen (2. kasi) on 0,8 eli myötölujuus on 640N/mm*2.
Luulisin (puhdas arvaus), että syy pulttien/mutterien vaihtosuositukseen on ennemmin itsepidätysominaisuuksien heikkeneminen toistuvissa avauksissa kuin itse pultin väsymiskestävyys (siihenhän vaikuttaa vain moottorin käyntimäärä/-tapa). Vanhoissa ( esim. GT 850) lukituslevyllisissä kokoonpanoissa ei em. ongelmaa ollut ja pultitkin katkesivat aika pienellä ylimomentilla eli aika hyvin oli ilmeisesti optimoitu rakenne.
-
Hoi
Ruuvien lujuusmerkinnöistä, ensimmäinen luku kerrottuna kymmenellä, antaa ruuvin vetomurtolujuuden Kp/neliömillimetri, ja kertomalla luvut keskenään saadaan ruuvin myötöraja.