Hämmentävä teksti jarrunestesäiliössä

[motomatti]

Centauron takajarrun säiliössä lukee että vain DOT4.
Etujarrusäilössä sen sijaan on ihan muuta luettavaksi: http://www.motomatti.fi/2018/11/v-10-centauro-jarrunesteiden-vaihto.html

En yhtään ihmettele että lisäykseen on, tietämättä paremmin, käytetty silikonipohjaista nestettä. DOT5:ttä ei pidä laittaa koskaan jos säiliössä on ennestään ja alunperinkin boraatti- tai glygolipohjaista nestettä. Ihmettelin aihetta jo parikymmentä vuotta sitten mutta omistajan käsikirja laittoi siinä asiassa ruotuun. Nyt tämä tuli taas vastaan kun tein nesteiden vaihdon. Se pitää tehdä 2 - 4 vuoden välein ajomäärästä riippumatta.

[TimoEv]

Olen lukenut monesta paikasta, että jarruneste on vaihdettava parin-kolmen vuoden välein. Neste kun on hygroskooppista.
Vaan eikös järjestelmä ole ihan tiivis, joten ei sinne pitäisi vettä mistään päästä? Jos pääsisi, niin tulishan se neste samaa reikää pitkin pois.
Vai "vanheneeko" neste jotenkin? Leikkausrasitus tms.?

Tätäkään ymmärtämättä...

[GuzGuz]

Joo, liioittelua.
Mutta motoissa mennään varmuudenvaroiksi ja ei ainakaan haittaa ole vaihtaa nesteet mieluusti usein.
Paljon ei mene ja samalla varmaan muutakin tulee tutkittua.

[Jouko S]

Kyllä se jarruneste vaan vanhenee, käytöstä riippumatta, viimeistään 2-3 vuoden kuluttua niin prätkissä, kuin autoissakin. Vääjäämättä. Uskaltaisin jopa veikata rakennusmestarin koulutuksella, että tässäkin on kyse siitä pirullisesta, ja vaikeasti havaittavasta materiaalien ja liitosten vesihöyrynpaineesta. Se jarrunestesäiliön korkki ei ole vesihöyrytiivis pitemmällä aikavälillä. Oman/vastaantulijoiden turvallisuuden vuoksi jarrunesteet pitää vaihtaa säännöllisesti. Kustannus ei kyllä ole mitään riskiin verrattuna...

t. Jouko

[motomatti]

Kustannus ei kyllä ole mitään riskiin verrattuna...

Brembo-merkkinen DOT4 maksaa pikkupullossa, joka riittää useamman pyörän jarruihin, muutaman euron.
Homma ei edellytä mitään lutraamista, nestevuotoja tai hankalia työprosesseja.
Apulaitteetkin ovat pullo, letku ja sopiva avain ilmausruuviin.

Litrahinta: https://www.motonet.fi/fi/tuote/605944/Brembo-jarruneste-DOT-4-1L
Normaalisti tarvitaa alle pari desiä ja pikkupullojakin on tarjolla.

Jos jollakulla on vielä pyörässään kumiletkut jarruissa niin pikapikaa hankkimaan uudet teflonputket.
Japaninpyörissä on korjaamokirjassa määräys että joka kuudes vuosi letkut vaihdetaan. Kun laittaa edulliset teflonputket "metallipunosletkut" niin ei vaihtamisesta tarvitse enää huolehtia. Lisäksi jarrut toimivat vaihdon jälkeen erinomaisen hyvin.

[TunturiTT]

Foorumilta löytyy haulla lähimenneisyydestä keskustelua nesteiden vaihdosta.
Omassa isolohkossa on silikoninesteet. Käyttämästäni nesteestä vaihdontarpeen näkee silmäyksellä; väri haalistuu parissa vuodessa. Uudet satulat ja pääsylinteri tekivät pari ekaa kesää mustaa mukia nesteeseen. Olivat siis tehdasuusia.

[GuzGuz]

Dot 4/5 eroaa?
Jotkut tiivisteet ei kestä toista vai mites?
Autossa jotain 5v epäsäännöllisesti vaihtanut yleensä muun jarruremontin ohessa, muttei mitenkään ikääntyneissäkään huomannut esim polkimessa pehmeyttä.
Rajuissa jarrutuksessa ns kiehuminspiste alenee vissiin ainakin.
Mopossa parin-neljän vuoden välein nähtävästi menty ilman sinänsä huomioita.
Mitä tekee jarrunesteestä vanhan, vaikka korkista hieman kosteutta pääsee, niin pitkät putket on matkaa ja muuttaako millilitra paria desiä miksikään oikeasti?

[TunturiTT]

3,4 ja 5.1 ovat hygroskooppisia, eli niihin vesi kerääntyy. 5 on silikonipohjainen ja siihen vesi ei sekoitu. Tämä myös estää erilaisten nesteiden sekoittumisen keskenään.
Vesi siellä nesteen seassa edesauttaa korroosiota järjestelmässä. Sen lisäksi siis että laskee kiehumispistettä. Helpoin keino nähdä oikeasti vanha neste on väri- ja kirkkausmuutokset.

[motomatti]

GuzGuzille vastaukseksi että jarrujärlestelmissä on tiivisteitä jotka kestävät vain DOT3, 4 ja 5.1:n nesteitä. Sitten on niitä jotka kestävät edellisien ohella myös DOT5:sta.

DOT3, 4 ja 5.1 ovat hygroskooppisia ja kemialtaan erilaisia kuin DOT5. Jos näitä sekoittaa niin jarrujärjestelmä tukkeutuu. DOT5 kun on silikonipohjainen niin se saostuu muihin nesteisiin ja jarrut eivät toimi.

Hygroskooppisia nesteitä voi sekoittaa keskenään. Sekoitustuloksena  on sen huonomman nesteen ominaisuudet. Jos siis haluaa jarruihin DOT5.1-laatuisen jarrunesteen pitää vaihtaa kaikki neste. Tavallisella vaihtomenetelmällä nesteet eivät vaihdu aivan kokonaan. Pitää siis purkaa.

Tein joskus hieman yhteenvetoa aiheesta. Jutun lopussa on mielenkiintoinen taulukko josta selviää myös vanhentuneen jarrunesteen kyky olla kiehumatta.
http://www.motomatti.fi/2013/10/jarrunesteista-tietoa.html

Jarrunesteen tummentuminen on merkki siitä että vettä ja likaa on kertynyt sekaan.

Tein vielä tarkemman kuvauksen miten jarruneste vaihtuu kotioloissa. Kovin kummoisia välineitä ei siihen tarvita.
http://www.motomatti.fi/2018/11/v-10-centauro-jarrunesteiden-vaihto.html

Käytettyä jarrunestettä ei saa laittaa jäteöljyn joukkoon.

[Pekka]

Muistutan taas, Silikonipohjaisia jarrunesteitä (DOT 5) ei juurikaan käytetä sen vesiarkuuden vuoksi.
Jos vettä pääsee jarrujärjestelmään missä on nesteenä silikonipohjainen neste, jarrunesteen kiehumispiste on
sen jälkeen 100°C, koska vesi ei liukene silikoniin. Glykolipohjaiseen nesteeseen kiehumispiste ei laske yhtä
dramaattisesti koska vesi liukenee glykoliin.

[GuzGuz]

Vesi ei juuri puristu kasaan, eli onko kyse vain syövytysominaisuuksista?

[motomatti]

Muistutan taas, Silikonipohjaisia jarrunesteitä (DOT 5) ei juurikaan käytetä sen vesiarkuuden vuoksi.
Jos vettä pääsee jarrujärjestelmään missä on nesteenä silikonipohjainen neste, jarrunesteen kiehumispiste on
sen jälkeen 100°C, koska vesi ei liukene silikoniin. Glykolipohjaiseen nesteeseen kiehumispiste ei laske yhtä
dramaattisesti koska vesi liukenee glykoliin.

Erittäin hyvä asiasta muistuttaa.
Kumpi muuten on painavampaa DOT5 vai vesi? Jos vesi, kuten epäilen, niin sepä voi etsiintyä pohjalle eli jarrusylinteriin asti ja siellä sitten kiehahtaa kaasuksi kun tulee se isompi jarrutus.

Veden pääsyn estää kuminen palje jarrunestesäiliön kannen alla. Kannessa on ilmakanavat joista ilma pääsee (Myös kosteus kanssa.) palkeen päälle. Mutta ei pääse palkeesta johtuen jarrunesteeseen asti. Ilmatila palkeen ja nestepinnan välillä on pidettävä pienenä sillä vain ilman mukana voi jarrunesteeseen päästä vettä. Palkeella on myös toinen tarkoitus: se seuraa säiliössä olevan jarrunesteen määrää kun jarrupalat hiljalleen kuluvat. Ja täyttyy kun laitetaan uudet palat.

Vesimittarikin on keksitty: https://www.tooloutlet.fi/fi/Tuotteet/Autoty%C3%B6kalut/Mittarit++testerit/Jarruneste/1059/Jarrunesteen+kosteusmittari+BGS+67241/4658https://www.tooloutlet.fi/fi/Tuotteet/Autoty%C3%B6kalut/Mittarit++testerit/Jarruneste/1059/Jarrunesteen+kosteusmittari+BGS+67241/4658

Kyseinen mittari toimii vain hygroskooppisten jarrunesteiden kanssa.

[motomatti]

Vesi ei juuri puristu kasaan, eli onko kyse vain syövytysominaisuuksista?

Vesi olessaan nestemäisessä muodossa ei puristu kasaan mutta, aivan yllättäen, kun lämpötila ylittää sata astetta Celsiusta se ei enää olekaan nestemäistä vaan muuttuu kaasuksi. Se taas on erittäin voimakkaasti kokoonpainuvaa ainetta. Normi jarruttelu Hämeenkosken kirkonkylällä ei paljon jarruja lämmitä mutta sitten kun tarvitsee polkaista jarrua kunnolla muutaman kerran peräkkäin niin sata astetta voi ylittyä varsin helposti.

[Pekka]

Vesi ei juuri puristu kasaan, eli onko kyse vain syövytysominaisuuksista?

Ei jarrunesteen vanheneminen, sen vesipitoisuuden kasvaessa, enää pitäisi olla kenellekään moottoripyöriä harrastavalle epäselvää.
Niin paljon asiasta jauhetaan tällä foorumilla ja jopa valtakunnallisissa tiedotusvälineissä.
Moottoripyörä- ja autolehdistä puhumattakaan.
Sitten se silikoni vastaan glykoli:
Vesi syrjäyttää silikoninesteen koska sen ominaispaino on hieman vettä pienempi.
Vesi hakeutuu silloin järjestelmän alimpiin osiin, jarrusatuloihin.
Jarrunesteen kiehumispiste on yksi sen tärkeimmistä ominaisuuksista, mitä korkeampi sen parempi.
Veden kiehumispiste on 100°C, uuden jarrunesteen reilusti yli 200°C.
Glykolipohjaisen nesteen kiehumispiste laskee hiljalleen vesipitoisuuden lisääntyessä.
Silikonipohjaisen nesteen kiehumispiste voi romahtaa heti siihen veden kiehumispisteeseen
jos vettä pääsee järjestelmään.
Kovassa jarrutuksessa tai toistuvissa jarrutuksissa jarrusatuloiden lämpötila nousee helposti siihen sataan asteeseen ja vesi kiehuu.
Silloin jarrut lakkaavat toimimasta.

[TunturiTT]

Se kiehuva vesi, eli höyry painuu sitten kasaan ja kahva painuu tankoon.