Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: Pekka - Heinäkuu 30, 2010, 16:34:52 ip
-
http://www.avk.fi/sivut/detail.asp?id=148726&lang=fi (http://www.avk.fi/sivut/detail.asp?id=148726&lang=fi)
-
Äkkäsin tuon saman tänään. Kenen Cali on kyseessä? Kävikö kuskille kuinka pahasti?
-
Mielenkiintoinen kohta tuolla ehdoissa : "varaosakuitit".
Rungon mittaustodistukset minä ymmärrän, mutta että pitääkö olla oikein esittää kuitit muista korjauksessa käytetyistä varaosista?
-
Pitää olla todiste siitä, että tietyt osat on vaihdettu. Ei yritä muiluttaa kilpiin esim oikaistuilla etuputkilla tms.
-
Näin tuon kesäkuussa Piikkiössä. Tutkivat sitä korjausasioiden takia käsittääkseni vak.yhtiön takia.
Kuskille ei kuulemma käynyt juuri mitään.
-
Pitää olla todiste siitä, että tietyt osat on vaihdettu. Ei yritä muiluttaa kilpiin esim oikaistuilla etuputkilla tms.
Mitäs jos sattuu olla "varaosapyörä" nurkissa ja puuttuvat osat ottaa siitä? Millä niitä todistelee?
-
Hyvä kysymys, mutta tuota sillä juuri haetaan. Ehkäpä niiden romujen kanssa voi käydä konttorilla. Tuohon varmaan löytyisi varmin vastaus konttorilta.
-
Hyvä tarkiotus lienee valvoa että, korjaus tulisi asiallisesti tehdyksi. Lisäksi myös verottaja haluaa päästä osille jos prosentit menee yli.
Pekka
-
Vanhaa topiikkia lainaten...
Kukaan perehtynyt miten rungon suoruutta ja etu/takapyörän linjausta voisi mittailla kotioloissa?
Paljonko esim. etu/takapyörän linjauksen heitto/ero saisi suunnilleen olla? Sama tietysti tuolle rungon suoruudelle. Näitähän voi käydä tietysti ammattilaisella mittauttamassa, mutta voisi tätä itsekin harjoitella harrastukseen liittyen.
-
Voit asettaa pitkän "viivoittimen" takapyörän vanteen reunoja vasten, mahdollisimman lähelle pyörän napaa ja tähdätä sillä vastaavalla tavalla etupyörän vanteen reunoihin.
Viivoittimeen pitää ehkä rakentaa jonkinlaiset "tuntosarvet" että, mittauksen pystyy noin tekemään, renkaat kun siinä ovat muuten tiellä. Lisäksi pitää mittaamalla ja laskutoimituksella eliminoida vanteiden erilaiset leveydet.
Jos nyt mittauksen kohteessa etu- ja takapyörän pitäisi olla samalla linjalla, mittaustulos suurin piirtein lähellä n.0mm, osoittaa kaiken olevan hyvin. Mittaus ja laskutoimitukset ovat menneet oikein ja moottoripyörän runko ym. näyttää suoralta.
On kuitenkin niin että, läheskään kaikissa tapauksissa pyörien ei ole alun perinkään ollut tarkoitus kulkea samalla linjalla, johtuen tehtaan suunnittelusta tai jälkeenpäin tehdyistä muutoksista. Jotkut kun muuttavat varsinkin pinnapyörien off-settiä isostikin.
Pitää siis tietää minkälaisia tuloksia mittauksesta pitäisi tulla. Ainakin ennen kuin alkaa vääntämään runkoa uuteen muotoon.
Virhettä mittaukseen aiheuttaa:
-väljät pyöränlaakerit, varsinkin takapyörässä.
-kiero vanne.
-ketjuvetoisessa takapyörä on helposti ja lähtökohtaisesti vinossa.
-varsinkin alkeellisen mittavälineen asettelu on hankalaa ja mittaustarkkuus siten heikko.
-työn suorittajalla vähäinen kokemus mittaamisesta.
-oikaistaan mittauksessa mittaamalla renkaan sivusta eikä vanteesta.
Youtubessa on videoita, varsinkin ketjuvetoisen takapyörän linjaamiseen. Kun laittaa sinne hakuun vaikkapa "motorcycle frame alignment" voi löytyä jotain.
edit. lisätty virhemahdollisuuksia.
-
Jos omistaa, tuntee kaverin jolla on, tai raskii ostaa sellaisen laserin, mikä heittää pystyviivaa, niin homma kyllä helpottuu huomattavasti. Sehän toimii viivottimen tavoin ja sitä voi hyödyntää ketjuvetoisenkin linjauksessa. Pistelaserikin käy, mutta pisteen etsiminen metrimittaan on hankalampaa. Lasereita taitaa saada jo halvimmillaan muutamalla kympillä.
Jouko
-
Muutaman kympin lasereista omat kokemukset ovat sellaiset että, tauluja niillä voi suoraan laittaa ja jotain vastaavaa. Talon perustuksia niillä ei välttämättä kannata mittailla. Ainakin ne täytyisi jotenkin kalibroida ensin. Minulla nyt oleva ristilaseri heittää jo 10m matkalla useamman sentin.
Tai vissiin tuo tarkkuus timpurille jo riittääkin?
Tarkkuus riittää kuitenkin hyvin moottoripyörän pyörien ja rungon linjaamiseen, siinä kun haetaan vain suoraa linjaa sillä säteellä. Käytännössä sillä mittaustapahtuma taitaisi olla helpompi kuin tavallisella viivoittimella. Parantanee siksi lopputulosta.
-
No tässähän näitä alkaijaisiksi. Täytyypä tutkia Youtubeakin. Miten tuota "pystyviivaa" heittävää laseria voisi hyödyntää? Onko kyseessä "ristilaser" koska semmoiselle olisi kyllä muutoinkin käyttöä?
Jos miettii Grisoa niin siinä tuo takarengas on aina vain yhdessä asennossa niin tuo "vanteen reunoja" myötäilevä viivotin menetelmä antanee kohtuu luotettavan tuloksen, ymmärtäen mahdolliset muut heikot kohdat mitä tuossa listattiin. Pojan pyörä on ketjuvetoinen, jossa siis tuo takapyörä voi olla vinossa, niin heittoa saattaa tulla etupäähän kai melkoisestikin kun etu- ja taka-akselin väli lienee jotain puolentoistametrin luokkaa. Eli tuohon laseriin liittyen jos avitatte vielä niin kiitos!
-
Kokeilisin seuraavalla tavalla.
*** Lasersäteeseen ei saa katsoa suoraan, näkö on silloin vaarassa.***
www.stuk.fi/aiheet/laserit/miksi-laserit-voivat-olla-vaarallisia
Tarvitset metrimitan ja sen lasersäteen. Moottoripyörä pitää saada pukille pystysuoraan niin tukevasti ettei ihan pienistä mihinkään heilu. Ohjausta pitäisi päästä kääntämään, voisi olla hyvä jos etupyörä olisi ilmassa tai niin kevyesti maassa ettei, ohjauksen kääntäminen heiluta tai väännä pyörää mihinkään.
Lasersäde asetetaan tukevasti johonkin lähistölle osoittamaan pyörän pituussuunnassa. Siten että, säde kulkee lähellä taka- ja etuvanteiden reunoja mahdollisimman lähellä pyörien napoja. Seuraavaksi siirrä lasersädettä sellaiseen asentoon että, metrimitalla mitaten takavanteen etu- ja takareunoista on säteeseen sama matka. Älä liikuta enää sädettä eikä pyörää.
Siirry mittaamaan samalla tavalla etäisyydet etuvanteen reunasta säteeseen, käännä ohjaus sellaiseen asentoon että, etäisyys säteeseen on sama etuvanteen etu- ja takareunoista. Tarkasta vielä mittaustulos takavanteen osalta, ettei mikään olisi muuttunut ohjausta käännellessä.
Mittaa vanteiden leveydet samoista kohdista mistä, mittasit etäisyydet säteeseen. Jaa vanteen leveys kahdella ja lisää siihen saadut mittaustulokset.
Jos tulos on yhtä suuri etu- ja takapyörän osalta, pyörät ovat samalla linjalla.
Jos käytössä on linja-/ristilaser, mittausta voi nyt jatkaa vertaamalla samalla tavalla vanteiden ylä ja alareunoja toisiinsa. Ensin moottoripyörä pitää saada sellaiseen pystysuoraan asentoon että, takavanteen ylä- ja alareunasta on lasersäteeseen sama etäisyys. Samoin sama etäisyys etu-ja takareunasta. Etupyörä asetetaan suoraan kuin edellä ja mitataan etäisyydet säteeseen vanteen ylä- ja alareunoista. Jos nyt etuvanteesta saadut mitat poikkeavat toisistaan, voi epäillä rungon kiertyneen.
Menetelmää saa arvostella vapaasti, jotain jäi ehkä huomaamatta.
Mittausmenetelmä on alkeellinen ja herkkä epähuomiossa tehdyille virheille.
Metrimitalla tehdyn mittauksen tarkkuus/mittauskohta jää helposti yhteen millimetriin, riippuu myös paljon lasersäteen leveydestä. Neljässä mittauksessa jos tulee 0.5mm heitto mikä vaikuttaa samaan suuntaan, se on jo yhteensä 2mm. Pahimmillaan se vielä kertautuu kun akseliväliä
on se n.1,5m.
Lasersäteen etäisyydellä vanteen reunasta ei ole muuten niin väliä mutta, mitä kauempana on, sen vaikeammaksi mittaus menee. Sellainen etäisyys voisi olla paras mistä pääsee mittaamaan mahdollisimman läheltä pyörän akselia. Silloin pääsee hyödyntämään koko vanteen halkaisijan
ja tarkkuus siten paranee.
Jos matka on pitkä, rullamitta kannattanee hylätä ja etsiä viivoitin.
Kannattaa myöskin mitata useamman kerran ja vielä seuraavana päivänä uudestaan jos haluaa tarkkailla omaa suoritustaan.
En ole koskaan omia moottoripyöriä näin mittaillut. Joskus sitä tuli tehtyä työn puolesta kun oli asiakkaalle esitettävä joku arvio vaikkapa kaatumisen seurauksista. Mielestäni ainoaksi saldoksi silloin jäi muutamat loppuun kuluneet laakerit. Jos moottoripyörään on joku osunut
niin kovasti jotta runko on vääntynyt, on siinä muutakin mennyt ihan kunnolla ja näkyvästi rikki.
Jos mittaukseen saa puhuttua mukaan jonkun kaverin kenellä on lehmän hermot, voi lasersäteen korvata myös narulla.
"Narulaserilla" olen mittaillut autoista akseleiden suuntauksia ja aurauskulmia. Toimii muuten hyvin mutta vaatii sen asiaan vihkiytyneen kaverin.
Toisaalta linjalaserin saa muutamalla eurolla: https://ihmevekotin.fi/laserit/373-linjalaser-moduuli-650nm-5mw.html
-
Pekka selitti asian todella hyvin. Ketjuvetoisten ketjujen linjauksen voi tehdä samalla periaatteella sillä erotuksella, että mitta lasersäteeseen otetaan ensin etuhammasrattaasta ja sen jälkeen verrataan mittaa takahammasrattaan etu- ja takaosiin ja säädetään takahammasrattaan linjaa niin, että kaikki kolme mittauskohtaa antaa saman mittaustuloksen. Tässä voi kyllä saada yksinkertaisella linjaarilla yhtä hyvän tuloksen, jollei jopa paremmankin, ja helpomminkin.
Jouko
-
Huonousesimerkki:
Aikanaa Ducatilla ajellessa ketjut venyivät nopeasti. Kaverit, joilla oli nelikkokoneita, sanoivat että iso V2 syö ketjuja kuin leipää kun sen käynti on niin hakkaavaa. Kokeilin laatuketjujakin tai ainakin kalliita. Nekin kestivät vain 3000 - 4000 km. Ei siis kovinkaan parempi tulos kuin perus-Reginoillla.
Asia selvisi myöhemmin. Takapyörä olikin laitettu toiseen sivuun. Syykin löytyi päättelemällä kun asia havaittiin. Taka-akselilla olevia holkkeja oli yksi liian vähän. Mihin oli kadonnut aikojen saatossa. Pyörä oli reilut 3000 km ajettu ostaessani sen ja sain halvalla kun oli ottanut pitkän osamaksun eikä kyennyt niitä, yllättäen, maksamaan. Maksoin hänet "ulos".
Joko takapyörä oli väärin jo tehtaalta lähtiessä tai kun alkuperäistakarengas oli vaihdettu pois ja siinä tullut virhe asennuksessa.
Vasta kolmannessa renkaanvaihdossa asia huomattiin. Vimpy ry:n kerholla kun laitoin uutta takarengasta alle huomautti kerhokaveri että taitaa olla takapyörä vinossa tai toisessa reunassa. Sitä sitten ihmeteltiin. Mittailua piti harjoittaa. Alumiinipalasta sitten sorvasin noin 12 mm:n pitkän holkin akselille. Sen jälkeen alkoivat ketjut kestämään jo reilun kymppitonnin. Kyseisessa mallissa ei saa asennettua takapyörää vinoon vahingossakaan. Sivuun kylläkin, tuli huomattua.
Guzzeissakin on, mahdollisuus koota taka-akseli/napa/perävaihde väärin. Silloin jää ylimääräisiä osia ja akselia ei saa kiristetyksi. Sen pitäisi kertoa että kaikki ei ole oikein.