Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Marraskuu 20, 2019, 18:56:45 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: KERHON PÄÄSIVU: http://www.guzziclub.fi
 
   Etusivu   Ohjeet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1] 2 3 ... 8
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Hitsauslaitteet - uusi teknologia vs vanha  (Luettu 20810 kertaa)
JuhaV
Vieras
« : Tammikuu 07, 2015, 15:47:57 »

http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=5245.15

Tuossa ylläolevassa topikissa jo tätä aihetta vähän sivuttiin vaikka alkuperäinen aihe taisi liittyä bensaletkuihin tms. Siispä ajattelin kirjoittaa kysymykseni ja pohdintani tänne työkalupalstalle.

Selvennöksenä heti se että itse en osaa juurikaan hitsata, jotain pieniä rakenteita (moottorikelkan perärekiä tms) olen joskus kauan sitten puikkohitsillä (sekä AC että DC) vedellyt ja vähäisiä auton peltikorjauksia MIG/MAG-hitsauksella kötöstellyt. Aika ajoin kuitenkin iskee ajatus, että olisipa se kätevä että omassa tallissa olisi jonkinlaiset hitsausvehkeet joilla voisi jotain pientä tuunata. Esimerkiksi valmistaa jotain työkaluja kulloiseenkin tarpeeseen.

Vanhoina hyvinä aikoina ennen kuin elektroniikka alkoi kehittymään niin hitsauslaitteidenkin laatua saattoi varmaan arvioida vaa'an avulla. Tyyliin että mitä painavampi laite niin sitä parempi.

Sittemmin elektroniikan kehittyessä ja halventuessa ei kuparijohdon määrä laitteen sisuksissa kerrokaan enää suoraan sitä miten laadukasta virtaa laite tuottaa. Ennen mikroprosessorien aikaa analogisen hitsauselektroniikan suunnittelu ja rakentaminen on vaatinut vahvaa osaamista ja analogisille piirilevyillekin on kertynyt monimutkaisuutta ja siten hintaa. Suuria virtoja käsittelevä tehoelektroniikkakaan ei ole ollut aivan ilmaista varsinkaan jos sen pitää pystyä hyvään käyntihyötysuhteeseen.

Mutta nyt alkaa olla ovella aika, että hitsauslaitteen rakenne menee erittäin yksinkertaiseksi : mikroprosessorilla toteutettu ohjauselektroniikka + tehoelektroniikka sisältävä pääteaste + kotelo. Eli äly ohjaa nopeaa tehoelektroniikkaa joka pilkkoo sähköä halutulla virralla ja jännitteelle hitsaustyökaluun. Sama äly osaa fiksusti nostaa sytytysjännitteet ja stabiloida valokaaren sen sytyttyä yms.

Koska tehoelektroniikan hinta on pudonnut rajusti kehityksen myötä niin riittävän virran- ja jännitteenkeston omaavia komponentteja saa halvalla (siis kymmenillä euroilla). Eli yksinkertaistetusti tuossa käy niin että laitteen "laatu" alkaa enenevässä määrin liittymään siihen kuinka hyvät "ohjelmistot" siellä hitsausvirtoja ja -jännitteitä säätelevät. Jos ajatellaan vaikkapa TIG-hitsiä, niin siinä ei juurikaan mitään liikkuvia osia tarvita vaan laite on aika lailla "solid state" tekniikkaa. Pari nappulaa ja kotelo tuon elektroniikan lisäksi ja kunnollinen hitsauselektrodi ja maapiuha.

KYSYMYS : Hitsausta osaavat, pystyttekö arvioimaan että miten hyviä laitteita vaikkapa nuo aivan moderneimmat invertteri-tekniikkaan perustuvat TIG-hitsit nyt ovat hinta/laatusuhteeltaan verrattuna vaikkapa 10-15 vuoden takaisiin laitteisiin ?

Periaatteessa tässä olisi jo mahdollista tuottaa aika halpoja laitteita jotka ovat sähköisiltä hitsausominaisuuksiltaan yhtä hyviä kuin aikanaan todella kalliit ammattitason laitteet.  Mekaniikka halvoissa ei tietenkään kestä vuosien jatkuvaa käyttöä mutta ei se harrastehommissa ole tarpeenkaan. Riittää kun aparaatti puskee kunnollista hitsaussähköä 10 kertaa vuodessa.

T: JuhaV














tallennettu
egon

Viestejä: 805


« Vastaus #1 : Tammikuu 07, 2015, 16:20:45 »

En ole ihan oikea henkilö keskustelemaan aiheesta, koska olen myös ns. autotallihitsari. Siihen vaan kiinnitin huomiota, että kiinnostuksen kohteena on TIG -virtalähde. Mitä noista itse ymmärrän, niin TIG-hitsaus on suoritustekniikaltaan jonkin verran kokemusta vaativaa puuhaa ja silloinkin soveltuu parhaiten ohuille aineille tai pohjapalon leipomiseen isomman hitsin alle. Myös alumiinin kanssa TIG on kotonaan, mutta minulle ei tulisi kuuloonkaan TIG ainoaksi virtalähteeksi omaan talliini.

Omissa hommissa on ollut yli 40 vuotta jonkinlainen puikkokone ja yli parikymmentä vuotta ihan valovirralla käyvä 150 amppeerin perus MIG. MIG on kaasupullolla, ei siis täytelankakone. Ohuista putkista rakenteluun se on ihan paikallaan, mutta kun ainepaksuus syystä tai toisesta kasvaa päälle 3 mm:n niin puikkokonetta tulee käytettyä. Kun kone lämpenee niin säätöpotikkaa saa hiukan kääntää jatkuvasti että saa tulemaan halutunlaista jälkeä. Voimavirralla käyvät tehokkaat lankakoneet ovat varmasti parhaita yleiskoneita, mutta harrastehommiin ei sellaista raatsi hankkia.

Noista 140 amppeerin puikkoinverttereistä olen kuullut paljon hyvää, ja se mitä olen joskus itse sellaista kokeillut, niin päteviltä laitteilta vaikuttavat. Alumiinipuikkoa en kuitenkaan ole saanut sellaisella palamaan, vaan on pitänyt turvautua vallan generaattoriin kun kevyttä materiaalia on tarvinnut liimata toiseen kiinni.   

Olikohan tässä nyt vastausta oikein mihinkään? Jos teet ohuista raaka-aineista, sanotaan 0.75 ... 4 mm niin MIG on ehdoton juttu. jos teet paksummista, ehkäpä 1,5... 10 mm, niin 140 A puikkoinvertterillä pärjää pitkälle.  Minun mielestäni.
tallennettu
Makestain

Viestejä: 153



« Vastaus #2 : Tammikuu 07, 2015, 20:23:33 »

Entäs semmonen puikkohitsausvempele - oisko harrastajalle sellaiselle käyttöä? Toimiiko se autonpellin, max. parin millin raudan ja sitten vielä alumiinin hitsaukseen. Vai oisko joku muu vempele parempi näihin tarkoituksiin - yhdellä pelillä olis toiveena selvitä? Tietoni on asiasta hyvin rajalliset, mutta kiinnostusta olisi.

Ehdin kirjoittaa tämän jo toisen topiikin alle - yritän siirtää tänne....
tallennettu

Kasi vee ei vee kasi
TunturiTT

Viestejä: 10 591



« Vastaus #3 : Tammikuu 07, 2015, 21:43:14 »

Puikolla pellin hitsaaminen onnistuu kyllä. Vaatii vaan harjoittelua ja kohtuu hyvän koneen. Itse olen ollut siinä mielessä hyvissä asetelmissa, kun isäni on viimeiset neljäkymmentäviisi vuotta ammatiltaan hitsari ja metallimies. Isälläni on aina ollut harrastuksena hitsauskoneet. Keikkakoneina hän on aina käyttänyt uusimpia pikkukoneita. Valovirtakoneet vaihtelevia merkkejä, mutta voimavirtakoneet aina Kemppiä. Tästä johtuen olen veljieni kanssa saanut edellisen polven koneita omaan käyttöön. Isäni myös opetti meille hitsaustaidon.
Tämän hetkinen koneeni on valovirta Migatronic. Tuolla onnistuu rosteri, musta ja alumiinihitsaus. Koneessa on sen verran älyä, että sillä voi hitsata mahdollisimman pienellä ja hallitulla virralla, kun kone osaa itse nostaa sytytysvirtaa. Itse olen tuon hitsausominaisuuksista erittäin tyytyväinen. Varsin helppo kone hitsata. Jos puikkokoneeseen päätyy, kannattaa hankkia siihen laadukkaat ja ennen kaikkea pitkät johdot. Siis maajohto ja kahvan johto.

Pääasiassa paras yleishitsauskone kotihommiin on keskikokoinen mig/mag. Pieniin automaattisäätöisiin ei kannata hairahtua. Niillä hitsailu on parhaimmillaankin räpsyttelyä ja heppailua. Säädettävä pitää olla. Näitä on sitten merkkejä joka makuun ja hintaan. Hinta valitettavasti yleensä kertoo laadusta.. Jos on voimavirtaan saumat, niin ehdottomasti sellainen. Oma 240 ampeerinen Esab sulattaa yhdellä vedolla 8 milliin, ilman reunan repeilyä. Toisaalta ohuellekin riittää säädöt asteikossa. Ammattikoneessa on kaikki säädöt, pulssit yms. Lisäksi varaosia saa joka kohtaan (jos lompakko kestää).
tallennettu

Hyvä pyörä, parempi mieli.
motomatti

Viestejä: 10 675


« Vastaus #4 : Tammikuu 07, 2015, 22:49:40 »

Lainaus
kun ainepaksuus syystä tai toisesta kasvaa päälle 3 mm:n niin puikkokonetta tulee käytettyä

Tapauskohtaista. Jos on pikkumig/mag niin asia on jokseenkin noin mutta kunnon 400V kolmivaihemig/mag-hitsauslaitteella ei liene ainepaksuudessa ylärajaa. Tarvitaan vain vesijäähdytteinen "vetävä kolvi". Metsäkonerunkoja ja hydraulisylintereitä ym muuta nuoruudessani ansiotyökseni hitsaillessa ei yli 15 mm paksuudet olleet 800A koneelle mikään iso ponnistus. Jos oli oikein vahvaa niin koneistetun "seevin" pohjaan vedettiin ensi pienemmällä virralla pohjapalko sitten isommilla virroilla "kasvatettiin" sauma umpeen ja lopuksi siisti kaareva "palko" pintaan. Tarvittaessa sauma hiottiin perusaineen tasoon. Jäähdyttyään sauma tarkistettiin ultraäänilaitteella että ei ole jäänyt sulkeutumia, vierasaineita tai tullut jännitysmurtumia, tms epäjatkuvuutta.

Mutta kuten egon mainitsi niin harrastajatasolla mig/mag on yleislaite kevyeen työhön. Kuten myös tig. Tigissä kun on semmoinen hyvä puoli että samaa laitetta voi käyttää myös puikkohitsinä toisin kuin mig/mag-laitetta. Tigin suhteen sulan hallinta ja sauman sekä pinnan laatu on sen verran hyvää että saumaa ei juurikaan tarvitse piilotella. Joillakin teräslaaduilla pitää muistaa jälkikäsittely: passivointi tai peittaus.

Hitsatessa tärkeintä on, menetelmästä riippumatta, hitsattavan materiaalin esikäsittely: puhtaus, viisteiden teko, jos läpihitsautumista ei voi muuten taata, ja tietenkin sauman tapauskohtainen jälkikäsittely. Ts. epäjatkuvuutta ei sauman vuoksi saisi juuri syntyä.

Autopeltihommiin ja moottoripyörän rungon muokkaukseen on tavallinen perus-mig riittävä laite jos käyttäjänä on kokenut hitsari. Todistettavasti.
Jos aikoo vetää "urakkasaumaa" kannattaa katsoa mikä on kyseisen hitsasukoneen luvattu prosentuaalinen käyntiaika-lepoaika-suhde. Halpiskoneilla se voi olla jopa alle 30%. Ts. käyttöajasta on suurin osa koneen jäähdyttämiseen menevää aikaa. Hyötysuhde halvoilla koneilla on niin alhainen, vaikka sauman laatu olisikin hyvä ja hitsattavuus hyvä, että isompiin hommiin ei ole asiaa.

Itse olen pärjäillyt tällä koneella mutta ei ehkä ihan paras aloittelijalle: http://www.motomatti.fi/2012/03/ydintaytelankasuojakaasukaarihitsauskon.html

Ydintäytelankahitsaus (Flux) on silloin kätevä kun on liikkeellä kevyellä varustuksella. Tuon jutun linkeissä on asiaa mm lauteiden rungon teosta. Seuraavaksi aion rakentaa mökille laiturin teräsprofiilista täytelangalla hitsaamalla paikan päällä. Täytelanka ei sovellu vaativiin (luokkahitsaus) töihin eikä kunnolla autonpellin hitsaamiseen. Ainakaan tällä mun koneella.
Toisaalta teollisuudessa käytetään paljonkin automatisoitua ydintäytelankahitsausta. Koneet vain ovat järeämpiä. Että menetelmässä ei sinänsä ole vikaa.
tallennettu
TunturiTT

Viestejä: 10 591



« Vastaus #5 : Tammikuu 07, 2015, 23:00:36 »

Nuo kotikäyttöiset ydintäytelankakoneet on ihan kamalia. Niillä ei oikeaa hitsihitsi tahdo saada aikaiseksi. Roiskeita ja siivottavaa homman jälkeen riittää. Ja sauma on mitä on. Pieni hiilipullo ei ole paha investointi migin kylkeen. Täytelankaa suosittelisin vain olosuhteissa joissa tuuli voi viedä suojakaasun hitsin päältä ja puikko on hommaan liian rouhea.
tallennettu

Hyvä pyörä, parempi mieli.
motomatti

Viestejä: 10 675


« Vastaus #6 : Tammikuu 07, 2015, 23:39:23 »

Lainaus
olosuhteissa joissa tuuli voi viedä suojakaasun hitsin päältä ja puikko on hommaan liian rouhea
.

Juurikin niin. Ensi kesänä voi tulla katsomaan kuinka otan rusketusrajat hitsaillessani kevytrakenteisen teräsprofiililaiturin mökille paikan päällä. Ydintäytelangalla. Mökki on siitä hyvä paikka että rouvakin on huomannut että ei ole ollenkaan hyväksi jos oluen määrä ei korreloi tehtyyn työmäärään. Eli se ei ole loppunut ja sitä on yleensä riittänyt myös mökkinaapurisuhteiden kehittämiseen ja syventämiseen rakentavassa hengessä meidän että naapurien mökeillä. Monennäköistä remonttiapua on annettu ja saatu. Tosin päivittäinen työmäärä on toisinaan ollut käänteinen oluen kulutuksen suhteen mutta sitäkin syventävämpää.
tallennettu
egon

Viestejä: 805


« Vastaus #7 : Tammikuu 09, 2015, 16:28:13 »

Oma valovirta -pikkumiggini on 150 A Telwin, jossa ei ole paljon säätöjä, mutta Mison -kaasun kanssa kyllä löytyy ihan hyvät arvot 0.6 ja 0.8 mm langalle. Hiilidioksidi on kuulemma parempi kaasu jos joutuu parsimaan ihan harsoksi ruostuneita autoja, mutta hyvien säätöjen löytäminen on muutoin pykälää vaikeampaa kuin seoskaasulla. Mitään traktorin perään kiinnitettävää ei sellaisella pikku tuikulla viitsi alkaa kyhäämään, mutta auton kärryjä olen tehnyt monet, painonostopenkkejä, mattotelineitä, pyykkitelineitä, pihakasvihuoneita, yms. mihin tulee aika vähän hitsejä sillä pystyy nikkaroimaan ihan hyvin. Toki menee tarpeen vaatiessa pikku pätkä raskaampaakin saumaa, mutta siinä kuumenee kolvi, kone ja pinna. Alumiinia en ole sillä edes yrittänyt ajaa, veikkaan ettei onnistu. Rosteri voisi onnistua jos olisi tarvetta. Sehän se mig/mag ongelma on  että on yleensä lyhyet kaapelit ja pitää olla vedoton paikka missä hitsaa. Senkin olen pannut merkille, että pienellä koneella on selvästi huonommin paukkuja jos joutuu käyttämään pitkää jatkoroikkaa stöpselin ja koneen välissä.

tallennettu
TunturiTT

Viestejä: 10 591



« Vastaus #8 : Tammikuu 09, 2015, 17:52:08 »

Alumiinille kannattaa olla sellainen vetävä pistooli. Lanka tahtoo mennä työntämällä sykkyrälle letkuun. Ei se pakollinen ole, mutta luotettavampi sen kanssa. Alumiinilla pitää olla myös korkeampi sytytysvirta, ei ehkä ihan pienimmillä koneilla onnistu hallihallittu sauma. Mutta tässäkin kappaleiden puhtaus auttaa, myös syttymistä. Ei tarvi alumiinioksidin läpi yrittää kaaren syttymistä.
tallennettu

Hyvä pyörä, parempi mieli.
motomatti

Viestejä: 10 675


« Vastaus #9 : Tammikuu 09, 2015, 19:30:41 »

Pienellä ydintäytelanka-Telwinillä olen hitsaillut (flux-hitsaus)prässin rungon, saunan lauderungon ja kaikenlaista pikkupuuhaa mökillä. Erikseen olen asentanut laitteeseen suojakaasumahdollisuuden joka laajentaa toimintoja: ruostumaton teräs sujuu, alumiini sujuu ja tietenkin tavallinen rakenneteräs. Kolme trikeä on sillä hitsailtu nippuun eikä ole saumat pettäneet. Yksi runkomuutos on tekeillä myös. Tietenkin kukin materiaali tarvitsee omanlaisensa lankansa sekä kuhunkin hitsausmenetelmään sopivan suojakaasun tai aktiivisen kaasun tai niiden sekoituksen. Myös napaisuus on eri eri materiaaleille. Kaikissa koneissa ei edes ole napaisuuden vaihtoa koska on ajateltu että tehdään vain yhtä asiaa. Maksimivirta on 145 amppeeria ja se riittää jo 5 mm levyn liittämiseen kertavedolla 0,8 mm langalla. Tosin työaika jää varsin lyhyeksi täydellä virralla kun laitetta pitää jäähdytellä välillä. Virran tuotto katkeaa kun lämpötila nousee liian korkeaksi.

Tärkein muutos oli että vaihdoin maajohdon noin kolme kertaa paksummaksi kuparikaapeliksi ja pidensin samalla pari metriä. Myös sulaketaulussa pitää olla hidas 16 amppeerinen sulake ettei homma kaadu ottovirran puutteeseen. Markettimallin kelajatkoroikan päässä on ihan turha yrittää hitsata paitsi jos roikka on tarpeeksi järeä eikä yhtään kiepillä.

Alumiinisen pakoputken kannattimen korjaus Telwinillä: http://www.motomatti.fi/2012/09/cali3-pakoputken-kannatin.html

Tästä on ollut kovasti apua viime aikojen hitsauksessa kun on pitänyt konetta siirrellä: http://www.motomatti.fi/2014/11/hitsauskoneelle-ja-kaasupulloille-karry.html
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 09, 2015, 20:55:19 kirjoittanut motomatti » tallennettu
Makestain

Viestejä: 153



« Vastaus #10 : Tammikuu 11, 2015, 19:16:31 »

MIG taitaa olla ketjun perusteella kannatettavin peli ohuehkon metallin hitsaukseen. Onko näistä linkin Bteman vehkeistä (tai vastaavat speksit olevista) ainesta vasta-alkajalle jonka budjetti on rajallinen? Toinen on mig ja toinen puikkopeli. Ohutta alumiiniakin toivoisin voivani hitsata - raudan, pellin, rosterin lisäksi. Tarve olisi uskoakseni alle 3 mm vahvuiseen metalliin. Kaasun kanssa hitsaamisesta en ole tässä vaiheessa innostunut.

http://www.biltema.fi/fi/Tyokalut/Hitsaaminen-ja-juottaminen/MIG-hitsaus/Hitsauslaite-MIG-140-17173/

http://www.biltema.fi/fi/Tyokalut/Hitsaaminen-ja-juottaminen/MMA--ja-TIG-hitsauskoneet/Hitsausinvertteri-MMA-140DC-17538/
tallennettu

Kasi vee ei vee kasi
motomatti

Viestejä: 10 675


« Vastaus #11 : Tammikuu 11, 2015, 19:52:39 »

Jos noista Bilteman peleistä pitäisi valita niin tuo Mig-laite olisi valintani. On nimittäin suurella todennäköisyydellä sama laite kuin omasta Telwinistä oleva uudempi versio. Ohutta alumiiniä tuskin kannattaa yrittää hitsata mutta valukappaleisiin kyllä onnistuu. Rautaan se todennäköisesti tehoaa parhaiten.

Käytettyjä ja kunnostettuja ammattitason hitsauslaitteita saa 500€ alkaen jos miettii kunnollista ja edullista vaihtoehtoa halpismigille. Mutta kuten minulle on kerrottu niin alle tuhannen euron hitsauslaitteet ovat "vain harrastelaitteita" laadullisesti.

Suosittelen hankkimaan esimerkiksi Unicyl-pullossa Misonia niin hitsaus alkaa todennäköisesti sujua.
http://www.aga.fi/fi/products_ren/supply_modes/cylinders/unicyl10l/index.html

Biltemasta saa myös edullisen paineensäätimen Misonille. Jos täytyy ruosteista auton pohjaa paikata niin hiilidioksidi toimii paremmin. Puhtaalle metallille taasen Mison tai puhdas argon.

Kaasun suhteen minulle on tämä tärkeätä:
"UNICYL-vaihtopullolla tarkoitetaan sitä, että asiakas ostaa pullon omakseen ja maksaa jatkossa vain kaasusta, jonka hän käyttää. Ei enää vuokralaskuja eikä pullon tarkastuksesta koituvia kustannuksia. UNICYL-vaihtopullo on tarkoitettu pienkäyttäjälle, jonka kaasunkulutus on epäsäännöllistä, mutta joka haluaa varmistaa, että kaasua on aina saatavilla."

Paksumpi maakaapeli ja kunnollinen hauenleuka parantaa halvankin hitsauslaitteen toimintaa.

Aloittelijaa auttaa myös kovasti automaattisesti tummuva hitsausmaski. Käytännössä sen läpi näkee hyvin normaalissa valaistuksessa mutta kun valokaari syttyy niin suojaus alkaa ja päättyy kun hitsaus loppuu.
http://www.biltema.fi/fi/Tyokalut/Hitsaaminen-ja-juottaminen/Turvallisuusvarusteet/Hitsauskypara-WH2-17087/
Vaikka onkin aika painava. Kevyempiä löytynee kovempaan hintaan.
tallennettu
TunturiTT

Viestejä: 10 591



« Vastaus #12 : Tammikuu 11, 2015, 20:21:09 »

Itsellä on oma hiilipullo. Sen täyttäminen on edullista ja se sopii hyvin yleiskaasuksi raudalle, teräksen ja seoksille. Alumiinia ei tietenkään tolla liimata. Mutta eipä mulla ole vetävää pyssyäkään ja toisekseen tigillä tulee alumiiniin parempaa jälkeä, niin hakeudun sellaisen ääreen kun alus pitää hitsata.
Itse olen aiemman työurankin aikana tottunut Euromaskiin. Olen kokeillut itsetummuvaa, mutta en ole vielä todennut tarvitsevani sitä. Isäni siirtyi täysinsäädettävään itsetummuvaan, kun hämäränäkö alkoi heiketä. Siihen se on varmaan omiaan.
tallennettu

Hyvä pyörä, parempi mieli.
motomatti

Viestejä: 10 675


« Vastaus #13 : Tammikuu 11, 2015, 21:42:03 »

Lainaus
Isäni siirtyi täysinsäädettävään itsetummuvaan, kun hämäränäkö alkoi heiketä. Siihen se on varmaan omiaan.
Itsellä tuota vaivaa myös. Tosin karkeat hitsaukset pitää tehdä perinteisellä maskilla koska en halua turmella kallista sähkömaskia esimerkiksi täytelankahitsauksen roiskeille. Ne lasiruudut on sen verran edullisempia kulutettavaksi kuin automaattimaskin pelkkä suojamuovi. Mutta aloittelijahitsaajalle automaattimaski on omiaan. Seurasin vierestä kun nuorimies opetteli ensin tavallisella maskilla hitsausta ja sitten lainasi mun maskia ja hitsaus rupesi käymään huomattavasti paremmin. Perinnemaskilla ongelma on langan suuntaaminen ennen valokaaren sytytystä ja vasta syttymisen jälkeen näkee mihin kolvia pitää liikuttaa mutta automaattimaskilla kohdan näkee koko ajan eikä tarvita toista kättä sulkemaan luukkua tai nyökäytellä päätään kääntääkseen maskin naaman eteen.
tallennettu
LeCa

Viestejä: 694


« Vastaus #14 : Tammikuu 11, 2015, 21:46:12 »

Vuodesta 1976 vuoteen 2002 tuli pyörittyä hitsaajana komennustyömailla ympäri Suomea ja vähän muuallakin.
Teollisuusputkistoja puikolla ja TIG:illä. Lankakoneista ei oikeastaan mitään kokemusta.

Laadukkaalla puikkokoneella, iällä ei väliä, tekee ihmeitä jopa ohuilla materiaaleilla. Rosteri- ja hapokkaan putkiston seinämävahvuudet kun eivät pääsääntöisesti juuri kahta- kolmea milliä paksumpia olleet, eikä ole varmaan nytkään.

Kevyet valovirtalaitteet ovat kehittyneet huimasti vuosikymmenten saatossa. Kaukana ovat ne ajat (joskus 70-luvulla) kun silloinen Salora teki sisäkalut AGA:n nimellä olleeseen tasavirtakoneeseen. Muun muassa Huberin teollisuusyksikössä niitä laitettiin muutama kymmentä lopulta monttuun ja rouhaistiin vielä kauhalla päälle ennen peittämistä.

Tuossa oli aiemmin mainintaa alumiinin hitsauksesta. Siihen tekisi itsenikin mieli hankkia laadukas TIG, mutta voi olla, että jää aikeeksi monen muun "välttämättömän tarpeen" ohella. Puikollakin alumiini menee, kunhan muistaa sutia jollakin karhunpaskalla saumakohdasta oksidikerroksen pois ennen hitsausta. Kestää hetken ennen kuin se ryömii siihen takaisin. Samaten hitsattavan kohdan esilämmitys auttaa lopputulosta kummasti. Saa perusaineenkin sulamaan eikä pelkkää puikkoa.
Enpä silti lähtisi ko. menetelmällä hitsailemaan alumiinista Näsinneulan kaiteita, tai prätkän bensatankkia. Voipi olla nääs karvi sisältä silkkoa.  Epävarma
tallennettu
Sivuja: [1] 2 3 ... 8
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2006-2008, Simple Machines Validi XHTML 1.0! Validi CSS!